School as a space:through teachers experiences

Abstract. School is conceptualized differently by each person. These conceptualizations are people’s experiences of school as a place. As a place school is meaningful in one way or another to everyone. Due to people’s having different experiences of school it naturally leads to different understandings and meanings of school for people. As a space, school can be considered from various perspectives. In this research Lefebvre’s Spatial Triad is used to research school as a socially produced space. Lefebvre’s Spatial Triad consists of three dimensions: spatial practices, representation of space and representational space. In other words, perceived space, conceived space and lived space. The purpose of the research is to find out how teachers define school as a place and how school is defined as a space. Through these research questions a deeper understanding of teachers’ conceptualizations on school as a place will be gathered, later expanding the perceptions into understanding school as a space. The concepts of place and space in this research, are from the field of human geography. These concepts have been applied in the context of school, focusing on how school is presented through the Spatial Triad. This research aims to discuss school from different perspectives, providing more information of the movement in schools, its’ purposes, central physical features and how school is experienced in lived reality. This is done with qualitative research methods creating a questionnaire and carried out through a theory-based content analysis. We received 27 answers from teachers in total. As a space school is very diverse and it has many user groups daily. School is not only a place for pupils and teachers, but other people are also present daily, and the spatial movement varies on the role one is representing, e.g. pupils’ movement is more restricted than teachers. Teachers list different purposes for school, one of the most important being “growing to be a member of the democratic society”. The gym hall and diverse tools available for pupils were seen as key elements when discussing the traits of school. School is also filled with social interactions and emotions. Therefore, school withholds multiple meanings, purposes, uses and features within it, making it into a diverse space.Koulu tilana : opettajien kokemusten pohjalta. Tiivistelmä. Jokainen käsitteellistää koulun eri tavalla, nämä käsitteellistykset muodostuvat ihmisten omista kokemuksista koulusta paikkana. Koulu paikkana on merkityksellinen kaikille jollain tavalla. Ihmisten kokemukset eriävät ja näin ollen kaikilla on ainutlaatuinen kokemus ja ymmärrys koulusta. Koulua voidaan tarkastella useista tilan eri perspektiiveistä. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään Lefebvren tilan kolminaisuutta tutkimalla koulua sosiaalisesti konstruktoituna tilana. Tämä tilan kolminaisuus muodostuu kolmesta ulottuvuudesta: spatiaaliset käytännöt, tilan representaatiot ja representationaalinen tila. Toisin sanoin havaittu, käsitteellistetty ja eletty tila. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää kuinka opettajat määrittelevät koulun paikkana ja kuinka koulu määritellään tilana. Näiden tutkimuskysymysten avulla selvitetään opettajien käsityksiä koulusta paikkana ja myöhemmin havaintoja sovelletaan ymmärtämään koulua tilana. Paikan ja tilan käsitteet tässä tutkimuksessa pohjautuvat kulttuurimaantieteeseen. Nämä käsitteet on tässä tutkimuksessa sovellettu koulun kontekstiin soveltaen, miten koulu tulkitaan tilan kolminaisuuden välityksellä. Tämä tutkimus pyrkii tarkastelemaan koulua moniulotteisesti, tarjoten kattavampaa ymmärrystä koulun liikehdinnästä, tarkoituksesta, fyysisistä piirteistä ja kuinka se on koettu eletyssä todellisuudessa. Tämä tavoitetaan kvalitatiivisen tutkimuksen keinoin laatimalla kysely, joka analysoidaan teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Kyselyyn vastasi 27 opettajaa. Tilana koulu on hyvin monimuotoinen, ja sillä on useita eri käyttäjäryhmiä päivittäin. Koulu ei ole paikka vain oppilaille ja opettajille vaan tiloja käyttää myös useat muut ihmiset päivittäin ja näin ollen spatiaalinen toimintakin vaihtelee näiden ryhmien välillä. Oppilaiden liikehdintä on huomattavasti opettajien liikehdintään verraten kontrolloitua. Opettajat listasivat koululle erilaisia tarkoituksia, joista ”kasvaa demokraattisen yhteiskunnan jäseneksi” nähtiin etenkin tärkeänä. Liikuntasali ja monipuoliset työkalut oppilaiden käytössä koettiin keskeisinä, kun puhuttiin koulusta tilana. Koulu on myös täynnä sosiaalisia kohtaamisia ja tunteita. Näin ollen koulu pitää sisällään useita merkityksiä, tarkoituksia, käyttötarkoituksia ja ulottuvuuksia, mitkä tekevät siitä moniulotteisen tilan

School as a diverse place

Abstract. The goal for this bachelor’s thesis was to understand how school is experienced as a place and what other factors influence it. This research combines theories from both human geography and education. Our interest to research school as a place came from our minor studies of geography, as there we completed a small research on home as a place. The main research question on this paper is “what makes a school a place?” This thesis is completed as a literature review and working together in cooperation has been a big part of the process. School as a place has not been researched much, and that led to collecting literature and data from various sources and combining knowledge. Working together has brought reliability to this research, as well as made discussion and critical analyzing possible. Sources have been selected carefully to gain as reliable knowledge as possible. The formation of place in a school has multiple meanings. For space to turn into place physical and social environments, as well as personal perceptions, are needed. In the school environment the physical building serves as a physical space that is shaped and affected by students, teachers, parents, other staff, and society. How much these factors affect the formation of place depends on the individual’s perceptions, experiences, and expectations of school. Therefore, the experience of school as a place is personal and constantly changing. At first in this bachelor’s thesis relevant place theories are introduced. Also, school’s physical usage of space and its effect on the experience of place is discussed. In the next part safety, social relationships and learning are reflected with the help of Maslow’s hierarchy of needs. Hierarchy of needs is used to address the role of different levels in enabling learning. Likewise, sense of place is formed by multiple elements that impact one another. It is important to understand different expectations set to the school by students, teachers, parents, and society, in order to interpret and discuss school holistically from different perspectives.Tiivistelmä. Kandidaatintutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka koulu koetaan paikkana ja mitkä eri tekijät siihen vaikuttavat. Tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita kulttuurimaantieteen sekä kasvatustieteen aloilta. Mielenkiintomme tutkia koulua paikkana muotoutui maantieteen sivuaineopintojen yhteydessä, kun toteutimme kyselytutkimuksen kodista paikkana. Tutkimuskysymyksemme tässä kandidaatintutkielmassa on ”Mikä tekee koulusta paikan?” Kandidaatintutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, sekä yhteistutkijuus on ollut vahvasti läsnä. Koulua paikkana ei ole laajasti tutkittu, mikä tuli esiin tiedonhankinnassa, johtaen tiedon yhdistelemiseen eri lähteistä. Yhteistutkijuus on tuonut tutkimukseen luotettavuutta, sekä mahdollistanut keskustelun ja tiedon kriittisen analysoinnin. Lähteiden valinta on ollut harkittua ja lähteiden luotettavuutta on arvioitu. Koulun paikkakokemuksen muotoutuminen on monisyinen prosessi. Tilan muuttuminen paikaksi vaatii fyysisen ympäristön lisäksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, sekä henkilökohtaiset tulkinnat. Koulumaailmassa koulurakennus toimii fyysisenä tilana, mitä muovaavat oppilaat, opettajat, vanhemmat, koulun muu henkilökunta sekä yhteiskunnan vaikutukset. Se, kuinka voimakkaasti ja millä tavalla edellä mainitut tekijät vaikuttavat paikan kokemukseen, on riippuvainen yksilön omista tulkinnoista, kokemuksista ja odotuksista. Täten kokemus koulusta paikkana on henkilökohtainen ja alati muuttuva. Kandidaatintutkimuksessa käsittelemme aluksi tutkimuksen kannalta oleellisia paikkateorioita, sekä koulun fyysisiä tilaratkaisuja ja niiden vaikutusta paikan kokemiseen. Seuraavassa osiossa reflektoimme turvallisuutta, sosiaalisia suhteita ja oppimista suhteessa Maslown tarvehierarkiaan. Tarvehierarkian avulla käsittelemme perustarpeiden, sekä muiden tasojen roolia oppimisen mahdollistajana. Samalla tavalla paikkakokemus muodostuu useista päällekkäisistä, toisiaan sivuavista elementeistä. On tärkeätä ymmärtää oppilaiden, opettajien, vanhempien ja yhteiskunnan erilaiset odotukset koululle, jotta koulua voidaan tulkita ja käsitellä kokonaisvaltaisesti eri näkökulmista