Mepe kuntoon : Effekterna på motivationen för motion av ett hälsofrämjande projekt

Detta är ett beställningsarbete från Finlands Sjöräddningssällskap rf om det hälsofrämjande projektet Mepe kuntoon. Projektet varade i ett halvt år och dess mening var att ändra de frivilliga sjöräddarnas motionsbeteende till mer aktivt genom att bjuda på ledd motionsverksamhet, personlig tränare, föreläsningar, testning samt träningsstöd via Internet. Syftet med arbetet var att undersöka om projektet inverkat på deltagarnas motionsvanor. Våra forskningsfrågor i undersökningen var: 1. Höjer ett projekt som detta motivationen till att vara fysiskt aktiv? 2. Vilka är de faktorer som motiverar deltagarna till att vara fysiskt aktiva? Urvalet i undersökningen bestod av frivilliga sjöräddare från de olika föreningarna: Espoon Meripelastajat ry, Helsingin Meripelastusyhdistys ry och Meripelastusasema 1. Materialinsamlingen till undersökningen gjordes efter sluttestningen med hjälp av en kvantitativ enkätundersökning och en telefonintervju som var riktat öppen. Undersökningspopulationen delades in i två grupper enligt den transteoretiska modellen, till dem som motionerat regelbundet innan projektet och till dem som inte motionerat regelbundet innan projektet. Av undersökningens resultat kunde vi konstatera att Mepe kuntoon-projektet motiverat deltagarna, oberoende grupp, till att vara fysiskt aktiva. Över 90 % av projektets deltagare ökade på mängden motion under projektet. Den dominerande faktorn som motiverat deltagarna under projektet var egna målsättningar. Alla delområden av projektet blev svarade som motiverande. Resultaten visade att det finns ett högt intresse för fortsatt motionsverksamhet inom egna föreningarna. Finlands Sjöräddningssällskap upplevde Mepe kuntoon-projektet ha uppfyllt de önskemål som Sjöräddningssällskapet haft för projektet och de ansåg att projektet ökat de frivilliga sjöräddarnas fysiska aktivitet.Tutkimus on Suomen Meripelastusseuran tilaustyö terveyttä edistävästä Mepe kuntoon -projektista. Projekti kesti puoli vuotta ja sen tarkoitus oli muuttaa vapaaehtoisten meripelastajien liikuntatottumuksia aktiivisemmiksi tarjoamalla heille henkilökohtaisen valmentajan, ohjattua liikuntaa, luentoja, kuntotestausta sekä tukea internet ohjelman kautta. Tutkimuksella haluttiin nähdä projektin vaikutus liikuntatottumuksiin. Keskeiset tutkimusaiheet olivat: 1. Lisääkö tällainen projekti motivaatiota olla fyysisesti aktiivinen? 2. Mitkä tekijät motivoivat osallistujia olemaan fyysisesti aktiivisia? Projektin otos koostui vapaaehtoisista meripelastajista kolmesta eri yhdistyksestä: Espoon Meripelastajista, Helsingin Meripelastusyhdistyksestä sekä Meripelastusasema 1:stä. Tutkimusaineisto saatiin lopputestin yhteydessä tehdyn kyselyn, Suomen meripelastusseuralle tehdyn puhelinhaastattelun sekä kuntotestitulosten avulla. Populaatio jaettiin kahteen ryhmään transteoreettisen muutosvaihemallin mukaan, niihin jotka olivat liikkuneet säännöllisesti ennen projektin alkua sekä niihin, jotka eivät olleet liikkuneet säännöllisesti ennen projektin alkua. Tutkimustuloksista pystyimme toteamaan Mepe kuntoon -projektin motivoineen molempien ryhmien osallistujia olemaan fyysisesti aktiivisia. Yli 90 % projektiin osallistuneista lisäsi liikunnan määrää projektin aikana. Hallitsevina motivaattoreina projektin aikana olivat olleet osallistujien asettamat omat tavoitteet. Kaikki projektin osat nähtiin motivoivina. Kuntotestituloksista nähtiin, että sen lisäksi että motivaatio liikuntaan oli lisääntynyt, myös tulokset olivat projektin kuluessa parantuneet. Tulokset osoittivat, että kiinnostus liikuntatoiminnan jatkamiseen omissa yhdistyksissä on korkea. Suomen Meripelastusseura koki Mepe kuntoon -projektin täyttäneen asetetut toiveet ja projekti oli heistä edistänyt vapaaehtoisten meripelastajien liikunnan harrastamista.This is a survey of a health promotion project called Mepe kuntoon and is ordered by The Finnish Lifeboat Institution. The lasted for a half year and its purpose was to change the exercise habits of the volunteer sea rescuers to more active by providing exercise classes, a personal trainer, lectures, fitness testing, and support through an internet program during the project. The meaning was to see if the project had effects on the participants’ exercise habits. Our questions for the research were: 1. Does a project like this increase the motivation to be physically active? 2. Which are the factors that motivate the participants to be physically active? The sample of the project was consisted of volunteer sea rescuers from three different membership associations: Espoon Meripelastajat ry, Helsingin Meripelastusyhdistys ry and Meripelastusasema 1. The data was collected through a query made in the same context as the final fitness tests, a telephone interview with the Finnish Lifeboat Institution and from the fitness test results. The participants were divided into two groups by using the transtheoretical model, to those who had been regularly exercising before the project and to those who hadn’t exercised before the project began. We could note from the results of this survey that the project had motivated the participants to be more physically active regardless of which group they were in. Over 90 % of the participants increased the amount of exercise during the project. The dominative motivator to be physically active had been the participants own goals. They also considered all the other factors the project offered as motivating. It could be noticed from the results of the fitness tests that not only the motivation had increased but also the result in the tests had gone better during the project. The results also showed high interest among the participants to continuing sports activities in their own associations after the project. The Finnish Lifeboat institution felt that the project Mepe kuntoon had fulfilled the hopes which they had set for it and they thought that the project had increased the volunteer sea rescuers physical activity

Suomalaisten urheiluseurojen terveyden edistäminen : urheiluseurojen suhtautuminen terveyden edistämiseen sekä aktiivisuus ohjeistaa valmentajia terveyden edistämiseen

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen suomalaiset lasten ja nuorten urheiluseurojen suhtautuminen terveyden edistämisen on ja kuinka aktiivisesti seurat ohjeistavat valmentajia terveyden edistämiseen, seurojen toimihenkilöiden ja valmentajien arvioimana. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä muuttujat ovat yhteydessä toimihenkilöiden ja valmentajien arvioihin. Aineisto on osa kansallista Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimusta ja se kerättiin kyselylomakkeilla vuoden 2013 aikana. Vastauksia saatiin 149 urheiluseurasta. Vastaajista toimihenkilöitä oli 309 ja valmentajia 279. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin keskiarvojen sekä prosentti- ja frekvenssilukujen avulla, TELS-indeksillä, Mann-Whitney U-testillä, ristiintaulukoinnilla ja khiin neliö -testillä sekä binäärisellä logistisella regressioanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan kaksi kolmasosaa seuroista suhtautui positiivisesti terveyden edistämiseen. Seurat tunnistivat hyvin terveyttä edistävän ideologian, mutta huonommin terveyttä edistävät käytännön toimenpiteet ja toimintaperiaatteet. Terveyden edistämisen ohjeistamisessa seurat olivat keskimäärin suhteellisen passiivisia. Parhaiten seurat ohjeistivat valmentajia huomioimaan terveyden edistäminen harjoittelun ja/tai kilpailun aikana. Seurojen mukaan huonoimmin seuroissa toteutui valmentajien ohjeistaminen käsittelemään terveyden aihepiirejä valmennettavien kanssa. Toimihenkilöiden ja valmentajien arvioiden välillä löytyi eroa. Toimihenkilöt arvioivat valmentajia positiivisemmin seurojen suhtautumisen terveyden edistämiseen. Erot toimihenkilöiden ja valmentajien välillä olivat varsinkin ohjeistusaktiivisuuden osa-alueilla tilastollisesti hyvin merkitsevät siten, että toimihenkilöt arvioivat seurojen ohjeistamisen terveyden edistämiseen aktiivisemmaksi kuin valmentajat (p<0,001). Täysi- tai osapäiväinen työsuhde oli positiivisesti yhteydessä toimihenkilöiden arvioihin sekä seuran terveyden edistämisen orientaatiosta että ohjeistusaktiivisuudesta. Valmentajien arvioihin ei löytynyt muuttujaa, mikä olisi ollut yhteydessä heidän arvioihinsa kaikilla tutkittavilla osa-alueilla. Parantaakseen tasoaan terveyden edistämisessä tulisi seurojen huomioida terveyden edistäminen varsinkin toimintaperiaatteissaan ja käytännön toimenpiteissään. Seurojen tulisi myös nykyistä laajemmin ottaa toiminnassaan huomioon valmentajien ohjeistaminen terveyden edistämiseen. Toimihenkilöiden ja valmentajien vastauksien eroavaisuus ohjeistusaktiivisuudessa viittaa siihen, että seurat hyötyisivät sisäisen kommunikaationsa parantamisesta. Tämän takia seurojen tulisi huomioida, miten ja missä tilanteissa ne ohjeistavat valmentajiaan terveyden edistämiseen.This aim of this thesis was to examine the health promotion orientation and guidance activity of Finnish sports clubs, as self-assessed by the club officials and coaches. An additional aim was to examine which variables were associated with club officials’ and coaches’ evaluations. The data is part of the national Health Promoting Sports Clubs (HPSC) study and was collected during 2013 through questionnaires. A total of 149 sports clubs answered the questionnaire, including 309 club officials and 279 coaches. The data was analyzed quantitatively using a variety of methods, including mean values, per cent and frequency distribution, HPSC index, Mann-Whitney U-test, cross-tabulation and chi-square test and binary logistic regression analyses. The results show that two thirds of the sports clubs were highly health promotive. Health promoting ideologies were the most recognized aspect by the clubs, while practice and policies were the least recognized. The clubs were on average relatively passive in guiding their coaches to promote health. The clubs assessed their health-promotive guidance to concern most often practice and/or competition time. Guidance for coaches to go through health topics with the participants was the least likely to happen according to the clubs. There were differences between the club officials’ and coaches’ assessments. The club officials assessed the clubs’ health promotion orientation more positively than the coaches. The differences between the club officials and coaches were especially large regarding their assessments in the guidance activity categories, with club officials clearly assessing the clubs as being more active in health promotion guidance than the coaches (p<0,001). Full and part-time employment relationship were positively associated with the given assessments, both on health promotion orientation and guidance activity. No single contributing factor was found that would have been connected to coaches evaluations on both health promotion orientation and guidance activity. It can be concluded that in order to reach a higher health promoting profile, sports clubs should focus especially on health promotive policies and practices. The clubs should also encourage their coaches to promote health in a broader manner. The differences between club officials’ and coaches’ assessments on their clubs’ guidance activity suggests that clubs could benefit from improving their internal communication. Therefore, clubs should focus on how and where they guide their coaches on health promotion

Behavioral Finance- And the Change of Investor Behavior during and After the Speculative Bubble At the End of the 1990s Authors

The apparent high valuations in the aggregate market and the high price earnings ratios, experienced in the equity markets at the end of the 1990s, can be characterized as a so-called speculative bubble. The existence of such a phenomenon can in part be attributed to less-thanrational aspects of investor behavior and human judgment. The purpose of this thesis is to conduct a research on how private as well as institutional investors have changed their investment behavior as a consequence of the speculative bubble during the period from fall 1998 to March 2000. Our purpose is to establish what factors lie behind the speculative bubble and further investigate whether the investment objectives and factors influencing investment decision-making are different today than during the speculative bubble. Behavioral finance provides the fundamental theoretical framework for this thesis. The empirical research is based on a questionnaire directed towards active private investors in Sweden, more specifically members of the Aktiespararna Association, and institutional investors mainly resident in southern Sweden. The results obtained suggest that the behavior of market participants during the speculative bubble was to some extent irrational and that the composition of investments has changed as

TREE. CUTTING DONATED B Y TH E TOWN OF COS PRESENTED TO THE

I inllii&apos;i inli&gt;i in.Hu&gt;n,ihoi11 lhi pioni.iiiis tli si nbul in ilns.ulmimsiMiiu 1 u poll is,i \.nl.ihlr lioni Ollui ol i&apos;s.mil I&apos;uhlii.iiions M,m.mi mail Yiiioii.i I ihi.in ol Mi (In mi 1 WtOll Kotk\illi I&apos;ikr IliMllisil.i Ml) JOS&apos;) l ( illl) l l)() ()i()S ///c &amp;quot;//re &lt;&gt; / llil&gt;l&gt;&lt;ni(iU&apos; \ &amp;quot; n i&gt;i/l /nun tin- dii&apos;ck i^ltind « / ( us n« \ [limited unhide l/ie \iilnnitil \ledniue &lt;&gt;n l)e&lt;.ein/&gt;ei li /% / Ihe uillini&gt; aline/nun the ten liee &lt;[&gt;l&lt;ii&lt;i&gt;iii \ &lt;&gt;neiii(ili\i under uliii.li llil&gt;[&gt;t&gt;&lt;.i&lt;ile \ /s vml In luue luiidmleil ln \ dti^c \ viine Ji ieiiliun&apos; \ tit^n I lie iiillini&gt; IKI\} &apos; pre^eiiled In /lie lilmin 1 /&apos;) &apos; //&apos;( &apos; \nil&gt;ii^(i(lui n / dieeie In Ilie I inle/l S/&lt;//cs Public Health Servic