Kiireettömät ensihoitotehtävät Oulun kaupungin alueella

Ensihoitopalvelun tehtävämäärät kasvavat vuosittain. Yksi keino ensihoitotehtävien määrän kasvun hillitsemiseen on ensihoitopalvelun asiakkaille tarjottu päivystyksellinen ohjaus ja neuvonta. Tulevan sote-uudistuksen lakiluonnoksen mukaan tulevaisuuden ensihoitopalvelu tulisi suunnitella siten, että se muodostaa yhdessä muiden kotiin vietävien päivystyksellisten sosiaali- tai terveysalan palveluiden kanssa toimivan kokonaisuuden. Pohjois-Pohjanmaalla on käynnissä hanke sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen sote-uudistuksen hengessä. Osana hanketta on perustettu ensihoidon rakennehanke, jonka tavoitteena on tukea sosiaali- ja terveysalan kotiin vietäviä päivystyksellisiä palveluita ja vähentää epätarkoituksenmukaisia päivystyskäyntejä sekä ensihoidon kuormitusta erityisesti kasvukeskuksissa. Ensihoidon rakennehankkeessa toteutettiin ensihoidon kiireettömien D-tehtävien järjestelyä varten ensihoidon tilannekeskus-pilotti (D-pilotti). Tilannekeskuksen tehtävänä oli tehdä ensihoitopalvelun asiakkaalle puhelimessa hoidon tarpeen arvio. Hoidon tarpeen arvion jälkeen asiakkaan luo joko hälytettiin ensihoitoyksikkö tai muuta sosiaali- tai terveysalan palvelua tai tehtävä hoidettiin antamalla pelkkää palveluohjausta puhelimessa. D-pilotti toteutettiin Oulussa kolmen kuukauden aikana syksyllä 2021. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa D-pilotissa käsiteltyjä kiireettömiä ensihoitotehtäviä Oulun kaupungin alueella. Työ toteutettiin rekisteritutkimuksena keräämällä tietoa D-pilotin tilannekeskuksen tilastointi- ja raportointitiedoista. Tilannekeskus käsitteli yhteensä 1080 kiireetöntä ensihoitotehtävää. Tuloksista käy ilmi, että tilannekeskuksen puhelimessa tekemä hoidon tarpeen arviointi vähensi ensihoitopalvelun tehtävämääriä 37% (n=403) D-pilotin aikana. Tehtävistä 72% (n=487), jotka välitettiin ensihoitopalvelulle tilannekeskuksesta, johtivat kuljetukseen. Ne tehtävät, joita ei välitetty ensihoitopalvelulle tilannekeskuksen toimesta, hoidettiin enimmäkseen antamalla palveluohjausta puhelimessa (85%, n=344). Yhdeksässä prosentissa (n=36) niistä tehtävistä, joita ei välitetty ensihoitopalvelulle, asiakkaan luo lähetettiin muuta sosiaali- tai terveysalan palvelua. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että tilannekeskuksen toiminta vähensi ensihoitopalvelun kuormitusta D-pilotin aikana. Suurin osa tilannekeskuksen ensihoitopalvelulle välittämistä kiireettömistä ensihoitotehtävistä johti kuljetukseen. Valtaosassa tehtäviä, joita ei välitetty ensihoitopalvelulle, riitti tilannekeskuksen antama puhelinohjaus. Jatkossa voitaisiin tutkia, mitä vaikutuksia yhden ensihoitajan yksikön tai muun kotiin vietävän palvelumuodon käytöstä olisi ensihoitopalvelun kuormitukseen