"I'm a Creole, so I speak English" - "I'm an Indian, but speak Creole" : Kreolin konstituoiminen Nicaraguan Atlantin rannikolla

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan kreolienglannin puhujien kieltä ja identiteettiä Nicaraguan Atlantin rannikolla, sekä kreoleihin, kreolikieleen ja –kulttuuriin kohdistuvia asenteita. Asenteiden tarkastelu tuo esiin kielen merkityksen yhtenä tärkeänä etnisen ryhmän tunnusmerkkinä. Kreoleja asuu Nicaraguan Karibian rannikolla noin 30 000. Kreolia puhuvat äidinkielenään myös osa miskiitoista, garifunat ja ramat. Tutkielmassa tarkastellaan miten kreoliyhteisöä ja kreolikieltä konstituoidaan historiallisesti, konseptuaalisesti ja konkreettisesti. Tutkimus jakaantuu kolmeen osaan: rannikon kreoliyhteisöjen muodostuminen, sosiolingvistisen tilanteen tarkastelu kahdessa yhteisössä, maaseudulla ja kaupungissa, sekä puhujien asenteiden tarkastelu omaa kieltään ja kulttuuriaan kohtaan. Tutkimus perustuu kirjalliseen materiaaliin ja vuoden 2001 syksyllä (3,5 kk) Bluefieldsissä, Pearl Lagoonissa ja Halouverissa kerättyyn kenttäaineistoon. Kenttätutkimusmenetelminä on käytetty osallistuvaa havainnointia, haastatteluja ja kyselykaavaketta. Yhteensä 42:sta haastattelusta valittiin 16 tarkempaan kielenkäytön tarkasteluun. Avaininformantteina on kaksikielistä PEBI Creole –koulua käyvien lasten vanhempia. Kreolien identiteetti rakentuu historiallisesti ’mustalle orjuudelle’ ja ’valkoiselle herruudelle’. Kreolien muodostumiseen yhtenäisenä ryhmänä vaikuttaa ulkopuolisten esittämät rodulliset representaatiot ja heidän itsensä esittämät perhesuhteisiin ja kulttuuriin perustuvat kriteerit. Kreoleille kieli on tärkeä identifikaation symbolinen ja instrumentaalinen tunnusmerkki, mutta rajat kreolin puhujien etnisten ryhmien välillä elävät. Rannikolla on vakaa etnolingvistinen hierarkia ja laaja diglossia espanjan ja kreolin suhteen. Julkisissa tilaisuuksissa käytetään espanjaa ja kreolin käyttö painottuu perhepiiriin. Espanjan käyttö laajenee siirryttäessä yksityisiltä kentiltä julkisiin ja maaseudulta kaupunkiin. Asenteissa kieltä ja kulttuuria kohtaan merkittävimmät tekijät olivat puhujan sosiaalinen ryhmä ja koulutus, sekä historialliset seikat. Koulutus ei automaattisesti johtanut oman kielen arvostamiseen, mutta sillä oli merkittävä positiivinen vaikutus. Haastateltavien mukaan yhteisön omalla kielellä toteutettu kouluopetus vahvistaa paikallisia yhteisöjä ja muodostaa tärkeän osan alueen itsehallintoa. Molemmilla paikkakunnilla painotettiin kreolikielen ja -kulttuurin dynaamisuutta, joka konstituoidaan maaseudulla lokaalia miskiitto- ja kaupungissa globaalia englantilaista perintöä painottaen. Tutkimuksen perusteella Nicaraguan kreolikieli ei välttämättä tarkasti rajaa etnistä identiteettiä, mutta kreolin puhuminen luo yhteisön tunteen kreolien käyttäessä luovasti omaa kieltään

Varhaisnuorten emootiot suoriutumistilanteissa : taitotasoltaan erilaisten kuudesluokkalaisten perustunteiden tunnistaminen objektiivisesti ja subjektiivisesti

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu varhaisnuorten tunteiden tunnistamista suoriutumistilanteissa. Subjektiivisesti ja objektiivisesti mitattujen tunteiden vastaavuuksia tarkasteltiin ottaen huomioon tehtävien vaikeustaso ja esittämisjärjestys, oppilaan kognitiivinen kykytaso, ylivilkkauden pulmat sekä tunteiden huippuhetket ja aallonpohjat. Tutkimus on toteutettu osana syksyllä 2013 käynnistynyttä TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun – tutkimushanketta, johon osallistuu 55 koululuokkaa kahdesta Keski-Suomen kunnasta. Tutkimuksen aineisto (n = 154) koostuu yksilötutkimuksiin osallistuneista nuorista, joiden kasvonilmeitä mitattiin FaceReader-ohjelman avulla heidän tehdessään yleisen päättelyn tehtäviä. Subjektiivisia tunnekokemuksia mitattiin tehtävätilanteen jälkeen täytettävien itsearviointilomakkeiden avulla. FaceReader havainnoi nuorten kasvoilla eniten neutraalia tunnetilaa sekä vihaa ja halveksuntaa. Iloa, surua, yllättyneisyyttä, pelkoa ja inhoa FaceReader ei juurikaan havainnut. Nuoret itse raportoivat eniten myönteisiä tunteita ja selkeästi vähemmän negatiivisia tunteita. Korrelatiivinen tutkimus osoitti, että FaceReaderilla havainnoidut tunteet olivat vain heikosti yhteydessä nuorten omiin tunnekokemuksiin. Ilon tunne tunnistettiin paremmin helppojen tehtävien aikana. Tunteet tunnistettiin paremmin tehtävätilanteen alkaessa helpoilla tehtävillä. Korkeampi kognitiivinen kykytaso ei ennustanut selkeästi parempaa tunteiden tunnistamisen taitoa tässä tutkimuksessa. Ylivilkkauden pulmista kärsivät tunnistivat pelon tunteensa paremmin ja ilon tunteensa huonommin kuin kontrolliryhmä. Huippuhetket eivät värittäneet muistikuvaa kokemuksesta myönteisempään suuntaan, mutta aallonpohjat värittivät muistikuvaa kokemuksesta kielteisempään suuntaan osittain. Tutkimus osoitti, että heikon kognitiivisen kykytason ja ylivilkkauspulmista kärsivien positiivisia tunnekokemuksia ja palautteen saamista on syytä vahvistaa niin kotona kuin koulussakin.In this study we investigated emotions of adolescents in achievement situation. Associations between subjectively and objectively measured emotions were investigated considering task difficulty, task order, students cognitive ability, hyperactivity disorder and emotional peaks and lows. This study was part of ongoing STAIRWAY – From Primary School to Secondary School – longitudinal study which began 2013 and studies 55 classes from two municipalities in central Finland. The data of our study (N=154) consists of students who took part in individual measurements in which facial expressions were detected using FaceReader-program while students were completing common inferencing tasks. Emotional experiences were measured using self-report emotions questionnaire which students completed after the tasks. Most emotions reported were positive and fewer of them were negative. FaceReader detected mostly neutral emotional state, anger and contempt. Happiness, sadness, surprise, fear and disgust were hardly found at all. In our correlative study was found that associations between emotions detected by FaceReader and reported emotions were low. Happiness was better recognized during easy tasks. Emotions were better recognized when easy tasks were first in order. In this study higher cognitive ability didn’t clearly predict better ability in emotion recognition. Students with hyperactivity disorder were better in recognizing fear and worse in recognizing happiness compared to students in a control group. The peaks didn’t predict retrospective evaluations, but lows did to some degree. Our results suggest that students with low cognitive ability and hyperactivity disorder need more positive experiences and feedback both in school and at home

Associations Between Adolescents' Subjectively Experienced Emotions and Psychophysiological Reactions in Achievement Situations

This study investigated associations of early adolescents' (N=190, median age = 12) subjectively experienced emotions and psychophysiological reactions in achievement situations. Self-reported questions assessed adolescents' experienced emotions. Additionally, adolescents' autonomic nervous system (ANS) reactions were recorded; skin-conductance response (SCR) and heart rate (HR) were used to measure sympathetic nervous system activity, and heart rate variability (HRV) was used to measure parasympathetic nervous system activity. The between-person-level results of multilevel modeling showed that increased HR was associated with higher levels of hope and fear and that decreased SCR was associated with a higher level of hopelessness. In turn, increased HRV was moderately associated with lower surprise at the within-person level. The results also showed that gender, hyperactivity, depressive symptoms, and cognitive ability moderated some of the associations between experienced emotions and physiological reactions. For example, high hyperactivity was related to stronger associations between SCR and hope and high depressive symptoms were related to a stronger association between HR and surprise. These findings enhance current understandings of connections between experienced emotions and psychophysiological reactions in achievement situations.peerReviewe

Associations Between Adolescents’ Subjectively Experienced Emotions and Psychophysiological Reactions in Achievement Situations

This study investigated associations of early adolescents’ (N = 190, median age = 12) subjectively experienced emotions and psychophysiological reactions in achievement situations. Self-reported questions assessed adolescents’ experienced emotions. Additionally, adolescents’ autonomic nervous system (ANS) reactions were recorded; skin-conductance response (SCR) and heart rate (HR) were used to measure sympathetic nervous system activity, and heart rate variability (HRV) was used to measure parasympathetic nervous system activity. The between-person-level results of multilevel modeling showed that increased HR was associated with higher levels of hope and fear and that decreased SCR was associated with a higher level of hopelessness. In turn, increased HRV was moderately associated with lower surprise at the within-person level. The results also showed that gender, hyperactivity, depressive symptoms, and cognitive ability moderated some of the associations between experienced emotions and physiological reactions. For example, high hyperactivity was related to stronger associations between SCR and hope and high depressive symptoms were related to a stronger association between HR and surprise. These findings enhance current understandings of connections between experienced emotions and psychophysiological reactions in achievement situations