Jäljittelyä vai jäljentämistä? Professori Ericus Achreliuksen englanninkieliset gratulaatiot Turun Akatemiassa 1640–1660 –luvuilla

Ensimmäiset Suomessa painetut englanninkieliset tekstit laati Turun Akatemian lääketieteen professori Ericus Achrelius (k. 1670). Tekstit edustavat akateemista tilapäisrunoutta. Artikkelissa tarkastellaan Achreliuksen kymmenen Akatemian väitös­kirjoihin ja puheisiin liitetyn englanninkielisen gratulaation (onnittelurunon) julkaisu­kontekstia, sisältöä sekä teksti- ja kirjahistoriallisia yhteyksiä. Achreliuksen kaikki englanniksi kirjoitetut gratulaatiot ovat psalmien mukaelmia. Tämä tekstilaji oli jo 1500-luvun alkupuolelta lähtien saavuttanut suurta suosiota varsinkin protestanttien keskuudessa. Tutkimuksessa osoitetaan Achreliuksen käyttäneen onnittelurunojensa lähteenä v. 1564 ensimmäistä kertaa julkaistun skotlantilaisen metrisen psalttarin tekstejä niitä osin muokaten, osin sellaisenaan kopioiden. Psalttarista otettiin vuoteen 1640 mennessä yli 60 painosta. Achreliuksen käyttämää psalttarin painosta ei tämän tutkimuksen puitteissa voida tarkasti tunnistaa. Tekstivarianttien vertailu osoittaa todennäköiseksi lähdeteokseksi jonkun kirjanpainaja Andro Hartin perillisten vuoden 1630 vaiheilla Edinburghissa julkaisemista painoksista. Achrelius oli 1630-luvulla toiminut skotlantilaistaustaisen Sithonin (Seton, Sitton) perheen poikien yksityis­opettajana Uppsalassa

Turun kaupunginkirjaston Israel Escholinille kuulunut kokoomakäsikirjoitus esimerkkinä tekstien välittymisestä 1700-luvun alussa

Tässä artikkelissa tarkastelemme käsikirjoituskulttuurin merkitystä tekstien välittymiselle 1700-luvun alun Suomessa. Keskitymme artikkelissa erityisesti kokoomakäsikirjoituksiin. Kokoomakäsikirjoitukset sisältävät tyypillisesti useita eri tekstejä ja vihkokokonaisuuksia. Niiden kopioimiseen on saattanut osallistua monia eri henkilöitä, ja kokonaisuus on usein muotoutunut vähitellen. Vaikka kokoomakäsikirjoitukset ovat tutkimuskohteena haastavia, niiden avulla voi olla mahdollista rekonstruoida muuten hankalasti tavoitettavia tekstien välittymisen ja tuotannon verkostoja. Artikkelimme pureutuu erityisesti erääseen Turun kaupunginkirjaston vanhaan kokoelmaan kuuluvaan aiemmin tuntemattomaan kokoomakäsikirjoitukseen, jonka esitämme alun perin kuuluneen Siuntion kirkkoherra Israel Escholinille (n. 1700–1742). Ilmeisesti pääosin 1720- ja 1730-luvuilla laadittu käsikirjoitus sisältää pääasiassa ruotsin- ja latinankielisiä tekstejä, joista osaa ei mahdollisesti tunneta muista lähteistä. Monet teksteistä liittyvät Suomen vanhempaan kirkkohistoriaan, mutta mukana on myös akateemisia tekstejä, uudempien asiakirjojen kopioita, kertomuksia ja piirtokirjoituksia. Tekstejä on hankittu mm. Turun tuomiokapitulin ja Ilmajoen kirkon arkistoista sekä nähtävästi myös suullisten ja kirjeitse välitettyjen tiedonantojen kautta. Tarkastelemme käsikirjoitusta kodikologisesta, paleografisesta ja tekstuaalisesta näkökulmasta valottaaksemme sen syntyhistoriaa ja provenienssia. Pohdimme, ketkä kopioivat tekstit käsikirjoitukseen ja millaisia lähteitä heillä oli käytettävissään. Käsikirjoituksen laatimiseen osallistuneiden henkilöiden toiminnan ymmärtämiseksi pyrimme hahmottamaan, millaisia alkujaan mahdollisesti itsenäisiä kokonaisuuksia sen vihot muodostivat ennen varsinaiseksi kirjaksi sitomista. Artikkelin liitteenä on lista käsikirjoituksen teksteistä sekä paleografinen selvitys käsikirjoituksessa esiintyvistä käsialoista. Avainsanat: kokoomakäsikirjoitukset, käsikirjoitustutkimus, kodikologia, paleografia, 1700-luk

Turun kaupunginkirjaston Israel Escholinille kuulunut kokoomakäsikirjoitus esimerkkinä tekstien välittymisestä 1700-luvun alussa

Tässä artikkelissa tarkastelemme käsikirjoituskulttuurin merkitystä tekstien välittymiselle 1700-luvun alun Suomessa. Keskitymme artikkelissa erityisesti kokoomakäsikirjoituksiin. Kokoomakäsikirjoitukset sisältävät tyypillisesti useita eri tekstejä ja vihkokokonaisuuksia. Niiden kopioimiseen on saattanut osallistua monia eri henkilöitä, ja kokonaisuus on usein muotoutunut vähitellen. Vaikka kokoomakäsikirjoitukset ovat tutkimuskohteena haastavia, niiden avulla voi olla mahdollista rekonstruoida muuten hankalasti tavoitettavia tekstien välittymisen ja tuotannon verkostoja. Artikkelimme pureutuu erityisesti erääseen Turun kaupunginkirjaston vanhaan kokoelmaan kuuluvaan aiemmin tuntemattomaan kokoomakäsikirjoitukseen, jonka esitämme alun perin kuuluneen Siuntion kirkkoherra Israel Escholinille (n. 1700–1742). Ilmeisesti pääosin 1720- ja 1730-luvuilla laadittu käsikirjoitus sisältää pääasiassa ruotsin- ja latinankielisiä tekstejä, joista osaa ei mahdollisesti tunneta muista lähteistä. Monet teksteistä liittyvät Suomen vanhempaan kirkkohistoriaan, mutta mukana on myös akateemisia tekstejä, uudempien asiakirjojen kopioita, kertomuksia ja piirtokirjoituksia. Tekstejä on hankittu mm. Turun tuomiokapitulin ja Ilmajoen kirkon arkistoista sekä nähtävästi myös suullisten ja kirjeitse välitettyjen tiedonantojen kautta. Tarkastelemme käsikirjoitusta kodikologisesta, paleografisesta ja tekstuaalisesta näkökulmasta valottaaksemme sen syntyhistoriaa ja provenienssia. Pohdimme, ketkä kopioivat tekstit käsikirjoitukseen ja millaisia lähteitä heillä oli käytettävissään. Käsikirjoituksen laatimiseen osallistuneiden henkilöiden toiminnan ymmärtämiseksi pyrimme hahmottamaan, millaisia alkujaan mahdollisesti itsenäisiä kokonaisuuksia sen vihot muodostivat ennen varsinaiseksi kirjaksi sitomista. Artikkelin liitteenä on lista käsikirjoituksen teksteistä sekä paleografinen selvitys käsikirjoituksessa esiintyvistä käsialoista.</p

The dynamics of text and framing phenomena: historical approaches to paratext and metadiscourse in English/ edited by Matti Peikola, Birte Bös.

Includes bibliographical references and index."This volume explores the complex relations of texts and their contextualising elements, drawing particularly on the notions of paratext, metadiscourse and framing. It aims at developing a more comprehensive historical understanding of these phenomena, covering a wide time span, from Old English to the 20th century, in a range of historical genres and, contexts of text production, mediation and consumption. However, more fundamentally, it also seeks to expand our conception of text and the communicative 'spaces' surrounding them, and probe the explanatory potential of the concepts under investigation. Though essentially rooted in historical linguistics and philology, the twelve contributions of this volume also are open to insights from other disciplines (such as medieval manuscript studies and bibliography, but also information studies, marketing studies, and even digital electronics), and thus tackle opportunities and challenges in researching the dynamics of text and framing phenomena in a historical perspective"--Framing framing : the multifaceted phenomena of paratext, metadiscourse and framing / Birte Bös and Matti Peikola -- On the dynamic interaction between peritext and epitext : Punch magazine as a case study / Jukka Tyrkkö and Jenni Räikkönen -- The footnote in Late Modern English historiographical writing / Claudia Claridge and Sebastian Wagner -- Threshold-switching : paratextual functions of scribal colophons in Old and Middle English manuscripts / Wendy Scase -- Framing material in early literacy : presenting literacy and its agents in Anglo-Saxon manuscripts / Ursula Lenker -- Paratext and ideology in 17th-century news genres : a comparative discourse analysis of paratextual elements in news broadside ballads and occasional news pamphlets / Elisabetta Cecconi -- "All which I offer with my own experience" : an approach to persuasive advertising strategies in the prefatory matter of 17th-century English midwifery treatises / M. Victoria Domínguez-Rodríguez and Alicia Rodríguez-Álvarez Rodríguez -- "I write not to expert practitioners, but to learners" : perceptions of reader-friendliness in early modern printed books / Hanna Salmi -- Book producers' comments on text-organisation in early 16th-century English printed paratexts / Mari-Liisa Varila -- Paratextual features in 18th-century medical writing : framing contents and expanding the text / Elisabetta Lonati -- Recuperating Older Scots in the early 18th century / Jeremy J. Smith -- Paratext, information studies, and Middle English manuscripts / Colette Moore.1 online resource (vi, 313 pages)

Chapter 5 Multimodal and Multilingual Practices in Late Medieval English Calendars

This chapter examines the multimodal and multilingual features of 31 calendars in religious and scientific/utilitarian manuscripts produced in England ca 1300–1550 and containing at least some vernacular textual material. The analysis is guided by questions concerning the genre properties of the calendars and processes of vernacularisation. The analysis is targeted at macro-level compositional elements as well as micro-level features of individual calendar entries. The socio-pragmatic context is monitored by paying attention to situational constraints that may have influenced the use of multimodal and multilingual resources. The study brings up multilingual and multimodal patterns that reflect the conventions of the genre while also highlighting possible functional differences underlying producers’ decisions concerning language choice and visual design/composition. The findings indicate that manuscript context played an important role in what information came to be included in the calendar and how it was subsequently shaped. Some calendars can best be described as generic hybrids between calendars and other tabular genres. The use of a diachronic dataset distributed into 25-year date groups reveals some changes in the genre features of the English calendars during the ca 250 years’ span