Oura-sormuksen ja Polar-rannekkeen keräämän fyysisen aktiivisuus tiedon vertailu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 pilotissa

Tiivistelmä. Työtarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla Oura-sormuksen ja Polar Active-rannekkeen päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrää ja selvittää oliko tutkimushenkilöillä eroja vapaapäivien ja työpäivien aktiivisuudessa. Menetelmät: Tutkimukseen osallistui 30 henkilöä. Yhtäaikaista aktiivisuusdataa saatiin 22 (73 %) henkilöltä ja vapaapäiviä ja työpäiviä pystyttiin vertailemaan 12 (40 %) henkilöltä. Tutkimushenkilöt pitivät molempia aktiivisuusmittareita kahden viikon ajan ja täyttivät tältä ajalta myös päiväkirjaa, johon merkattiin vapaapäivät, työpäivät, ”valot pois”-aika, heräämisaika ja lisätietoihin mm. päiväunet tai mittareiden riisumiset. Tutkimusdataa vertailtiin Microsoft excel-ohjelmalla. Tulokset: Yhtäaikaista dataa saatiin keskimäärin 6,6 päivän ajalta. Mittareiden mittaavat aktiivisuuden korreloivat keskenään, niin aktiivisuustasoittain, kuin kokonaisaktiivisuuden mittauksessa, yksittäisiä suurempia heittoja lukuun ottamatta. Aktiivisuustasojen MET-minuuttien keskimääräiset korrelaatiot olivat tasoittain 1–4: 0,64 (p0,05). Johtopäätökset: Oura-sormuksen ja Polar Active-rannekkeen mittaavat päivittäisen aktiivisuudet korreloivat keskenään, vaikka joitakin eroja yksittäisten mittauspäivien välillä oli. Vapaapäivien ja työpäivien aktiivisuudessa ei ollut merkittävää eroa.Comparison of the physical activity measurements between Oura-ring and Polar-bracelet at the pilot study of the 1986 North Finland birth cohort. Abstract. Objective: The objective of this study was to compare daily physical activity measurements between Oura-ring and Polar-bracelet and figure out if there were differences in physical activity between workday and a rest day. Methods: 30 participants were participated in this study. Simultaneous active data were measured from 22 (73 %) participants and workdays and rest days was compared from 12 (40 %) participants. Participants wore both devices and wrote diaries for two weeks. In diaries participants wrote down workdays, rest days, “lights off”-time, wakeup time and to additional information naps and if the devices were taken off. All the data was compared with Microsoft excel. Results: Average number of days when the data was simultaneous were 6,6. Differences between the devices on the total physical activity and the activity levels were detected, but the average correlation of MET-minutes correlated between Oura and Polar active measurements at the activity levels 1–4 with 0,64 (p0,05). Conclusion: Daily activity measurements between Oura-ring and Polar-bracelet were pretty close each other and only in few individual cases bigger differences were detected. Between workdays and rest days there was not significant differences in physical activity

Early probiotic supplementation and the risk of celiac disease in children at genetic risk

Abstract Probiotics are linked to positive regulatory effects on the immune system. The aim of the study was to examine the association between the exposure of probiotics via dietary supplements or via infant formula by the age of 1 year and the development of celiac disease autoimmunity (CDA) and celiac disease among a cohort of 6520 genetically susceptible children. Use of probiotics during the first year of life was reported by 1460 children. Time-to-event analysis was used to examine the associations. Overall exposure of probiotics during the first year of life was not associated with either CDA (n = 1212) (HR 1.15; 95%CI 0.99, 1.35; p = 0.07) or celiac disease (n = 455) (HR 1.11; 95%CI 0.86, 1.43; p = 0.43) when adjusting for known risk factors. Intake of probiotic dietary supplements, however, was associated with a slightly increased risk of CDA (HR 1.18; 95%CI 1.00, 1.40; p = 0.043) compared to children who did not get probiotics. It was concluded that the overall exposure of probiotics during the first year of life was not associated with CDA or celiac disease in children at genetic risk