Exploring the supporting factors of expatriate adjustment in the game industry - The case of a major Finnish game company

Objectives The main objectives of this study were to observe the how relocation support influences the adaptation process and the employees in the game industry facilitate that. The relationships between an individual’s readiness to adapt and outside forces were measured as well. Summary The video game industry is a very international industry and up to 20% of the employees in Finland originally came from abroad. The adaptation to the new environment can be measured by considering personal abilities and the support a self-initiated expatriate receives. This study covers the effects that relocation support is perceived to have and how it impacts self-initiated expatriates. Additionally, cultural intelligence of Finnish game company workers was evaluated to facilitate the adaptation and how their mindsets support working in international teams. Conclusions The relocation support as well as the atmosphere in Finnish game companies was perceived to both substantially influence the way self-initiated expatriates adapt to the new environment. The effects ranged from reduced stress to better involvement in team efforts

Mikrobilääkeresistenssi ja -jäämät nautatiloilla – vaikutukset ympäristöön ja terveyteen (NAMI)

Tässä Ruokaviraston (ennen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira), Luken ja SYKEn yhteisprojektissa tutkittiin mikrobilääkejäämien ja resistenttien suolistobakteerien kulkeutumista lääkityistä lypsylehmistä navettaympäristön kautta lantavarastoihin. Lisäksi arvioitiin niiden leviämistä lannan peltolevitysten välityksellä luonnon eliöihin sekä elintarviketuotantoketjussa. Projektissa tutkittiin myös anaerobisen mesofiilisen mädätyksen vaikutuksia lannassa oleviin mikrobilääkejäämiin ja resistentteihin suolistobakteereihin sekä toisaalta lannan mikrobilääkejäämien vaikutusta mädädysprosessin toimintaan. Lisäksi arvioitiin erilaisten lannan prosessointitapojen elinkaarisia ympäristövaikutuksia sekä vaikutuksia mikrobilääkejäämiin ja -resistenssiin. Resistentit ja moniresistentit suolistobakteerit kulkeutuivat lypsykarjatilalla lantavarastoihin, mutta ne eivät rikastuneet lantaketjussa. Lypsykarjan lietelannasta mitattiin hyvin pieniä pitoisuuksia mikrobilääkkeitä. Lääkittyjen eläinten sonnasta ja virtsasta taas mitattiin hoidon aikana hyvin korkeita pitoisuuksia mikrobilääkejäämiä, jolloin niistä muodostuvissa (kuivissa) lannoissa voi olla korkeita paikallisia pitoisuuksia mikrobilääkkeitä. Suomessa myös mikrobilääkkeillä lääkittyjen eläinten lannat levitetään pääosin käsittelemättöminä kasvinravinteiksi pelloille, jolloin lannan mukana voi levitä mikrobilääkejäämiä ja resistenttejä suolistobakteereita. Luonnon eliöt voivat altistua lannassa oleville mikrobilääkkeille ja resistenteille suolistobakteereille myös Suomen olosuhteissa. Lääkittyjen eläinten lantojen lannoitekäyttöä käsittelemättömänä tulisi arvioida kriittisesti. Mesofiilinen anaerobinen mädätys voi vähentää mikrobilääkejäämiä lannasta, mutta ei välttämättä hajota niitä. Se vähentää elävien suolistobakteerien määrää lannassa, mutta merkittävää vaikutusta resistenttien E. coli-bakteerien osuuteen ei havaittu. Erilaiset lannankäsittelytavat voivat kuitenkin soveltua – ravinteiden kierrätyksen ja energiantuoton lisäksi – mikrobilääkejäämien ja resistenssin torjumiseen, ja niitä tulisikin tässä tarkoituksessa tutkia tarkemmin Suomessa