Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön välineenä Turun kaupungissa

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on tarkastella sosiaalista raportointia osana rakenteellista sosiaalityötä Turun kaupungissa. Tarkastelussa on Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa kehitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä, jota kutsutaan sosiaalisen raportoinnin työkaluksi. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet toteutuvat sosiaalisessa raportoinnissa ja minkälaista informaatiota sosiaaliset raportit tarjoavat rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistona ovat Turun kaupungissa vuosina 2018–2021 tuotetut sosiaaliset raportit (73 kpl). Aineiston raportit ovat Turun kaupungin sosiaalialan työntekijöiden tekemiä ja ne on tuotettu sosiaalisen raportoinnin työkalun välityksellä. Raporttiaineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka taustateoriana toimii Pohjolan (2011) teoria rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueista. Tutkimustulokset osoittavat sosiaalisen raportoinnin toteuttavan jokaista Pohjolan (2011) rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueista eli tietotyötä, strategiatyötä, inkluusiotyötä ja oikeudenmukaisuustyötä. Tehtäväalueista painottuvat sosiaalisissa raporteissa erityisesti tieto- ja strategiatyö. Raportit tarjoavat monipuolista informaatiota perustuen työntekijöiden kokemustietoon sosiaalityön asiakastyöstä. Raporteista on mahdollista saada informaatiota muun muassa paikallistason rakenteellisista epäkohdista, uudenlaisista ratkaisuehdotuksista rakenteellisiin ongelmiin, keinoista vahvistaa osallisuutta ja tavoista edistää sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia. Tutkielma osoittaa sosiaalisen raportoinnin työkalun toteuttavan hyvin sosiaalihuoltolain (1301/2014) asettamaa tiedontuotannollista velvoitetta sosiaalityön asiakastyöstä osana rakenteellista sosiaalityötä. Työkalun välityksellä tuotetut sosiaaliset raportit tuovat julkisuuteen aikaisemmin piiloon jääneitä ilmiöitä sosiaalityöstä. Tutkimuksen perusteella rakenteellinen sosiaalityö näyttää suomalaisessa kontekstissa olevan hyvin järjestelmäsidonnaista verrattuna kansainväliseen radikaalipainotteiseen rakenteelliseen sosiaalityöhön. Sosiaalisesta raportoinnista tarvitaan myös lisää tieteellisesti vertaisarvioitua tutkimusta

Sosiaalisesti oikeudenmukainen maaseutu?

Non peer reviewe

Iron Behaving Badly: Inappropriate Iron Chelation as a Major Contributor to the Aetiology of Vascular and Other Progressive Inflammatory and Degenerative Diseases

The production of peroxide and superoxide is an inevitable consequence of aerobic metabolism, and while these particular "reactive oxygen species" (ROSs) can exhibit a number of biological effects, they are not of themselves excessively reactive and thus they are not especially damaging at physiological concentrations. However, their reactions with poorly liganded iron species can lead to the catalytic production of the very reactive and dangerous hydroxyl radical, which is exceptionally damaging, and a major cause of chronic inflammation. We review the considerable and wide-ranging evidence for the involvement of this combination of (su)peroxide and poorly liganded iron in a large number of physiological and indeed pathological processes and inflammatory disorders, especially those involving the progressive degradation of cellular and organismal performance. These diseases share a great many similarities and thus might be considered to have a common cause (i.e. iron-catalysed free radical and especially hydroxyl radical generation). The studies reviewed include those focused on a series of cardiovascular, metabolic and neurological diseases, where iron can be found at the sites of plaques and lesions, as well as studies showing the significance of iron to aging and longevity. The effective chelation of iron by natural or synthetic ligands is thus of major physiological (and potentially therapeutic) importance. As systems properties, we need to recognise that physiological observables have multiple molecular causes, and studying them in isolation leads to inconsistent patterns of apparent causality when it is the simultaneous combination of multiple factors that is responsible. This explains, for instance, the decidedly mixed effects of antioxidants that have been observed, etc...Comment: 159 pages, including 9 Figs and 2184 reference

SAP-ERS laskutusohjelman automatisoitujen toiminnallisuuksien testaus logistiikka-alan yrityksessä

Opinnäytetyön tavoitteena oli testata SAP-ERS laskutusohjelman automatisoidut toiminnallisuudet logistiikka-alan yrityksessä X. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi yritys x:n sisäinen projekti, jossa luotiin yrityksen ja sen liikennöitsijöiden välille laskutusjärjestelmä tehostamaan laskutuksen seurattavuutta ja oikeellisuutta sekä laskuntarkastajien työajan tehostamista. Kehittämistehtävänä oli testata raja-arvojen avulla seurattava laskutusohjelma liikennöitsijöiden ja yrityksen välille. Testauksessa käytettiin vesiputousmenetelmää, jonka avulla saatiin laadittua suunnitelmat ja toteutukset projektin alun ja lopun suhteen. Tehtävän aloitus alkoi huolellisella suunnittelulla erilaisten testiskenaarioiden rakentamisella ja miten ne toteutetaan, miten laskutusohjelma käyttäytyy kussakin skenaariossa. Testipäiväkirjan avulla ylläpidettiin tietoja jokaisesta viikosta, joka analysoitiin kunkin viikon testauksien jälkeen. Päiväkirjan tehtävänä oli seurata suunnitelmaa sovittujen testiskenaarioiden aikataulutuksella, mitä tulisi vielä testata ja mikä oli saatu testatuksi. Työn edetessä käytettiin tiedonsaantiin erilaisia testaukseen ja laskutukseen liittyvää kirjallisuutta ja muuta ohjelmistoihin ja logistiikkaan liittyvää kirjallisuutta, kirjallisuutta verrattiin tämän kehitystyön testauksissa ja loppuanalysoinneissa. Keskeisenä tuloksena opinnäytetyössä saatiin testattua kehitteillä oleva laskutusjärjestelmä eli varmennettua laskutuksen seuranta ja oikeellisuus. Testivaihe saatiin päätökseen riittävällä testauksella, jonka jälkeen voitiin laskutusohjelma viedä tuotantoon ja seurata sen toimintaa. Tämän testauksen hyötynä oli, jotta saisimme käännettyä laskujen tarkistamisen enemmän asiakkaan, tässä tapauksessa liikennöitsijän hoidettavaksi. Näin logistiikka-alan yrityksen X tehtäväksi jää vain tuotetun laskutustiedon lähetys liikennöitsijän suuntaan. Käytännössä ennen tämän toiminallisuuden kehittämistä, yrityksen laskutus on ollut hyvin manuaalisella tasolla. Tämän kehittämisprojektin myötä tarkoituksena on tuoda laskutukseen toiminallisuus, jonka avulla seurattavuus ja laskutuksen oikeellisuus saadaan paremmalle tasolle logistiikka yrityksessä X

Sähkötekniikan laboratorion generaattorilaitteisto

Suomessa voimansiirtoverkkoon kytketyt generaattorit käyvät samalla sähköisellä kulmanopeudella siten, että verkkotaajuuden suuruus on vakio, 50 Hz. Tahtigeneraattori tulee aina tahdistaa muun verkon kanssa samaan tahtiin, jotta vältetään haitalliset vikavirrat, jotka voivat olla pahimmillaan kaksinkertaisia verrattuna 3-vaiheiseen oikosulkuun. Opinnäytetyössä tavoitteena oli tehdä Tampereen ammattikorkeakoulun sähkötekniikan laboratorion tahtigeneraattorilaitteistolle käyttöönotto ja saada laitteistoista niin stabiili, että sitä olisi mahdollista käyttää opetuskäytössä. Laitteistolla on tarkoitus harjoitella generaattorien tahdistamista verkkoon manuaalisesti ja automaattisesti sekä opetella generaattorikäyttöjen tehon säätöä. Kyseisen laitteiston tahtigeneraattorit on voitu aikaisemmin tahdistaa onnistuneesti verkkoon, mutta ongelmana on ollut tehonsäätö. Tässä opinnäytetyössä ongelmaa pyrittiin ratkaisemaan ulkopuolisten tehosäätimien avulla, jotka asennettiin osaksi generaattorilaitteistoa kontrolloimaan automaattisia jännitesäätäjiä ja parantamaan järjestelmän stabiiliutta. Tehosäätimet tilattiin Norjasta Stamford-generaattorien varaosien jälleenmyyjältä. Asennus suoritettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Työn laajuuden vuoksi varsinainen käyttöönotto rajattiin lopulta opinnäytetyön ulkopuolelle. Käyttöönotosta on kuitenkin laadittu ohjeistus, jonka avulla laitteiston toiminta voidaan tarkistaa.Generators connected to the transmission grid operate at the same angular speed in Finland. Line frequency is constant in the order of 50 Hz. A synchronous generator must be synchronized with the same rate as the grid in order to avoid harmful fault currents. These currents could be double compared to that of three-phase short circuits. The purpose of the thesis was to make commissioning to the generator system of the electrical engineering laboratory of Tampere University of Applied Sciences and make it stable for educational use. The purposes of the system use are to practice synchronizing generators both manually and automatically to the grid and learn power adjustment between alternators. Paralleling of synchronous machines has been made successfully previously, but power adjustment is the main problem of the system. In this thesis the problem was tried to solve with external power factor controllers, which were installed as part of generator system to control automatic voltage regulators and to improve system stability. Power factor controllers were ordered from a Stamford’s Norwegian aftermarket part dealer. Installation was made as per the instructions of the manufacturer. Because of the extent of the thesis actual commissioning was excluded from the scope of the thesis. However, instructions for commissioning were created, which can be used to check operation of the system

Coarea inequality for monotone functions on metric surfaces

peerReviewe

Ambulanssissa tapahtuva elvytys pit crew -mallin mukaan

Vuosittain sairaalan ulkopuolella monet ihmiset saavat sydänpysähdyksen. Yksi tärkeimmistä toipumisen edellytyksistä on mahdollisimman nopeasti aloitettu peruselvytys maallikon tai ammattihenkilön puolesta. Tässä opinnäytetyössä keskitytään ambulanssissa elottomaksi menevään potilaan elvytykseen. Työssämme suunnittelimme ja kehitimme Pit Crew- mallin ambulanssissa tapahtuvaan elvytykseen. Pit crew -mallin tavoitteena elvytyksessä on minimoida turhat viiveet ja saada elvytys sujumaan saumattomasti. Työ toteutetaan yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun kanssa. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä ensihoidossa on omaan käyttöön kehitetty Pit Crew - malli sairaalan ulkopuolisessa elvytyksessä, mutta se ei ole soveltuva ambulanssin sisätilassa tapahtuvaan elvytykseen. Pit Crew -malli on kehitetty avuksi selkeyttämään elvytystilanteita ja helpottamaan elvytykseen osallistuvien henkilöiden rooleja ja näin ollen parantamaan elvytyksen laatua sekä nostamaan selviytymismahdollisuuksia. Ambulanssin tilat ovat rajalliset, joten mahdollisesti kehitetty malli ja jokaiselle osoitettu omapaikka ja tehtävä elvytys tilanteessa selkeyttäisi elvytystä ambulanssissa. Suunnitelmana on kehittää koulutusmateriaali ja kouluttaa kehitetty malli ensihoidon työntekijöille

Development of a fluorescence based flux sensor for thin film growth and nanoparticle deposition

An optical flux sensor, based on the fluorescence properties of materials and nanoparticles, has been developed to control the deposition rate in thin film deposition systems. Using a simple diode laser and a photomultiplier tube with a light filter, we report the detection of gallium atoms and CdSe-ZnS quantum dots. This setup has a high sensitivity and reproducibility.received: 2015-12-24 accepted: 2016-06-30 published: 2016-07-20status: publishe

Vesien tila hyväksi yhdessä : Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022–2027

Tähän kolmannen vesienhoitokauden (2022–2027) toimenpideohjelmaan on koottu tiedot vesien tilasta sekä tarvittavista toimenpi-teistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Etelä-Savossa. Maakunnan luokitellusta järvipinta-alasta 98 % on erinomaisessa tai hyvässä ekologisessa tilassa. Tyydyttävään tai välttävään tilaluokkaan kuuluu vajaat 2 % järvien pinta-alasta. Joet ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (79 % luokitellusta pituudesta). Toimenpideohjelmassa tilan parantamistarpeet kohdis-tuvat niihin 30 vesimuodostumaan, joissa tilatavoitetta ei ole saavutettu. Lisäksi toimenpiteitä tulee tehdä vesimuodostumissa, joissa tilatavoitteet on saavutettu, mutta tilan säilyminen on uhattuna ilman toimenpiteitä. Tällaisia riskinalaisia vesimuodostumia on maakun-nassa 105 kappaletta. Pintavesien kemiallinen tila on muuttunut kaikissa vesimuodostumissa hyvää huonommaksi aiemmin palonesto-aineina käytettyjen bromattujen difenyylieettereiden (PBDE) ympäristönlaatunormin tiukennuttua. Kemiallista tilaa heikentää monin paikoin myös ilmaperäisestä laskeumasta vesistöihin päätyvä elohopea. Toimenpideohjelmassa on esitetty erityisesti maa- ja metsätaloutta koskevia vesiensuojelutoimia, joilla pyritään valuma-alueiden ra-vinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Hajakuormituksen lisäksi vesien tilassa näkyy monin paikoin myös yhdyskuntien, teollisuuslaitosten ja turvetuotantoalueiden aiheuttama kuormitus ja myös niiden osalta tarvitaan toimenpiteitä. Järvikunnostuksia, ku-ten hoitokalastusta ja vesikasvillisuuden poistamista, on esitetty kohteisiin, joissa on havaittu rehevöitymisestä aiheutuneita haittoja Jokien tilaa heikentää erityisesti vesistörakentaminen, kuten kalojen vaellusesteet ja uomien perkaukset. Useissa jokivesistöissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä luomalla vaellusyhteyksiä ja tekemällä virtavesikunnostuksia. Etelä-Savossa hyvän tilan saavuttaminen edellyttää pohjavesien suojelu- ja kunnostustoimenpiteitä neljässä huonossa kemiallisessa tilassa olevalla pohjavesialueella. Pohjavesille esitettyjä toimenpiteitä täytyy kohdistaa myös hyvässä tilassa oleville kuudelle riskipoh-javesialueelle, jotta veden hyvä tila saadaan ylläpidettyä. Merkittävimpiä riskinaiheuttajia Etelä-Savon pohjavesialueilla ovat pilaantu-neet maa-alueet, liikenne, asutus, yritystoiminta ja maa-ainesten otto. Pohjavesialueiden tilan säilyttämiseksi tai parantamiseksi kes-keisiä esitettyjä toimenpiteitä ovat tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallinta, pilaantuneen maa-alueen selvitys ja kunnostus sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelman laatiminen tai päivittäminen ja rakenneselvitykset. Lainsäädäntöä noudattamalla ja hyvän maan-käytön suunnittelulla voidaan parhaiten turvata pohjaveden hyvää tilaa. Vesienhoidossa esitettyjen kolmannen hoitokauden toimenpi-teiden kokonaiskustannukset ovat Etelä-Savossa vajaat 39 milj. euroa vuodessa, josta noin 13 milj. euroa on vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä. Toimenpiteet vaikuttavat hitaasti ja vesiympäristön palautuminen vie aikaa. Vesiensuojelu vaatii sitoutumista ja pitkäjän-teisyyttä, riittävää rahoitusta sekä vahvaa yhteistyötä eri osapuolten välillä