Esitutkimus rekrytointiongelmien ja tuotannon yhteyksistä Suomen teollisuudessa 1987 - 2000

Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton vuosittain teettämän työvoimatiedustelun aineistosta voidaan muodostaa kaksi tarkasti määriteltyä rekrytointiongelmien mittaria, joita on mahdollista soveltaa joko toimiala- tai toimipaikkakohtaisesti. Näiden kahden mittarin yhteyksiä toimipaikkarakenteeseen sekä tuotantoon arvioidaan teollisuustoimialoittain vuosina 1987-2000. Osoittautuu, että toimipaikan koon ja rekrytointiongelmien yhteys on kaksijakoinen: suuremmat toimipaikat kärsivät useammin rekrytointiongelmista, mutta pienempien toimipaikkojen rekrytointiongelmat ovat vakavampia. Vuoden 2000 rekrytointiongelmat ovat 1980-luvun loppuun verrattuna pienempiä ja harvemmille toimialoille keskittyneitä, mutta voidaan väittää, että määrällisesti eräiden toimialojen rekrytointiongelmat ovat yhtä vakavia kuin 1980-luvun lopun rekrytointiongelmat. Nämä toimialat ovat sähkötekninen, kulkuneuvo, kumija muovituote sekä metallituoteteollisuus. Rekrytointiongelmien kehitykseen vaikuttaa lyhyellä aikavälillä ennen kaikkea tuotannon ja työttömyyden kehitys. Viitteellistä näyttöä löytyy myös sille, että muillakin muuttujilla, kuten tehdyillä työtunneilla, tuntipalkoilla ja toimialan keskittymisasteella on yhteyksiä rekrytointiongelmiin. – rekrytointiongelmia ; teollisuus ; toimipaikan koko ; tuotantoBased on industry-wide surveys compiled by the Confederation of Finnish Industry and Employers, we create two accurately defined indicators of recruitement problems for the Finnish industry sector. These measures can be used at both firm and aggregate level and they cover the years 1987-2000. We find that the difficulties to recruit suitable labour are related to firm size in two ways: Larger firms have a higher overall probability of facing recruitment problems, but the problems that the smaller firms experience are more severe. Compared to the end of the 1980s, the recruitment problems in 2000 were concentrated to fewer sectors. Still, it can be argued that in some sectors the shortages of labour are comparable to the situation in the late 1980s. The recruitment problems are most prominent in sectors that produce electrotechnical equipment, plastics and rubber, fabricated metal products and ships and transport products. In the short run, the dynamics of the two indicators are mainly detemined by the dynamics in output and unemployment. There is also some evidence that working hours per worker, hourly wages and sector dominance of large firms affect the indicators of recruitment problems

Whether to Hire Local Contract Teachers? Trade-off Between Skills and Preferences in India.

Whether to hire teachers locally on a contract basis, or via competitive examinations and training as government officials, is a major policy question in developing countries. Recruitment practices can have implications for the competence, motivation and the cost of teachers. This study relies on a Discrete Choice Experiment to assess the job preferences of a sample of 700 future elementary school teachers in the state of Uttarakhand in India. The students have been selected using either district-wide competitive examination or from a pool of locally hired, experienced contract teachers (para-teachers). Skills in English, Arithmetic and Vocabulary are also tested. We find a trade-off between skills and preferences, as teacher students hired using competitive examination have higher skills, but prefer posts in less remote regions. Most of the differences in job preferences between the two groups can be explained by geographic origin of the teachers, skills, experience and education.Education, Para-teachers, Discrete Choice Experiment, Skills, Preferences, India

In Brief: Benefits of compulsory schooling

Panu Pelkonen and colleagues analyse the impact of a Norwegian reform that raised the length of compulsory schooling.

Length of Compulsory Education and Voter Turnout - Evidence from a Staged Reform

In this study, a long-term impact of additional schooling at the lower end of the educational distribution is measured on voter turnout. Schooling is instrumented with a staged Norwegian school reform, which increased minimum attainment by two years - from seven to nine. The impact is measured at two levels: individual, and municipality level. Both levels of analysis suggest that the additional education has no effect on the turnout rates. At the individual level, the impact of education is also tested on various measures of civic outcomes. Of these, only the likelihood of signing a petition is positively affected by education.Education, Externalities, Voting, School reform

Education and Mobility

We show that the length of compulsory education has a causal impact on regional labour mobility. The analysis is based on a quasi-exogenous staged Norwegian school reform, and register data on the whole population. Based on the results, we conclude that part of the US-Europe difference, as well as the European North-South difference in labour mobility, is likely to be due to differences in levels of education in the respective regions.education, mobility, labour market.

Where's the Teacher? How Teacher Workplace Segregation Impedes Teacher Allocation in India

Social or ethnic segregation can impede the equitable allocation of public resources in developing countries. We study an under-explored dimension; the allocation of public sector teachers in India. Using a register database for 2006-12, we construct indicators for the equality of teacher allocation and workplace segregation of teachers by gender and caste within districts. While pupil-teacher ratios have improved, the equality of teacher allocation has not. We show that allocation and segregation are connected; in districts with a higher degree of initial teacher segregation, a lower share of schools met pupil-teacher norms imposed by the Right to Education Act (2009)

Politics Before Pupils? Electoral Cycles and School Resources in India

Primary education in India is a development question of a unique magnitude, and the delivery of education by Indian states is often suspected to be marred by political haggling and corruption. Using rich administrative school-level panel data across Indian states, we test for electoral cycles in the provision of school resources. The effects are identified using staggered timing of state elections. We find that rulers allocate more primary school resources in the years preceding and following elections, but there is only weak evidence that resources are targeted to marginal constituencies. The resources affected are visible ones, namely free school uniforms, classrooms, toilets, ramps for the disabled and medical inspections. We also show that around election years, teachers spend more time on "non-teaching" activities. The political cycles are not inevitable, as they are present only in districts characterised by low voter turnout and low female literacy. Finally, we show that electoral cycles affect human capital accumulation: The phase of the electoral cycle in which pupils begin their primary schooling, affects their learning outcomes

Education and Mobility

We show that the length of compulsory education has a causal impact on regional labour mobility. The analysis is based on a quasi-exogenous staged Norwegian school reform, and register data on the whole population. Based on the results, we conclude that part of the US-Europe difference, as well as the European North-South difference in labour mobility, is likely to be due to differences in levels of education in the respective regions.labour market, mobility, education

Tulonjaon vaikutus inhimillisen pääoman kasautumiseen ja talouskasvuun

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä pro gradu –tutkielmassa käydään läpi teoreettisia kasvumalleja, joiden pohjalta voidaan arvioida mitä vaikutuksia tulonjaon tasa- tai epätasa-arvoisuudella on inhimillisen pääoman kasautumiseen ja talouskasvuun. Erityisesti arvioidaan, mitkä mekanismit selittäisivät Barron (2000) saamia empiirisiä tuloksia. Barron mukaan tasa-arvoinen tulonjako edistää talouskasvua köyhissä maissa, mutta hidastaa talouskasvua vauraissa maissa. Barron tuloksiin kuului myös huomio, ettei tulonjaolla ole vaikutusta fyysisen pääoman investointeihin. Köyhien maiden osalta Barron tuloksen selitetään johtuvan koulutusinvestointien rahoitusrajoitteista. Mikäli taloudessa on merkittävä joukko ihmisiä jotka eivät pysty rahoittamaan kannattavaksi katsomaansa koulutusinvestointia, voi tasa-arvoisempi tulonjako mahdollistaa nopeamman talouskasvun. Tämän edellytyksenä kuitenkin on, että vähävaraisille jaettu lisätulo kanavoituu koulutusinvestointeihin eikä kulutukseen. Talouksien vaurastuessa koulutusinvestointien rahoitusrajoitteiden ongelma lievenee. Tähän ovat syynä sekä kotitalouksien yleinen vaurastuminen, että mahdollinen julkisrahoitteinen koulutusjärjestelmä. Taloudessa, jossa koulutusinvestointien rahoitusrajoitteet eivät ole suuri ongelma, ei tasaavalla tulonjaolla ole samanlaista kasvua edistävää vaikutusta kuin köyhissä jyrkkien tuloerojen maissa. Vauraiden maiden osalta Barron tuloksen arvioidaan johtuvan teknisten läpimurtojen aiheuttamasta taloudellisesta siirtymävaiheesta. Tekniset innovaatiot siirtävät työvoiman kysyntää kouluttamattomista koulutettuihin työntekijöihin. Tämä nostaa koulutettujen palkkoja suhteessa kouluttamattomiin siitä huolimatta, että koulutettujen tarjonta samalla kasvaa. Tuloerojen kasvu koulutettujen ja kouluttamattomien välillä lisää ihmisten halua kouluttautua. Suurempi koulutettujen määrä puolestaan mahdollistaa edelleen laajamittaisemman innovaatioiden tuottamisen ja hyödyntämisen. Tasaava tulonjako pienentää kannustimia hankkia inhimillistä pääomaa. Tämä kannustimien heikkeneminen johtaa pienempään inhimillisen pääoman määrään, hitaampaan tekniseen kehitykseen ja hitaampaan talouskasvuun. Maissa, joissa tekninen kehitys on keskeinen taloudellisen kasvun lähde, saattaa tasa-arvoinen tulonjako haitata teknisten innovaatioiden täysimittaista hyödyntämistä. Keskeiset lähteet * Barro, R. (2000). Inequality and Growth in a Panel of Countries. Journal of Economic Growth. vol 5(1), March. pp 87-120. * Galor, O. - Moav, O. (1999). From Physical to Human Capital Accumulation: Inequality in the Process of Development. CEPR working paper 2307. * Galor, O. - Moav, O. (2000). Ability Biased Technological Transition, Wage Inequality, and Economic Growth. Quarterly Journal of Economics. vol 115. pp 469-498. * Galor, O. - Moav, O. (2000). Das Human Kapital. Mimeo. Hebrew University of Jerusalem