Doppler velocimetry for predicting fetal death in a twin pregnancy.

Diagnosis of discordant twins is easily accomplished with modern ultrasound equipment, though diagnosing twin-to-twin transfusion syndrome (TTS) at an early stage might be a problem. The possibility of excluding TTS by Doppler ultrasound is demonstrated in a case with early severe growth restriction of one fetus. Characteristic blood velocity changes in a dying fetus are also illustrated. The Doppler technique has become an accepted method in obstetrics for antenatal surveillance, permitting evaluation of fetal circulation in a non-invasive manner and providing important physiological information on the fetal condition. Absent end-diastolic flow in the umbilical artery (UA) can warrant operative delivery for fetal distress (1). Perinatal mortality is increased fivefold in multiple gestation, as compared with singleton pregnancy (2). The major complications include preterm labor, intrauterine growth retardation (IUGR), TTS, polyhydramnios, oligohydramnios, fetal malformations, and pre-eclampsia. Twin fetuses are generally smaller than singletons and IUGR and intrauterine fetal deaths are more common (3). Before the introduction of the Doppler technique, ultrasound-imaging evaluation of discordant fetal size in twin pregnancy was a problem. Differential diagnosis of TTS and a true growth retardation of one fetus was a frequent worry for the clinician. Doppler examination of the fetal venous circulation with pulsating flow in the umbilical vein has been found helpful in the diagnosis of fetal congestive heart failure (4, 5). The general ultrasound imaging and Doppler findings in TTS are listed in Fig. 1. The information provided by ultrasound imaging and Doppler can thus distinguish between TTS and growth retardation of one fetus and assist the clinician in making a diagnosis and predict the outcome. The following case illustrates characteristic blood velocity findings in a dying fetus

Historiallisen miljöön suojeluatlas:Martinniemi

Esipuhe Sahalaitokset ovat merkittävä osa Oulun teollista historiaa. Sahateollisuus painottui 1890-luvulta lähtien Oulun ja Perämeren rannoille. Puutavara tuotiin jokia ja vesistöjä pitkin höyrysahoille, joissa tuotettu sahatavara laivattiin matkalleen ympäri maailman. Vastavuoroisesti Ouluun ja sahayhdyskuntiin saapui satamien kautta kansainvälisiä tuulahduksia, niin myös Martinniemeen. Kiiminkijokisuulle, Haukiputaan Martinniemeen 1900-luvun alussa perustetun höyrysahan ympärille muodostui sahayhdyskunta. Se kasvoi sahan tuotannon myötä 1950-luvun kukoistukseen. Sahan toiminnan päätyttyä 1980-luvulla kylä jäi yhtäkkiä omilleen. Jäljelle jäi kuitenkin sahakylän identiteetti, yhteisön vahva henki ja sahatoiminnan vaikutuksesta syntynyt Martinniemi rakennuksineen. Erityspiirteenä Martinniemellä historia elää rakennetun ympäristön lisäksi myös kirjallisuuden kulttuuriympäristössä. Vanhojen talojen tarinat rikastavat yritystoimintaa sahan keskeisissä rakennuksissa. Paikallinen kulttuuritoiminta näkyy ja kuuluu. Martinniemen merellisyys yllättää. Meri ja rantojen laakea avaruus tuo vuodenajat ja sääolot nähtäviksi ja koettaviksi. Merellinen perinne on alueella elävää. Oulussa vireillä olevan Kulttuuriympäristön teemayleiskaavan eräänä tavoitteena on tuoda kulttuuriympäristö näkyväksi. Martinniemen suojeluatlas toteuttaa tätä tavoitetta konkreettisella tavalla. Suojeluatlas toteuttaa myös Oulun kulttuuristrategiaa, johon kirjattuna toimenpiteenä on oululaisten kulttuuriympäristöjen ja kulttuuriperinnön vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen. Kerätty tieto vahvistaa paikallisidentiteettiä, minkä lisäksi opiskelijoiden ideoimat yksilötyöt ammentavat kulttuuriympäristön historiasta, nykytilasta ja arvoista osoittaen kulttuuriympäristön mahdollisuuksien voimavaraksi. Kiitos opiskelijoille ja Oulun yliopistolle pitkään jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä. Maakisessa Martinniemessä on taikaa! Paula Paajanen yleiskaavapäällikkö, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunk