Vieraasta viholliseksi : Venäläiset Lahdessa 1900-luvun alusta 1920-luvun alkupuolelle

Tässä tutkielmassa tutkin, keitä venäläisiä Lahdessa asui 1900-luvun alusta 1920-luvun alkupuolelle asti ja miten lahtelaiset suhtautuivat heihin sekä venäläiseen sotaväkeen. Lisäksi tutkin milloin, miten ja miksi suhtautuminen muuttui peilattuna yleiseen viime vuosisadan lopulla käynnistyneeseen venäläisvastaisuuden tutkimukseen, joka on kohdistunut lähinnä poliittiseen sivistyneistöön jättäen tavallisen kansan äänet kuulumattomiin. Tutkimuskohteena ovat sekä lahtelaiset että venäläiset, mutta tutkielman lähtökohta on tunnistaa molempien ryhmien heterogeenisyys ja monitulkintaisuus. Tutkielmani alkuperäislähteiden pääosan muodostavat Lahdessa julkaistut nuorsuomalaisten, sosiaalidemokraattien sekä punakaartin sanomalehdet, sillä näiden poliittisten aatteiden ideologiat edustivat ääripäitä suhtautumisessaan venäläisiin. Lahdessa asuvia venäläisiä selvitän sanomalehtien lisäksi Lahden poliisilaitoksen asukasluetteloiden avulla. Muistitietomateriaalin ja poliisilaitoksen päiväkirjojen avulla täydennän sanomalehtien välittämää kuvaa siitä, miten lahtelaiset suhtautuivat venäläisiin. Muiden paikkakuntien tilannetta vertaan lehtien sekä vuonna 1917 ilmestyneen Vapauden irvikuvia - Venäläisen sotaväen mielivaltaisuudet Suomessa -kirjan avulla. Tutkielmani on paikallishistoriallinen, ja se asemoituu arjen ja tavallisten ihmisten mikrohistoriallisen tutkimuksen traditioon. Tutkielmassa sivutaan myös aistien historian tutkimusta sekä toiseuteen liittyviä näkökulmia. Tavoitteena on moniääninen tulkinta, joka muodostuu pohtimalla eri näkökulmia sekä huomioimalla paikallisten ihmisten erilaiset ikään, sukupuoleen, sosiaalisiin tekijöihin ja poliittiseen ideologiaan liittyvät taustat sekä eri venäläiset toimijat. Venäläisten ”vieraus” tunnistettiin paikkakunnalla, vaikka epäpoliittisen siviiliväestön kanssa elettiin arkista rinnakkaiseloa. Kuitenkin mitä lähempänä Venäjän poliittista hallintoa Lahdessa asuneet venäläiset toimivat, sitä suurempaa vastustusta ja vihaa heihin kohdistui. Vaikka sotaväkeen kohdistunut viha sai myös Lahdessa etnisyyteen perustuvia rasistisia piirteitä, erottui venäläisistä ainakin vielä 1920-luvun alkupuolella bolsevikkien ja kommunistien vallasta kärsivä kansan osa. Suomalaisen venäläisvastaisuuden narratiivi riippuu siitä, kenen näkökulmasta tilannetta tutkitaan. Venäläisvastaisuuden kokonaiskuva ja siitä käyty vuoropuhelu saa uusia sävyjä, kun suomalaisten suhtautumista venäläisiin tutkitaan eri paikkakunnilla eletyn arjen kautta

Apuva 1/2000 : Apuvälinetoiminnan tiedotuslehti

Smart Hus Konferenssi Trondheimissa 21.-22.6.2000; INCLUDE-projekt

Apuva 1/2002 : Apuvälinetoiminnan tiedotuslehti

Viimeinen numero, ei ilmesty enä