Oikeustiedettä vai asianajoa? : Kriittisiä näkökulmia vero-oikeuden tutkimukseen

Interpretation of tax rules has major societal impacts. This has become more pronounced in recent years, as there has been extensive media coverage of corporate tax avoidance. Even though tax avoidance has been the subject of extensive academic research, some aspects of it remain understudied. This doctoral thesis examines what kind of role legal scholarship plays in tax minimization and tax avoidance. In addition, the thesis discusses the political implications of tax law interpretation. Tax law scholars often assume that legal scholarship generally adds positive elements to legal interpretation or that it promotes the legitimacy of the tax system and thus serves the public interest. In contrast, the thesis takes a critical perspective on tax scholarship and asks what kind of economic and political power is exercised in it. Furthermore, the project examines the impact of seemingly neutral tax law research on the acceptance of legal structures that allow aggressive tax planning. The research's theoretical basis is critical legal studies, an approach that emphasizes the importance of legal indeterminacy and the value-laden nature of legal interpretation. The dissertation includes a summary and four articles. The article I discusses how the tax law interpretation can be understood through the perspective of political ideology. The article demonstrates the political stakes in the interpretive choices made by scholars and judges when applying tax norms in various fact situations. It is argued that the interpretation of anti-avoidance norms, in particular, is critical for competing political projects. Article II of the dissertation contends that tax scholarship suffers from conflicts of interest caused by legal scholars' involvement in legal practice. Combining practical work and research creates role conflicts for legal scholars, with significant impact for the discipline as a whole. Article III of the thesis presents a case study of adjudication regarding the legal permissibility of a novel corporate tax avoidance scheme. The article demonstrates how the advocacy firms involved in the case produced scholarly works that benefited their business interests in interpreting the relevant tax code provisions. It is argued that the objective of the tax consultancy companies involved was to hinder the application of the anti-tax avoidance clause. Article IV examines the doctrine on legality principle in tax law. While scholars widely agree on the general importance of the principle for the tax system, there is a pervasive disagreement about its implications for legal interpretation. According to the article, there are two competing versions of the principle that have different implications for tax law interpretation. In addition, the article demonstrates how these different versions of the principle empower different societal groups and favour competing societal interests. The thesis demonstrates how conflicts of interest in tax scholarship may lead to bias in tax law interpretation. Because a significant proportion of tax scholars work in tax consulting, research in the field emphasizes the interests of the tax consulting industry. The study illustrates, how tax research can act as an enabling factor that improves the ability of economically powerful actors to minimize their taxes while reducing the democratic legitimacy of the tax system in general. Thus, the study broadens the prevailing perception of the political influence of the tax consulting industry and presents a novel way of understanding aggressive tax planning as a regulatory failure. The dissertation concludes that more attention should be paid to conflicts of interest in legal research. Further research is needed to examine how conflicts of interest affect scholarship in different areas of law.Yritysten aggressiivinen verosuunnittelu on noussut viime aikoina voimakkaasti julkiseen keskusteluun ja uutisotsikoihin. Vaikka verosuunnittelu on laajasti tutkittu ilmiö, on siinä yhä vähäiselle huomiolle jääneitä puolia. Tässä väitöstutkimuksessa kysytään, miten vero-oikeudellinen tutkimus mahdollistaa aggressiivista verosuunnittelua. Lainopillinen verotutkimus nähdään usein teknisenä asiantuntijatyönä, joka lisää lainkäytön ennustettavuutta tai auttaa tuomareita löytämään perustellun tulkintavaihtoehdon kiperissä tulkintakysymyksissä. Tutkimuksessa otetaan sen sijaan kriittinen näkökulma vero-oikeustieteeseen ja kysytään, minkälaista taloudellista ja poliittista valtaa siinä käytetään. Lisäksi tarkastellaan, miten näennäisesti neutraali verotutkimus vaikuttaa aggressiivista verosuunnittelua mahdollistavien oikeudellisten rakenteiden hyväksymiseen oikeuskäytännössä. Tutkimuksen teoreettisen perustan muodostaa kriittinen lainoppi, jossa painotetaan oikeuden perustavanlaatuista monitulkintaisuutta ja lain tulkinnan viimekätistä arvosidonnaisuutta. Väitöskirja koostuu yhteenvedosta ja neljästä osajulkaisusta. Osajulkaisussa I kysytään, miten verolakien tulkintaa voidaan ymmärtää poliittisen ideologian näkökulmasta. Osajulkaisussa esitetään, minkälaisia veropoliittisia vaikutuksia on oikeudellisten asiantuntijoiden tulkintakannoilla erilaisissa verolainsäädäntöä koskevissa tulkintakiistoissa. Erityisesti verolainsäädännön veronkiertolausekkeiden tulkintakäytännön esitetään olevan keskeistä kilpailevien poliittisten projektien sääntelytavoitteiden kannalta. Väitöskirjan osajulkaisussa II argumentoidaan, että lainopillinen verotutkimus kärsii intressiristiriidoista, jotka johtuvat oikeustieteilijöiden sivutöistä. Käytännön töiden ja tutkimuksen yhdistäminen johtaa oikeustieteilijöillä roolien ristiriitoihin, jolla on merkittäviä vaikutuksia koko tieteenalan ja sen tutkimustehtävien kannalta. Osajulkaisussa III tehdään tapaustutkimus uudenlaisen verojärjestelyn verotuksellista hyväksyttävyyttä koskevasta oikeusprosessista ja siihen liittyvästä lainopillisesta tulkintakiistasta. Osajulkaisussa arvioidaan verokonsulttiyhtiöillä työskentelevien verotutkijoiden tuottamaa lainopillista kirjallisuutta, ja tarkastellaan, miten se edistää yhtiöiden intressiä tulkintakiistassa. Osajulkaisu IV käsittelee vero-oikeudellista lakisidonnaisuuden periaatetta. Vaikka periaatteen merkitys vero-oikeudessa on laajasti tunnustettu, sen tulkintavaikutuksista vallitsee sitkeä erimielisyys. Osajulkaisussa arvioidaan lakisidonnaisuuden periaatetta koskevaa tulkintakiistaa erilaisten taloudellisten intressitahojen ja poliittisten ideologioiden kannalta. Tutkimus osoittaa, että vero-oikeudellisen tutkimuksen intressiristiriitojen vuoksi tutkimusala vinouttaa verolainsäädännön tulkintaa. Koska merkittävä osa verotutkijoista työskentelee verokonsulttialalla, painottuvat alalla tuotetussa tutkimuksessa verokonsulttiyhtiöiden ja näiden asiakkaiden intressit. Tutkimuksessa esitetään, kuinka verotutkimus voi toimia tekijänä, joka parantaa taloudellisesti vahvojen yhteiskunnallisten tahojen mahdollisuuksia minimoida verojaan ja samalla vähentää verolain tulkinnan demokraattista legitiimiyttä. Näin ollen tutkimuksessa laajennetaan vallitsevaa käsitystä verokonsulttialan poliittisesta vallasta, minkä lisäksi siinä esitetään uudenlainen tapa ymmärtää aggressiiviseksi verosuunnitteluksi kutsutun sääntelyongelman syntyä. Väitöskirjassa esitetään, että oikeustieteessä tulisi kiinnittää enemmän huomioita tutkijoiden intressiristiriitoihin. Jatkotutkimuksessa tulisi selvittää miten intressiristiriidat vaikuttavat oikeustieteeseen eri oikeuden aloilla.

How Legal Scholars Facilitate Tax Avoidance : Case Study on the Power of Tax Consultancy Firms

Social scientists have neglected the ways in which the consultancy assignments of legal scholars mediate private interests, even though their opinions provide important guidance in legal proceedings. Through a case study from Finland, we document a process where private tax advisory firms utilize their access to academic forums to defend their clients’ interests. With further evidence on related dependencies, we trace a two-fold process that amplifies the voice of tax advisors and suppresses public interest-related concerns. By achieving positions of trust in the academia, tax consultancy firms gain important gatekeeper roles that facilitate corporate-friendly research and subdue critical arguments. The findings challenge the conventional understanding of the dynamics of knowledge production, and call for a greater attention to the pitfalls of the marketization of academic legal advice. The national-level interpretative power of major tax advisory companies is also an important building block for international network power.Social scientists have neglected the ways in which the consultancy assignments of legal scholars mediate private interests, even though their opinions provide important guidance in legal proceedings. Through a case study from Finland, we document a process where private tax advisory firms utilize their access to academic forums to defend their clients' interests. With further evidence on related dependencies, we trace a twofold process that amplifies the voice of tax advisors and suppresses public interest-related concerns. By achieving positions of trust in the academia, tax consultancy firms gain important gatekeeper roles that facilitate corporate-friendly research and subdue critical arguments. The findings challenge the conventional understanding of the dynamics of knowledge production and call for a greater attention to the pitfalls of the marketization of academic legal advice and scholarship. The national-level interpretative power of major tax advisory companies is also an important building block for international network power.Peer reviewe