Suun terveydenhuollon palvelujen kehittäminen hoitotakuun näkökulmasta

Hoitotakuulainsäädännöllä on tarkoitus turvata kansalaisten tasa-arvo hoitoon pääsyn suhteen. Hoitoonpääsyaika on yksi keskeinen seikka hoitotakuulainsäädännössä. Suun terveydenhuollossa lain määräämä hoitoonpääsytakuu on kuusi kuukautta. Tarpeen tälle kehittämisprojektille antoi suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn tilanne kehittämisprojektin alussa sekä valtakunnallisesti että kehittämisprojektin taustaorganisaatiossa Turun kaupungin suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin alussa lokakuussa 2011 valtakunnallisesti jonossa oli yli 14000 potilasta ja Turussa yli 1500 potilasta, jotka olivat odottaneet hoitoon pääsyä yli kuusi kuukautta. Kehittämisprojektin tarkoituksena oli kehittää toimintatapoja, joilla hoitotakuujonoja saadaan lyhennettyä, ja sitä myötä parantaa palvelujen saantia suun terveydenhuollossa. Kehittämisprojektin soveltavan tutkimuksen osassa sovellettiin kahden kierroksen Delfoi-menetelmää. Siihen osallistui 15 asiantuntijaa. He olivat joko paikallisia tai valtakunnan tason suun terveydenhuollon päättäjiä, johtajia tai asiantuntijoita. Ensimmäinen kierros toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina (vastausprosentti 100) ja toinen kierros postitse lähetetyllä, anonyymillä kyselylomakkeella (vastausprosentti 87 %). Ensimmäisellä kierroksella kartoitettiin asiantuntijoiden näkemyksiä suun terveydenhuollon 1) hoitotakuun toteutumisesta, 2) sen esteistä, 3) toimenpiteistä hoitotakuujonojen välttämiseksi ja 4) rahoituksesta ja rakenteesta. Ensimmäisen kierroksen tulosten analysointi tehtiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tuloksista nostettiin esiin kehittämisehdotuksia ja niitä aiheita, joissa asiantuntijoilla oli eniten näkemyseroja tai joiden sisältö kaipaisi syventämistä. Näistä kehitettiin teesit toisen kierroksen lomakkeeseen. Toisella kierroksella asiantuntijat antoivat arvionsa tulevaisuutta luotaavista teeseistä, joissa kysyttiin asiantuntijoiden mielipidettä teesin toivottavuuteen ja todennäköisyyteen. Vastaukset ristiintaulukoitiin nelikenttään. Tulosten mukaan osa teeseistä jakoi edelleen asiantuntijoiden mielipiteet, eikä niihin kaikkiin saatu yhtä selkeää tulevaisuuden kuvaa. Yksi tällainen teesi oli: Vuonna 2025 hoitotakuu perustuu vielä hoitoon pääsyaikaan ja kokonaishoidon aikoja ei määritellä hoitotakuulainsäädännössä. Toisaalta joukossa oli myös teesejä, joita suurin osa asiantuntijoista piti toivottavina ja todennäköisinä vuonna 2025. Näiden teesien aiheena olivat suuhygienistien lisävaltuudet sekä suun terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän tai toimintarakenteen muutos. Konkreettisia kehittämisehdotuksia tuli yksi, joka oli suuhygienistien pitämä suun terveydenhuollon kunnallinen palvelupiste. Muita kehittämisehdotuksia olivat: terveyden edistämiseen panostaminen, yhteistyön lisääminen, työnjaon kehittäminen ja hoitotakuulainsäädännön muuttaminen niin, että siinä on mukana hoitojen loppuun saattaminen. Suun terveydenhuollon palvelupisteen alustavaa mallia voidaan käyttää sen mahdollisen jatkokehittämisen ja käyttöönoton pohjana.The aim of the national care guarantee law is to ensure citizens’ equality in terms of access to care. Acces to treatment is a key factor in the law and in the public dental care it is six months. Despite the law, access to the health care centres varies a lot in different parts of Finland, especially in the case of dental care. More than 1500 patients have been waiting for over six months to get into the non-emergency dental care in Turku in October 2011 and nationally that number was over 14000 patients. The need for this development project arose due to the inequality of dental care on the national and the local level. The focus of this thesis was in dental care experts’ opinions related to the care guarantee in dental care in Finnish health centres. The goal of this thesis was to give tools for improving national care guarantee situation in Finnish dental care i.e. improve the accesses to health care centres. The Delphi method was used in the research part. It included two rounds and fifteen administrative dentistry experts. The first round was made with a half structured question list and individual interviews (response rate 100 %). The second round was sent by post and it was made by an anonymous questionnaire (response rate 87 %). There were four main research topics in the first round: 1.) How has the care guarantee in dental care been fulfilled? 2.) Which barriers are seen to prevent the implementation of the care guarantee? 3.) What local actions are seen as best when care guarantee queues are to be reduced? 4.) What kind of financial and structural alternatives would be available? Results of the first round were analysed using an inductive analysis. According to the result, the sentences to the second round questionnaire were prepared. Those included future oriented development ideas and other key topics. Experts were evaluating sentences two ways, by expectation and hope. Answers were cross-tabulated to the fourfold table. With some sentences the result was unclear and the expert group did not have a single view. One that kind of a sentence was related to time to get in to the treatment versus time to complete the treatment. Which one is specifying the national care guarantee law in year 2025? On the other hand experts had very good consensus when they evaluated extending the role of dental hygienists or changes to the financial system or the operational model. They expected and hoped that changes will happen and skill-mix of dental hygienists will be a wider in the future. One concrete development idea was the public dental care service reception organized by the dental hygienists. A Model of it created in this development project can be used as a basis for further develop of the idea

Denture reinforcement via topology optimization

We present a computational design method that optimizes the reinforcement of dental prostheses and increases the durability and fracture resistance of dentures. Our approach optimally places reinforcement, which could be implemented by modern multi-material, three-dimensional printers. The study focuses on reducing deformation by identifying regions within the structure that require reinforcement (E-glass material). Our method is applied to a three-dimensional removable lower jaw dental prosthesis and aims to improve the living quality of denture patients and pretend fracture of dental reinforcement in clinical studies. To do this, we compare the deformation results of a non-reinforced denture and a reinforced denture that has two materials. The results indicate the maximum deformation is lower and node-based displacement distribution demonstrates that the average displacement distribution is much better in the reinforced denture