Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä: case PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkimuksen avulla käsitys alustatyön mahdollisuuksista ja tiedon tasosta Kainuun alueella, sekä herätellä yrityksiä kiinnostumaan alustatyön mahdollisuuksista. Tutkimuksen toimeksiantajana oli Kajaanin ammattikorkeakoulun PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke. Hanke on suunnattu kainuulaisille yrityksille, joissa joko tehdään tai suunnitellaan etätyön tai paikka-riippumattoman työn tekemistä. Opinnäytetyön teoriaosuuden keskiössä olivat aiheet alustatalous, digitaaliset alustat ja alustatyö. Alustatyötä voidaan tehdä digitaalisten alustojen välittämänä paikkariippumattomasti. Yhdistämällä asiakkaat ja työntekijät alustat tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnalle että työntekijöille. Alustatyöstä Suomessa on yleisesti ottaen vain vähän tutkimustietoa, sillä aihe on suhteellisen tuntematon ja uusi. Opinnäytetyön tutkimustuloksilla on siis uutuusarvoa. Tutkimusmenetelmänä toimi kvantitatiivinen kyselytutkimus, jossa oli mukana kvalitatiivisia elementtejä. Kyselyllä pyrittiin saamaan vastaus tutkimusongelmaan eli siihen, ettei PIKA Kainuu -hankkeella ollut tietoa kainuulaisten yritysten tiedon tasosta alustatyöstä eikä siitä, ovatko yritykset hyödyntäneet alustatyötä tai olisiko heillä mielenkiintoa siihen. Tutkimuksella onnistuttiin saamaan vastaus ongelmaan ja se oli hyödyllinen hankkeelle. Tutkimustulosten perusteella useimmissa kyselyyn vastanneista yrityksistä ei ole tarpeeksi tietoa alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista, eikä alustatyötä ole hyödynnetty liiketoiminnassa. Alustatyön hyödyntäminen nähdään kuitenkin yrityksissä mahdollisuutena toiminnan tehostamiseen, ja yrittäjillä on kiinnostusta hyödyntää tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan. Myös lisätiedolle alustatyöstä on tutkimuksen mukaan tarvetta

Experimental Studies on the Influence of Electrochemical Dimensional Processing on the Surface Fatigue of Rolls in Rolling Machines

The state of surface layer in large part determines the performance characteristics of products, especially those operating at high contact loads, and in particular of rolls in rolling machines. As a rule, grinding is the final processing of rolls, but high specific work and high local heating in the cutting area lead to the appearance of a large variety of defects in the surface layer of the machined part. Subsequent electrochemical dimensional processing can significantly reduce their number. This article presents the results of comparative tests for surface fatigue of samples made of alloy steel 9Cr2MoV. The sequence of samples preparation for experimental studies is considered, they underwent a cycle of heat treatment according to a single standard mode, which made it possible to obtain a martensitic structure in the presence of inclusions of small carbides. Then the samples were ground to the height of irregularities Ra = 0.3-0.2 microns. Some of the ground samples were subjected to electrochemical dimensional processing at rational modes, when 0.2 mm thick metal layer was removed per side in the time equal to 0.5 min. The result was practically flaw-free surface with the microroughness height Ra = 0.25-0.18 microns. The sample tests for surface fatigue were carried out on a two-contact roller machine under rolling conditions with relative slip between the sample surface and pressure rollers at the peripheral speed of sample rotation 1.3 times lower than the circumferential speed of pressure roller rotation. The analysis on the contact stress diagram of the samples showed that higher resistance to fatigue fractures is observed in the samples after electrochemical dimensional processing. The number of cycles at which the limit of material contact endurance occurs for these samples is almost twice as large as for the samples after grinding