Loitsuja, lempeä ja paletin kaikki pastellivärit : Sukupuoli, toiminta ja sankaruus animaatiosarjassa Winx-klubi

Pro gradu -tutkielmassani perehdyin suosittuun animaatiosarjaan Winx-klubiin sen sisältämien sukupuolen ja toiminnan kuvausten kannalta. Hyödynsin narratologista lähestymistapaa. Winx-klubin henkilöhahmoja ja niiden välisiä suhteita pohtiessani nojauduin Proppin ja Greimas’n aktanttimalleihin sekä Satu Apon satuanalyysiin. Sukupuoleen liittyvää analyysia suoritin pohjautuen erityisesti Judith Butlerin tulkintaan sukupuolesta toiston kautta syntyvänä performanssina, ei staattisena rakenteena. Lisäksi tarkastelin Winx-klubin estetiikkaa ja ulkoasua osana sitä, kuinka sarja konstruoi sukupuolta. Winx-klubi on pitkäikäinen ja maailmanlaajuisesti suosittu animaatiosarja, joten se on mielenkiintoinen ja relevantti tutkimuskohde. Rajasin aineistoni Winx-klubin viidenteen tuotantokauteen, joka sisältää 26 jaksoa. Käytin näiden jaksojen juonenkäänteitä ja muuta sisältöä analyysini pohjana. Tarkastelin sarjan sankarittaria eli Winx-keijuja moderneina tyttösankareina. Tutkimukseni paljasti, että Winx-keijut toden totta ovat voimakkaita, itsenäisiä ja taitavia supersankareita, jotka osaavat pelastaa maailman ilman miespuolisten hahmojen apua. Yksityiselämän puolella he kuitenkin kaipaavat poikaystäviensä tarjoamaa romanssia ja kannustusta. Ulkonäkönsä puolesta he ovat perifeminiinisiä ja hyperseksualisoituja, siis miehisen katseen kautta konstruoituja. Toiminnan puolella Winx-keijut siis uudistavat sankarittaren mallia, sillä perinteisissä saduissa ja enemmistössä aikaisemmista lastenohjelmista naisen rooli on ollut passivinen, pelastamisen kohteeksi joutuva ja korkeintaan miehen avustuksella urotekoja tekevä. Toisaalta Winx-keijujen modernia naiseutta tasapäistää heidän perinteisen feminiininen ja hyperseksualisoitu ulkonäkönsä sekä heteroromanssin ja miehiltä saadun hyväksynnän avainrooli heidän elämässään. Tuloksista voidaan päätellä, että vaikka lastenohjelmissa onkin nykyään tarjolla aktiivisen ja itsenäisen sankarittaren malleja, näissä on edelleen ongelmansa. Jatkotutkimusta olisi mielenkiintoista suunnata myös tytöille suunnattujen animaatiosarjojen mieshahmoihin - millaista maskuliinisuutta he edustavat? Toinen kiinnostava suunta olisi perehtyä enemmän näiden sarjojen antagonisteihin, erityisesti naispuolisiin ”pahiksiin”. Mikäli sankarittaret edustavat tavoiteltua feminiinisyyttä, millaisen kuvan naiseudesta maalaavat sarjojen naispuoliset kelmit ja konnat? Kolmas kiehtova aihe olisi Winx-klubin tarkempi tarkastelu transmediaalisena kokonaisuutena oheistuotteiden ja -ilmöiden sisältöihin ja merkityksiin syventyen

Workflow-kaavio elokuva- ja televisiotuotannon työnkulun hallinnassa

Opinnäytetyö tarkastelee elokuva- ja televisiotuotantojen tämänhetkisiä työnhallinnan työkaluja sekä keinoja. Työn tutkimuskysymys on: voisiko workflow- kaavio tehostaa elokuva- ja televisioalan työnkulun hallintaa? Työnkulun hallinta on keskeinen osa tuotantoa. Tuotannon aikana syntyy paljon informaatiota, jota jaetaan eteenpäin tuotannon eri osapuolille. Informaation perusteella tehtävät toimet pitää pystyä sovittamaan aikatauluun sekä sovittuun budjettiin. Elokuva- ja televisioalalla on olemassa useita erilaisia työnkulun hallintaan liittyviä käytäntöjä sekä työkaluja. Ne ovat kuitenkin usein tekijä tai tuotantoyhtiökohtaisia eikä yhtä yhtenevää käytäntöä ole. Työn tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla olemassa olevan kirjallisen- sekä luento materiaalin analysoinnilla. Lisäksi työhön on sovellettu omaan työkokemukseeni pohjautuvaa reflektointia. Työ käy läpi elokuva- ja televisiotuotantojen perustyövaiheet sekä niiden etenemisjärjestyksen. Samalla työ havainnollistaa olemassa olevien työnhallinnallisten keinojen käyttöä työnjohdollisten osastojen välillä. Työ esittelee workflow-kaavion perusmuotoa, sen käyttöä muilla aloilla parhaillaan sekä kaavion käytön etuja sellaisenaan. Workflow- kaavion sovittamista elokuva- ja televisiotuotantoon pohditaan tuotantojen työnhallinnan kautta. Opinnäytetyötä varten kerätyn tiedon pohjalta voidaan todeta, että workflow- kaavion kehittämiselle olisi tarvetta. Workflow-kaavion käytöllä voisi olla useita hyötyjä. Kaavion käyttö voisi tehostaa tuotannon työnhallintaa sekä osastojen välistä kommunikaatiota. Workflow- kaavio sellaisenaan on kuitenkin haasteellinen sovelluttaa elokuva- ja televisiotuotantojen työnkulun hallintaan, sillä toimivan workflow- kaavion kehittäminen vaatii paljon sellaisia resursseja, joita ei tällä hetkellä ole käytössä