”Huolet puolittuvat ja ilot tuplaantuvat”:yhteisopettajuus keinona inkluusion toteuttamiseen alakoulussa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhteisopettajuuden tuomia mahdollisuuksia eriyttää opetusta inkluusioluokassa. Erityisopetuksen asema peruskoulussa on muuttunut. Oppilaita ei siirretä enää automaattisesti erityisryhmiin, vaan heillä on oikeus saada tarvitsemansa tuki yleisopetuksessa. Inkluusio tarkoittaa että kaikenlaiset oppilaat, sairaudestaan tai muusta huolimatta, voivat opiskella normaaliopetuksen mukana. Inkluusioluokassa eriyttämistä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisopettajuuden avulla. Yhteisopettajuudessa samaa luokkaa opettaa kaksi opettajaa. Tutkimus suoritettiin fenomenologisena tutkimuksena. Aineistona oli yhteisopettajuutta työssään toteuttavien opettajien teemoitetut kirjoitelmat. Tutkittavat valittiin omien kontaktiemme kautta elitistisenä otantana, sillä kirjoitelmiin on usein hankala saada vastaajia. Elitistisessä otannassa vastaajiksi valikoituvat sellaiset henkilöt, joilla on kokemusta tutkittavasta aiheesta ja jotka ovat halukkaita osallistumaan tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä yhteisopettajuutta ja eriyttämistä koskevia teemoja kirjoitelmissa olivat yhteinen suunnittelu, oppimisympäristön tuomat haasteet sekä erilaiset oppimismenetelmät ja oppilaiden ryhmittelyt. Yhteisopettajuutta toteutettiin hyvin vaihtelevasti. Suurin osa vastaajista toteutti osa-aikaisesti yhteisopettajuutta toisen luokanopettajan tai erityisopettajan kanssa. Opettajat kokivat yhteisopettajuuden antavan paljon työvälineitä eriyttämiseen ja tukevan heidän työssäjaksamistaan. Vastaajia tutkimuksessa oli vain seitsemän. Se kuitenkin antaa tietoa opettajien kokemuksesta yhteisopettajuudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista eriyttää opetusta. Tulos voisi olla erilainen, mikäli vastaajat eivät toteuttaisi itse yhteisopettajuutta. Jatkotutkimusaiheena voisikin olla yhteisopettajuuteen kielteisesti suhtautuvien opettajien perustelut näkökannalleen

Vastuullisuudesta kilpailuetua:opas pienyritykselle vastuullisuussuunnitelman laatimiseen

Alkusanat Vastuullisuus on usein sisäänrakennettuna suomalaisen pienyrityksen yrityskulttuuriin, vaikka sitä ei olisi tietoisesti pohdittukaan. Suomalaiset yritykset toimivat tyypillisesti rehellisesti, vilpittömästi, kunniallisesti ja avoimesti, jolloin vastuullisuus on jo hyvällä pohjalla. Vastuullinen yritys on myös haluttu työnantajana ja yhteistyökumppanina. Asiakkaan arvostaminen on keskeistä vastuullisen yrityksen toiminnalle. Vastuullisuus ei välttämättä tarkoita isoja vastuullisuusohjelmia vaan käytännön toiminta arjessa riittää. Taloudellisella tasolla vastuullisuutta on mm. kannattava yritystoiminta, sosiaalista vastuullisuutta on mm. henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa myös toimintaa paikallisyhteisön edistämiseksi, työyhteisön ja työolojen kehittämistä sekä ihmisarvon kunnioittamista yrityksen kaikissa toiminnoissa. Tämä opas on suunnattu pien- ja mikroyrityksille. Oppaaseen on koottu mikroyrittäjän vastuullisuusvalmennuksessa käytettyä materiaalia ja valmennuksissa hyödynnettyjä työkaluja. Tarkoituksena on, että saat laadittua yrityksellesi vastuullisuuden kehittämissuunnitelman, ViVa Road Mapin. Opas on tuotettu osana ViVa – Vihreä vastuullisuus mikroyrityksissä -hanketta, jonka vastuullisuusvalmennus on auttanut pieniä ja mikroyrityksiä suunnitelmalliseen vastuullisuuteen ja sitä kautta kilpailuedun lisäämiseen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2021–2023