R&D-Productivity Dynamics: Causality, Lags, and "Dry Holes"

We study four issues in R&D–productivity dynamics: does R&D Granger cause productivity, is there a lag between R&D and its productivity effects, does the potency of R&D vary in timing and magnitude, and what is the role of R&D spillovers and aggregate shocks. The results suggest that R&D causes productivity but not vice versa, productivity responds to changes in R&D with a considerable lag, the potency of R&D varies in timing and magnitude, and that the elasticity of productivity with respect to aggregate shocks is high, but negligible with respect to R&D spillovers.total factor productivity; TFP; R&D; causality; lag structure

Diffusion of Digital Mobile Telephony: Are Developing Countries Different?

mobile telephony, technology diffusion, Gompertz model, developing countries

Competitiveness in the new economy

This paper devises an e-competitiveness index attempting to measure the ability of a nation to exploit information and communication technology (ICT) to the fullest. Results of the analysis show that Finland is highly specialized in ICT provision, it has good premises to exploit ICT to the fullest, but that it is not amongst the leading users of ICT. – Internet ; ICT ; IT ; new economy ; competitiveness ; e-competitivenes

Diffusion of digital mobile telephony: Are developing countries different?

Factors determining the diffusion of digital mobile telephony across 200 developed and developing countries in the 1990s are studied with the aid of a Gompertz model. The market size and network effects are found to play more important roles in the developing countries; there is also more need for complementing innovations in, for example, financial and payment systems. Even though the developing countries have disadvantages, being late entrants in digital mobile telephony is to their advantage and promotes cross-country convergence. Overall digital technologies are best seen as equalizers, and thus the divide is rather socio-economic or analog than digital.Digitaalisen matkaviestinnän leviämiseen vaikuttavia tekijöitä tutkitaan 200 kehittyneen ja kehittyvän maan 1990-lukua koskevalla aineistolla ja Gompertz mallilla. Markkinakoko ja verkostovaikutukset ovat kehittyvissä maissa kehittyneitä tärkeämpiä; niissä on myös enemmän tarvetta täydentäville innovaatioille esimerkiksi rahoitus- ja maksujärjestelmiin liittyen. Vaikka kehittyvät maat ovat monessa mielessä epäedullisessa asemassa ne hyötyvät siitä, että ne ovat tyypillisesti aloittaneet digitaalisen matkaviestinnän käytön kehittyneitä maita myöhemmin, mikä osaltaan tukee maaryhmien lähenemistä. Ylipäätään digitaaliset teknologiat pääsääntöisesti tasoittavat kehittyvien ja kehittyneiden maiden välisiä eroja; niinpä niiden välinen kuilu on pikemminkin sosiaalis-taloudellinen tai analoginen kuin digitaalinen. – matkaviestintä ; teknologinen diffuusio ; Gompertz malli ; kehittyvät maa

Is Inter-Firm Labor Mobility a Channel of Knowledge spillovers? Evidence from a Linked Employer-Employee Panel

An employer-employee panel is used to study whether the movement of workers across firms is a channel of unintended diffusion of R&D-generated knowledge. Somewhat surprisingly, hiring workers from others' R&D labs to one's own does not seem to be a significant spillover channel. Hiring workers previously in R&D to one's non-R&D activities, however, boosts both productivity and profitability. This is interpreted as evidence that these workers transmit knowledge that can be readily copied and implemented without much additional R&D effort.Labor Mobility, R&D Spillovers, Profitability, Linked Employer-Employee Data

Verkostoitumisen yhteys yritysten kannattavuuteen ja kasvuun: Empiirisiä havaintoja

Vaikka yritysten välistä verkostomaista yhteistyötä pidetään yleisesti yhtenä niiden liiketaloudellista menestystä tukevana tekijänä, aihetta on tutkittu varsin vähän. Tässä tutkimuksessa hyödynnämme Eurostatin ja kansallisten tilastokeskusten muutaman vuoden takaisessa pilottiprojektissa kerättyä aineistoa asian selvittämiseksi. Tutkimustulostemme perusteella yrityksen verkostoitumisen ja sen kannattavuuden tai kasvun välillä ei näyttäisi olevan selvää yhteyttä. Havaintomme ei välttämättä kerro siitä, etteikö verkostoitumisella olisi merkitystä yritysten liiketoiminnan kannalta, vaan itse tutkimuskysymys jää tämän työn perusteella avoimeksi. Pääjohtopäätöksemme on, että verkostoituminen ei ainakaan automaattisesti tai itsestään tue kannattavuutta tai kasvua; olennaista on verkostoitumisen muoto ja sisältö

Esitutkimus kasvuyrittäjyyden ja kasvuyrityspolitiikan kansantaloudellisesta merkityksestä

If entrepreneurs are understood to be individuals who perceive new opportunities, introduce them in the market place, and make decisions regarding the organization of production, they may be considered to be the primary source of a society's economic wellbeing. If such entrepreneurship is lacking, an economy is necessarily regressive. Measuring such entrepreneurship, which may also be intrapreneurship within existing organizations and among wage-earners, is challenging; practical applications capture only some facets of a broader phenomenon. Particularly expanding enterprises have a considerable direct economic impact. They also have an indirect impact on the establishment of new and the discontinuation of old establishments as well as on market shares of continuing establishments. Also failed growth entrepreneurs and their companies may have lasting economic impacts. This preliminary study considers the economic role of growth entrepreneurs have in principle as well as considers their empirical role and characteristics in Finland by employing an established OECD definition. It is found that some five per cent of Finnish companies may be considered growth firms; their share was on the rise prior to the financial crisis

Productivity effects of ICT in Finnish business

This report concludes the first phase of The economic effects of information and communication technology research project. Its primary objectives were to compile the necessary data, establish research links, and conduct preliminary analysis. The findings show that widespread use of ICT is indeed quite recent. Contrary to what was believed in the midst of the new economy boom, the increasing use of ICT is primarily a within firms phenomenon, i.e., the contribution of restructuring to the observed changes in the aggregate ICT-intensity is rather marginal. Decompositions nevertheless suggest that experimentation and selection are quite intense among young ICTintensive firms. After controlling for industry and time effects as well as labor and other firm-level characteristics, the excess productivity of ICT-equipped labor ranges from eight to eighteen per cent. The effect is manifold in younger firms and in ICT-providing branches. The finding with respect to firm age is consistent with the need of ICT-complementing organizational changes. The finding on ICT-providing branches is not driven by the communications equipment industry but rather by ICT services. Overall, the ICT-induced excess productivity seems to be somewhat higher in services than in manufacturing. Manufacturing firms benefit in particular from ICT-induced efficiency in internal whereas service firms benefit form efficiency in external communication. We find weak evidence for the complementary of ICT and education. – Productivity ; information and communication technology ; ICT ; new economyTämän raportin myötä päättyy Tieto- ja viestintäteknologian talousvaikutukset -hankkeen esitutkimusvaihe, jonka tavoitteina olivat ICT-tutkimusta tukevien aineistojen ja tutkimusyhteyksien luonti sekä alustava tilastollinen ja ekonometrinen analyysi. ICT laajamittainen käyttö suomalaisyrityksissä on suhteellisen uusi ilmiö. Toisin kun .uuden talouden. huumassa uskottiin, koko talouden tasolla havaittavaa ICT:n yleistymist ä ajaa yritysten sisällä tapahtuva kehitys, ei niinkään rakennemuutos eli ICTintensiivisten yritysten (synty ja) potentiaalisesti ripeämpi kasvu. Näyttäisi kuitenkin silt ä, että sinänsä rakennemuutos . kokeilu, valikoituminen ja .luova tuho. . nuorten ICTintensiivisten yritysten keskuudessa on voimakasta. Kun toimiala-, suhdannesykli- ja yrityskohtaisten tekijöiden (mm. osaamistaso ja pääomakanta) vaikutus huomioidaan, ICT parantaa työntekijän tuottavuutta kahdeksasta kahdeksaantoista prosenttia. Tuottavuusvaikutus on moninkertainen uudemmissa yrityksiss ä. Tämä löydös viittaa täydentävien organisatoristen innovaatioiden merkitykseen tuottavuusvaikutusten aikaansaamiseksi. ICT:tä tuottavat alat näyttävät olevan selvästi parempia myös ICT:n hyödyntämisessä, eikä tämä löydös liity viestintävälinevalmistukseen eikä myöskään ao. alojen yleisesti ottaen korkeaan tuottavuuteen ja sen ripeään kasvuun. Vaikutukset palveluissa ovat teollisuutta suurempia. Teollisuusyritykset hyötyvät enemmän sisäisiä ja palveluyritykset ulkoisia tietovirtoja tehostavista teknologioista. – Tuottavuus ; tieto- ja viestintäteknologia ; ICT ; uusi talou

Aineettomat investoinnit Suomen yrityksissä vuonna 2004: Kokeilu yritysaineistoilla

Tässä raportissa tarkastellaan aineettomien investointien eriä Tilastokeskuksen mikroaineistoilla. Jo yritystasolla aineettomat investoinnit ovat suurempia kuin aineelliset ja niiden huomioiminen muuttaa käsityksiämme monista perussuureista: esimerkiksi yrityssektorin arvonlisäyksen taso on korjatuissa laskelmissa lähes kymmenyksen suurempi. T&k on noin kolmasosa kaikista yrityssektorin aineettomista investoinneista; tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvät investointiluontoiset ohjelmistohankinnat ja sisäinen kehitystyö ovat lähes yhtä merkittävä erä, eikä muun muassa tuotemerkkien rakentamiseen liittyviä investointiluontoisia markkinointi- ja mainontamenojakaan tule vähätellä. Aineettomien investointien erät ovat selvässä yhteydessä toisiinsa: esimerkiksi sisäinen t&k on yhteydessä, paitsi ulkoa ostettuun t&k:hon, niin myös henkilöstökoulutukseen, ohjelmistoinvestointeihin sekä markkinointiin ja mainontaan. Sovellettu massa-imputointiin perustuva lähestymistapa vaikuttaa lupaavalta jatkotutkimuksen kannalta