Palvelut sukupuolivähemmistöön kuuluvien maahanmuuttajataustaisten voimaantumisen tukena

Toteutimme opinnäytetyön yhteistyössä Transtukipiste ry:n kanssa. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten palvelut voivat tukea sukupuolivähemmistöön kuuluvia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä heidän voimaantumisessaan. Yhtenä tavoitteena oli saada tietoa yhteistyökumppanille ja muille kohderyhmän kanssa työskenteleville toimijoille kohderyhmän kokemuksista ja palveluntarpeesta. Käytimme opinnäytetyön toteutuksessa laadullisia tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyö toteutettiin kesän ja syksyn 2016 aikana. Toteutusmuotona oli verkossa täytettävä kyselylomake sekä asiaa tarkemmin syventävät haastattelut. Teoreettisena viitekehyksenä käytimme Juha Siitosen voimaantumisteoriaa. Kyselylomakkeessa ja haastatteluissa hyödynsimme voimaantumisteorian osaprosesseja kysymysten teemojen muodostamisessa ja tulosten analysoinnissa. Kyselylomakkeeseen vastasi neljä henkilöä, ja kahta heistä haastattelimme kasvokkain tai Skype-palvelun välityksellä. Saamiemme tulosten mukaan vastaajat eivät kokeneet kotimaan tilannettaan turvalliseksi sukupuolivähemmistöille. Suurin osa vastaajista totesi tilanteen olevan Suomessa parempi verrattuna omaan kotimaahansa, mutta vastauksissa myös ilmeni epätietoisuus yhteiskunnan ja ihmisten suhtautumisesta sukupuolivähemmistöihin ja maahanmuuttajiin sekä tyytymättömyyttä Suomen tilanteeseen. Moni vastaaja kertoi tarpeesta piilottaa oma sukupuolivähemmistöön kuuluminen tai maahanmuuttajatausta. Vastaajat kokivat nykyisissä palveluissa olevan puutteita ja syrjiviä rakenteita heitä kohtaan. Lisäksi osa vastaajista ei tiennyt heille kuuluvista oikeuksista esimerkiksi terveyspalveluissa. Kohderyhmän sisällä koetaan myös yksinäisyyttä ja stressiä. Vastaajat toivoivat erityisesti asiallista tietoa, tietoa muillakin kuin suomen kielellä, työntekijöiden kouluttamista ja tietoisuuden lisäämistä kohderyhmästä, vertaistukiryhmiä, verkkopalveluita ja ylipäätään pääsyä palveluihin. Johtopäätöksenä voimme todeta, että vastaajien voimaantumisen tunteeseen vaikuttavat eri asiat, mutta niissä on myös yhtäläisyyksiä. Vastauksista nousee kaikkiin voimaantumisen osaprosesseihin liittyviä tekijöitä, mutta erityisesti konteksti eli ympäristö vaikuttaa vastaajien voimaantumiseen. Tulosten valossa palveluiden ja ympäristön merkitys voidaan nähdä merkittävänä tekijänä kohderyhmän voimaantumiselle.The thesis was made in cooperation with Transgender Support Center. The aim of this study was to find out how services can support empowerment of persons with an immigrant background belonging to a gender minority. Main goals were to gain more information about the target group’s experiences and about the needs of services for the cooperation partner and for other operators. The study was conducted by using qualitative research methods. The thesis was put into practice during the Summer and Autumn of 2016. Data for the study was collected by an internet survey and by interviews. For the theoretical framework, we used empowerment theory by Juha Siitonen. We utilized subprocesses of empowerment theory in forming the themes of the questions and in analyzing the results. Four people answered to the survey and we interviewed two of them face-to-face or by Skype service. The results showed that the respondents did not feel that the situation in their home country was safe for gender minorities. The answers showed that also in Finland there is uncertainty about society’s and people’s attitude towards gender minorities and immigrants, and dissatisfaction with Finland’s current situation. Many of the respondents told about the need of hiding the fact that they belong to a gender minority or that they have an immigrant background. The respondents felt that there are shortcomings and discriminatory structures in existing services. In addition, some of the answerers did not know about their rights for example in health services. Some people from the target group felt loneliness and stress. The respondents wished for appropriate information, information in other languages than in Finnish, education for employees and increasing their knowledge of the target group, peer support groups, internet services, and access to services. The conclusion is that different factors affect the feeling of empowerment of the respondents, but there are also similarities in the answers. The answers show results related to all subprocesses of empowerment, but especially the context seems to have an effect on the respondents’ empowerment. In the light of the results, we can conclude that the importance of services and environment can be seen as a significant factor for the target group’s empowerment

Immigrants' digital exclusion from welfare services

Sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden määrä on kasvanut Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisesti koronaviruspandemia (COVID-19) on vaikuttanut näiden palveluiden digitalisaatioon. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä on riski jäädä näiden sähköisten palveluiden ulkopuolelle. Opinnäytetyön tavoite oli tutkia, mitkä ovat syyt maahanmuuttajien digitaaliselle kuilulle hyvinvointipalveluissa Euroopassa, mitä vaikutuksia palveluiden ulkopuolelle jäämisellä on maahanmuuttaja-asiakkaille, sekä antaa parannusehdotuksia sähköisille hyvinvointipalveluille, jotta ne olisivat saavutettavampia maahanmuuttaja-asiakkaille. Tässä opinnäytetyössä hyvinvointipalveluilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveyspalveluita julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Mitkä ovat syyt maahanmuuttajien kokemalle digitaaliselle kuilulle sähköisissä hyvinvointipalveluissa? 2. Mitä vaikutuksia sähköisten hyvinvointipalveluiden digitaalinen kuilu aiheuttaa maahanmuuttajille? 3. Miten sähköisiä hyvinvointipalveluita voidaan kehittää, jotta ne olisivat maahanmuuttajille saavutettavampia? Tutkimuskysymyksiin vastattiin tekemällä systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin neljästä eri tietokannasta (Web of Science, Springer Link, Ebsco, and Tritonia Finnan artikkelihaku) ja aineistoa etsittiin myös manuaalisesti. Yhteensä 13 artikkelia valittiin aineistoon. Aineisto sisälsi sekä laadullista että määrällistä tutkimusta, joten aineisto analysoitiin narratiivisella synteesillä. Tutkimustulokset näyttävät, kuinka taidot ja tiedot, yksilön ominaisuudet, motivaatio ja asenteet sekä tietotekniikan saatavuus ovat syitä maahanmuuttajien digitaaliseen kuiluun sähköisissä hyvinvointipalveluissa. Digitaalinen kuilu voi johtaa palveluista syrjäytymiseen, ulkopuolisen avun käyttämiseen, hyvinvoinnin vähenemiseen, sekä aiheuttaa kustannuksia. Palveluita voidaan kehittää saavutettavammaksi palveluiden etukäteissunnittelulla, tarjoamalla monikanavaisia palveluita ja digitaalista tukea, palvelumuotoilulla, sekä käyttäjien motivoinnilla.The amount of digital social and healthcare services has increased in Europe in the last decade, and especially the COVID-19 pandemic has affected the digitalization of these services. Previous literature has shown how people with an immigrant background are at risk of being excluded from digital welfare services. The aim of this thesis was to find out what the causes of digital exclusion of immigrants in the welfare services in Europe are, what kind of effects this has on the immigrant clients, and also to give suggestions on how digital welfare services could be improved to provide immigrants with accessibility to the service. In this thesis, welfare services were referred to as both social and healthcare services, and at both public, private and third-sector levels. The research questions were: 1. What are the causes of the digital exclusion of immigrants in digital welfare services? 2. What are the effects of the digital exclusion on immigrants using digital welfare services? 3. How can digital welfare services be improved to provide immigrants with accessibility to the services? A systematic literature review was conducted to answer these research questions. The literature search was done in four different databases (Web of Science, Springer Link, Ebsco, and Tritonia Finna’s Article search) and literature was also searched manually. In total 13 articles were chosen for the review. The analysis was carried out with a narrative synthesis since the chosen articles include both qualitative and quantitative data. The results show how skills and knowledge, an individual's characteristics, motivation and attitudes, as well as access to ICT are the causes of the digital exclusion of immigrants in digital welfare services. The effects of digital exclusion on immigrants using digital welfare services include exclusion from the services, turning to outside help, decreased well-being, as well as time consumption and costs. The improvements for digital welfare services to provide immigrants with accessibility to the service include service design, digital support, providing multi-channel services, pre-planning the services, and motivating the users

Perehdyttämisprosessin ja perehdytysoppaan kehittäminen laskentatiimille

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajayrityksen laskentatiimin perehdyttämisprosessia sekä perehdytysopasta. Lisäksi tavoitteena oli tukea ja löytää keinoja, joilla uuden työntekijän perehdytys laskentatiimissä onnistuisi mahdollisimman hyvin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään perehdyttämistä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään perehdyttämisen hyötyjä, tavoitteita sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusongelmana oli, ettei laskentatiimin perehdytysprosessia ollut kuvattu riittävän selkeästi eikä heidän käytössään ollut perehdytysopasta. Lisäksi laskentatiimin käytössä olevat ohjeet olivat vaikeasti löydettävissä, koska ne oli tallennettu useisiin eri paikkoihin. Tutkimusongelman selvitys aloitettiin laatimalla nykytilan kartoitus laskentatiimin perehdyttämisprosessista. Nykytilan kartoitus toteutettiin teemahaastatteluiden avulla, joissa haastateltiin laskentatiimissä työskenteleviä henkilöitä. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja sen jälkeen analysoitiin aihepiireittäin. Haastatteluissa nousi esiin hyviä kehitysideoita perehdyttämisprosessin kehittämiseen liittyen. Tärkeimpänä asiana haastatteluissa nousi esiin tarve yksityiskohtaiselle perehdytysoppaalle, josta löytyisi tietoa niin yrityksen perustoiminnoista kuin työssä tarvittavista ohjelmista ja ohjeista. Perehdyttämisprosessin kehittämiseen oli mielestämme tärkeää saada mukaan myös työntekijöiden näkökulma, jotta lopputulos oli mahdollisimman toimiva. Opinnäytetyön tuotoksena laskentatiimille tehtiin kattava ja helposti luettava sähköinen perehdytysopas, jota toimeksiantaja voi helposti päivittää. Perehdytysopasta voidaan käyttää sekä perehdyttäjän että perehtyjän apuna. Perehdytysopas sisältää salassa pidettävää materiaalia, joten sitä ei julkaista. Lisäksi haastatteluissa esiinnousseiden toiveiden perusteella laskentatiimille laadittiin perehdyttämisprosessimalli sekä perehdyttämisprosessin arviointilomake. Esihenkilö voi jatkossa käyttää perehdytysprosessimallia perehdytyksen suunnittelussa apuna. Perehdyttämisprosessin arviointilomaketta voidaan käyttää palautekeskusteluissa apuna ja sen avulla perehdyttämisprosessia on jatkossa helpompi kehittää. Opinnäytetyön tuotoksina luodut perehdytysopas ja lomakkeet selkeyttävät laskentatiimin perehdyttämisprosessia. Kehittämisen tuloksena laskentatiimin perehdyttämisprosessi tehostuu ja toimeksiantaja saa kustannussäästöjä