"En voi parhaalla tahdollanikaan ymmärtää, että kaikki johtuisi jalkapallosta" : Argentiinan sotilasvallan järjestämät jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ja turnauksen ajan yhteiskunnasta välittynyt lehdistökuva

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksen kohteena on Argentiinan vuoden 1978 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden aikainen yhteiskunta. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tarkastella kysymystä miksi Argentiinaa 1976–1982 hallinnut sotilasvalta järjesti maailmanmestaruuskilpailut. Vastaus annetaan sijoittamalla sotilasvallan toiminnasta tehtyä tutkimusta nationalismitutkimuksen ja Argentiinan yhteiskunnan viitekehykseen. Tutkimuksessa sovelletaan Michael Billigin kehittämää termiä banaali nationalismi. Banaalia nationalismia ovat arkipäiväiset yhteiskuntaa ylläpitävät toiminnot, kuten huippu-urheilu. Urheilujournalismi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden harjoittaa nationalistisia tunteitaan huippu-urheiluun. Sotilasvallan motiiveiksi nimetään sisäpoliittisesti rakenteellinen taistelu hegemoniasta ja ulkopoliittisesti maan ulkoisen kuvan parantaminen. Toinen tavoite on tarkastella kilpailujen ajan Argentiinan yhteiskunnallisesta tilanteesta välittynyttä lehdistökuvaa. Analyysin taustaksi tarkastellaan Argentiinan sotilasvallan ja median suhdetta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta nostetaan esiin teemoja, jotka johdetaan laajempiin diskursseihin. Johtopäätöksiä tarkastellaan nationalismitutkimuksen viitekehyksessä. Lehdistölähteinä käytetään argentiinalaista Clarín Edicion Internacional -julkaisua ajalta 16.5–3.7.1978 sekä Helsingin Sanomia ja brittiläistä The Times sanomalehteä ajalta 15.5–30.6.1978. Clarin Edicion Internacionalin uutisoinnista erotetaan ylpeysteema. Ylpeys viittaa muutoksen diskurssiin. Muutosta edeltää negatiivinen, ristiriitainen yhteiskunta. Maailmanmestaruuskilpailuiden aika on muutostilaa. Muutos tapahtuu argentiinalaisten oman toiminnan ansiosta. Tuloksena on positiviinen, yhtenäinen kansakunta. The Timesin uutisoinnista erotetaan kaksi kilpailevaa teemaa: Turvallisuusteema ja kisateema. Turvallisuusteema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Argentiinan sisäisiin ristiriitoihin. Kisateema viittaa positiiviseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjaksolla diskurssien suhteissa tapahtuu muutos. Alussa heikompi yhtenäisyys alistaa ristiriidat. Helsingin Sanomien uutisoinnista erotetaan kriittinen teema ja kannustusteema. Kriittinen teema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Maata hallitsevaan sotilasvaltaan. Kannustusteema viittaa positiviiseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjakson edetessä kannustusteema liittyy sotilasvaltadiskurssiin. Analyysissä tehtyjä johtopäätöksiä verrataan sotilasvallan maailmanmestaruuskilpailuille antamiin tavoitteisiin. Clarín Edicion Internacionalin ja The Timesin uutisoinnin perusteella sotilasvallan tavoitteet täyttyivät. Helsingin Sanomien uutisoinnin perusteella sotilasvalta ei onnistunut tavoitteissaan. Mediavälineiden uutisoinnin motiiveja ja eroja pohditaan niiden yhteiskunnallista taustaa vasten