Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus – tieto muutostyön tukena

Kuntoutus ei ole Suomessa yhtenäinen järjestelmä, vaan se koostuu useista osajärjestelmistä. Tämän selvityshankkeen tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa kuntoutusjärjestelmän nykytilasta sekä kehitysmahdollisuuksista kuntoutusjärjestelmän uudistusta suunnitteleville ja uudistuksesta päättäville tahoille. Selvitys koostuu neljästä osakokonaisuudesta. Osakokonaisuuksissa on tarkasteltu nykytilan haasteita ja keskeisiä mekanismeja, jotka vaikuttavat kuntoutuksen tuloksiin sekä tunnistettu järjestelmätason muutoksia, jotka mahdollistavat uudenlaisia toimintatapoja ja parempia tuloksia. Osakokonaisuuksien tulosten perusteella on muodostettu yhteiset johtopäätökset kuntoutusjärjestelmän kehittämiseks

IKÄPIHA – ikäihmisten pitkäaikaispalvelujen harmonisointi maakunnissa

Yhdenvertaisuus on keskeinen arvo suomalaisessa sote-palvelujärjestelmässä, ja sille on myös lainsäädännölliset perusteet. Ikääntyneiden palvelujen käytössä on alueellisia vaihteluja. Tämä johtuu ainakin osittain muusta kuin ikärakenteesta tai sairastavuudesta. Selvityksen tarkoituksena oli tarkastella ikääntyneiden pitkäaikaispalvelujen nykyrakenteita ja arvioida palvelujen myöntämisperusteiden harmonisoinnin vaikutuksia palvelujen peittävyyteen ja kustannuksiin maakunnissa. Raportissa kuvataan palvelujen harmonisoitumista perustuen muutamaan maakuntaan, joissa on jo nykyisin yksi maakunnallinen järjestäjäorganisaatio sekä arvioidaan harmonisoinnin potentiaalisia vaikutuksia laskennallisesti. Selvitys osoitti, että harmonisoinnilla olisi merkittäviä vaikutuksia sekä palvelujen peittävyyksiin että kustannuksiin. Selvityksessä tarkastellun esimerkkipalvelurakenteen mukaisesti toteutettuna harmonisointi tuottaisi nykyisellä väestörakenteella noin puolen miljardin euron vuosittaiset kustannussäästöt koko maan tasolla yhteen laskettuna. Laskelma on kuitenkin vain teoreettinen, koska se perustuu mallinnettuihin kustannuksiin. Lisäksi säästöjen aikaan saaminen edellyttäisi todellisuudessa mittavaa kehitystyötä palvelurakenteiden keventämiseksi. Harmonisoituminen, jonka havaittiin jo osittain tapahtuneen palvelujaan yhdenmukaistaneissa maakunnissa, tarkoittaisi nykyistä yhdenmukaisempia palvelurakenteita ja yhdenvertaisempaa palveluihin pääsyä, mikä olisi jo itsessään arvokas lopputulos. Harmonisointi on yksi osatekijä ikääntyvän väestön palvelujen järjestämisessä yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävästi, mutta palvelutarpeisiin ja kustannuksiin on jatkossa pyrittävä vaikuttamaan yhtäaikaisesti monin eri tavoin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Sote-palveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi

Tämä selvitys on tehty valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 tutkimushankkeessa Sote-uudistuksen ja itsehallintoalueiden muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Selvitys liittyy käynnissä olevaan SOTE-uudistukseen, mutta SOTE-uudistuksen vaikutusarviointi on mahdollista vasta, kun lakimuutosten sisällöt ovat tarkentuneet. Raportissa on käyty osa-alueittain läpi mahdollisuuksia kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita siten, että kustannuksia voidaan keventää, mutta säilyttää vähintään nykyisen tasoinen palveluvalikoima, palveluiden laatu ja vaikuttavuus. Analyyseissa käsitellään toimeksiannon rajauksista johtuen vain kuntien tällä hetkellä rahoittamia sosiaali- ja terveyspalveluita. Kehittämis- ja säästöanalyysin pohjana on käytetty pääosin nykyisten käytössä olevien parhaiden käytäntöjen hyödyntämismahdollisuuksia sekä tutkimus- ja selvitystietoa erilaisten interventioiden tai mekanismien vaikutuksista. Parhaiden käytäntöjen vaikutuksia on arvioitu numeerisesti, ja lisäksi osa-alueittain on kuvattu niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat kustannusten kertymiseen. Kokonaisuutena tunnistettu säästöpotentiaali on yli 3 miljardia euroa suhteessa perusuran mukaiseen kasvuennusteeseen vuoteen 2029 mennessä

Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki

Tämä selvitys on tehty valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 teemassa Hyvinvointi ja terveys. Selvityksen päätavoitteena on löytää Suomeen soveltuva kustannusvaikuttava toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi. Selvitys liittyy hallitusohjelmassa toteutettaviin hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeisiin ja niistä siihen, jossa tavoitteena on etsiä osatyökykyisille väyliä työhön. Osana kärkihanketta on tarkoituksena parantaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia yrittäjinä. Selvityksessä kuvataan vammaisten henkilöiden yrittäjyyden esteitä ja mahdollisuuksia, esitetään toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi sekä kuvataan mallin sisältämät toimenpiteet ja ehdotetaan niiden toimeenpanokäytännöt. Metodeina on käytetty kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta, haastatteluja ja työpajatyöskentelyä. Työpajoihin on osallistunut kohderyhmään kuuluvia vammaisia henkilöitä, minkä kautta selvitykseen on saatu kokemusasiantuntijuutta mukaan. Käytetyt metodit eivät tarjonneet riittäviä tietoja vaikuttavuuden arviointiin, joten esitettävän toimintamallin kustannusvaikuttavuus perustuu selvityksen tehneiden tutkijoiden asiantuntijanäkemykseen

Vammaisten henkilöiden yrittäjyys ja sen tuki

Tämä selvitys on tehty valtioneuvoston selvitys-­ ja tutkimustoiminnan (VN TEAS) vuoden 2016 teemassa Hyvinvointi ja terveys. Selvityksen päätavoitteena on löytää Suomeen soveltuva kustannusvaikuttava toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi. Selvitys liittyy hallitusohjelmassa toteutettaviin hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeisiin ja niistä siihen, jossa tavoitteena on etsiä osatyökykyisille väyliä työhön. Osana kärkihanketta on tarkoituksena parantaa vammaisten henkilöiden toimintamahdollisuuksia yrittäjinä.Selvityksessä kuvataan vammaisten henkilöiden yrittäjyyden esteitä ja mahdollisuuksia, esitetään toimintamalli vammaisten henkilöiden yrittäjyyden lisäämiseksi sekä kuvataan mallin sisältämät toimenpiteet ja ehdotetaan niiden toimeenpanokäytännöt. Metodeina on käytetty kirjallisuuskatsausta, kyselytutkimusta, haastatteluja ja työpajatyöskentelyä. Työpajoihin on osallistunut kohderyhmään kuuluvia vammaisia henkilöitä, minkä kautta selvitykseen on saatu kokemusasiantuntijuutta mukaan. Käytetyt metodit eivät tarjonneet riittäviä tietoja vaikuttavuuden arviointiin, joten esitettävän toimintamallin kustannusvaikuttavuus perustuu selvityksen tehneiden tutkijoiden asiantuntijanäkemykseen.</p

Expanded genetic code and Effect of synonymous mutations on expression of Fab fragments

Antigen binding fragment (Fab) is the part of an antibody which contains an antigen binding site. Fab has many advantages over a conventional antibody such as the reduced size, lack of glycosylation and therefore, the possibility of producing it in bacteria instead of complicated and expensive mammalian cultures. Unfortunately, the yields of Fabs are relatively low in bacterial cultures. Expression of human proteins in bacteria is hindered by different preferences of synonymous codon usage between the two different organisms. This phenomenon is present in all branches of life and is known as codon bias. We created a synonymous mutations library in a CDRH3 region of a lysozyme binding Fab and fused the Fab to an ampicillin cleaving βlactamase. The β-lactamase allows a selection of better expressing variants against an increasing concentration of ampicillin. An increase in the frequency of hits was observed in correlation with increasing ampicillin. At higher concentrations a decreasing trend of Fab expression was observed. At a concentration of 800 µg/ml, the chance of finding a hit more than doubled in comparison to a library without ampicillin selection. The β-lactamase selection of improved Fab expression is a novel method for the selection of synonymous mutation libraries. With optimization of the selection conditions, the results with this basic principle could be improved further. This work consists two parts: a literary review of expanded genetic code and the experimental part concerning β-lactamase selection of Fab fragments from a synonymous mutation library

Benchmarking-mittaristo sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannonohjaukseen

Benchmarking is a developing prosess of organizations based on measuring and comparing. It is suitable for the social and healthcare sector. Althought the social and healthcare sector is wide it is possible to develop generic benchmarking service for the demand of the sector. This benchmarking service requires a functional performance measurement system for the sector. The purpose of this thesis is to develop this system. This thesis deals with production planning and control of the social and healthcare sector, efficiency analysis and theory and practices of the benchmarking method. Based on the theory three frameworks for the performance measurement system is introduced. Based on the selected framework the performance measure system is drafted. The system is tested in the benchmarking project of special care for people with intellectual disabilities. This thesis introduces a cost-effectiveness chart. The chart is used as the framework of the performance measurement system. A few means of analysis to apply the system is introduced. In the case of the special care the performance measurement system is found to be functional at least for service structure benchmarking. This thesis demonstrates that it is possible to develop a generic performance measurement system for benchmarking of the social and healthcare sector. The system is suitable for a multitude of purposes within the sector. The generic performance measurement system increases the efficiency and quality of benchmarking services.Organisaatioiden toiminnan mittaamiseen ja vertailemiseen perustuva benchmarking-menetelmä soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen kehittämiseen. Huolimatta sosiaali- ja terveydenhuollon laajuudesta ja moninaisuudesta alalle on mahdollista kehittää geneerinen benchmarking-palvelu. Tätä varten tarvitaan yleisesti alalle soveltuva benchmarking-mittaristo. Tämän työn tavoitteena on kehittää mittaristolle runko. Työssä suoritetaan katsaus sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannonohjaukseen, tehokkuusanalyysiin sekä benchmarking-menetelmän teoriaan ja käytäntöihin. Teorian perusteella esitetään kolme lähestymistapaa mittariston luomiseen. Valittuun lähestymistapaan perustuen luodaan runko mittaristolle. Mittariston soveltuvuutta testataan erityishuollon kuntayhtymien benchmarking-analyysissa. Lähestymistavaksi mittariston luomiseen valitaan muodostettava kustannusvaikuttavuuskaavio. Mittariston hyödyntämiseksi esitetään erilaisia analysointitapoja. Erityishuollon kuntayhtymien benchmarking-analyysissa mittaristo todetaan soveltuvaksi ainakin palvelurakennetarkasteluun. Sosiaali- ja terveydenhuoltoon on mahdollista kehittää benchmarking-mittaristo, jota voidaan soveltaa erilaisissa alan benchmarking-analyyseissa. Yhtenäisellä benchmarking-mittaristolla voidaan tehostaa benchmarking-palvelua ja lisätä sen laatua