Kehonkuvaan negatiivisesti vaikuttavia sosiaalisen median mekanismeja ja sisältöjä

Tiivistelmä. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaiset sosiaalisen median sisällöt ja mekanismit aiheuttavat negatiivisia vaikutuksia kehonkuvalle. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa hyödynnettiin jo tehtyjä tutkimuksia, eikä uutta empiiristä tutkimusta tehty. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalisen median mekanismit kuten tykkäykset, kuvafiltterit ja sisältöä järjestelevät ja suosittelevat algoritmit voivat vaikuttaa käyttäjän kehonkuvan huonontumiseen. Myös esimerkiksi fitspiration- ja thinspiration -sisältö voi olla haitallista ja rohkaista käyttäjiä toimimaan vaarallisten toimintamallien mukaan. Valtaosa tutkielmassa käsitellyistä tutkimuksista oli tehty naisten näkökulmasta, mutta miesten kokemuksia sivutaan myös hiukan. Sosiaalisen median runsaampi käyttö voi johtaa esimerkiksi tykkäysten määrän laskemiseen tai sosiaaliseen vertailuun negatiivisessa mielessä, aiheuttaen alemmuudentunnetta ja itsetunnon huonontumista. Somealgoritmien puskema sisältö ja muiden käyttäjien muokattujen kuvien selaus voi saada käyttäjän ihannoimaan epärealistisia keho- tai kauneusihanteita. Häiriintynyt syöminen sekä syömishäiriöt ovat mahdollinen ja vakava seuraus sosiaalisen median haitallisesta sisällöstä. Medialukutaito nostettiin kirjallisuudessa tärkeään asemaan sosiaalisen median mekanismien ja sisältöjen mahdollisten negatiivisten vaikutusten torjumisessa, kuten myös nuorisolähtöisyys. Nuorisolähtöisyyden periaatteen mukaan keskiössä on oikeanlaisten toimintatapojen korostaminen yli vääränlaisten toimintatapojen kieltämisen. Lisäksi moderointi, nuorille suunnattujen palveluiden yksinkertaisuus, sekä heidän mukaansa ottaminen sovellusten suunnitteluvaiheessa toimivat tehokkaina tapoina torjua sosiaalisen median negatiivisia vaikutuksia. Tunnistamalla haitalliset toimintamallit sekä sisällöt on mahdollista tarttua epäkohtiin mahdollisimman aikaisin ja toimia ennaltaehkäisevästi