Oral verrucous lesions – a search for PVL

Proliferatiivinen verrukoottinen leukoplakia (PVL) esiintyy yhtenä laajana tai useampana verrukoottisena, valkoisena muutoksena suun limakalvoilla. PVL on aggressiivinen limakalvomuutos, joka ei usein vastaa hoitoihin, uusii herkästi ja sillä on muita leukoplakioita suurempi pahanlaatuistumistaipumus. Tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa PVL:sta ja sen ilmentymisestä ja kehittymisestä sekä arvioida kriittisesti PVL:n diagnostiikkaa. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus suoritettiin etsimällä Pubmed-tietokannan kirjallisuushaulla kaikki englannin kielellä raportoidut ja vertaisarvioidut PVL- potilastapaukset 2000 – 2013. PVL voi histologisesti esiintyä myös verrukoottisena hyperplasiana (VH), joten myös nämä tapaukset sisällytettiin aineistoon. Kaikkiaan 54 artikkelia täytti sisäänottokriteerit. Näissä oli yhteensä 388 PVL- ja 848 VH-tapausta. Lisäksi kerättiin kaikki Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen suupatologian osastolla histologisesti diagnosoidut vastaavat suun VH-muutokset 2000 – 2013. Kirjallisuudesta havaittiin, että PVL esiintyi useammin naisilla (2,2 : 1), kun taas VH esiintyi useammin miehillä (1 : 3,8). Tupakointi ei näyttänyt liittyvän PVL:aan (30 %), kun taas VH:aan se näytti selkeämmin liittyvän (83 %). PVL:n yleisin sijainti oli ikenellä (59 %) ja suurin osa VH-muutoksista esiintyi posken limakalvolla (51 %). PVL-potilaista 47 %:lla ja VH-potilaista 5 %:lla todettiin seurannassa pahanlaatuinen kasvain. Turun yliopiston suupatologian osastolla diagnosoituja VH-tapauksia oli 13 vuoden aikana 29. Naisten osuus sairastuneista oli suurempi kuin miesten (1,4 : 1). Muutokset esiintyivät yleisimmin kielen limakalvolla (48 %) ja poskessa (34 %). Yhdessä tapauksessa kehittyi pahanlaatuinen kasvain (3 %). Tutkimuksessa todettiin, että PVL- ja VH-muutokset poikkeavat toisistaan sukupuolijakauman, tupakoinnin ja pahanlaatuistumisen osalta. Ongelmana katsauksessa olivat tietojen puutteellisuus ja raportoinnin heterogeenisyys kirjallisuudessa. PVL- ja VH-tutkimuksessa tulisikin panostaa yhteneviin diagnostisiin kriteereihin, jotta materiaalit olisivat vertailukelpoisia. Potilaan kannalta PVL:n ja VH:n varhainen diagnosointi ja huolellinen seuranta ovat olennaisen tärkeitä asioita.Siirretty Doriast

Proliferative verrucous leukoplakia and its tumor markers: Systematic review and meta-analysis

Background: The aim was to update information on oral proliferative verrucous leukoplakia (PVL), a disease of verrucous‐like lesions with high risk of malignancy, and its biomarkers.Methods: A systematic search of literature on PVL and its biomarkers showed 22 biomarkers that were investigated in 19 papers. A meta‐analysis was possible for human papillomavirus (HPV), aneuploidy, Ki‐67, and p53.Results: Aneuploidy was found consistently (I2 = 0%, P = 0.61) in 92% (95% CI 80%‐99%) of the PVL cases. P53 positivity prevalence was 27% (95% CI 15%‐40%) in two available studies (I2 = 0%, P = 0.64). With HPV and Ki‐67, the most outlying studies needed to be removed and after that the pooled HPV positivity prevalence (I2 = 24%, P = 0.27) was 5% (95% CI 0%‐14%) and for Ki‐67 (I2 = 9%, P = 0.33) 14% (95% CI 6%‐26%).Conclusions: With the evidence of the current literature, aneuploidy could value as a biomarker of PVL but should be further validated.</p

Proliferative verrucous leukoplakia and its tumor markers:systematic review and meta‐analysis

Abstract Background: The aim was to update information on oral proliferative verrucous leukoplakia (PVL), a disease of verrucous‐like lesions with high risk of malignancy, and its biomarkers. Methods: A systematic search of literature on PVL and its biomarkers showed 22 biomarkers that were investigated in 19 papers. A meta‐analysis was possible for human papillomavirus (HPV), aneuploidy, Ki‐67, and p53. Results: Aneuploidy was found consistently (I2 = 0%, P = 0.61) in 92% (95% CI 80%‐99%) of the PVL cases. P53 positivity prevalence was 27% (95% CI 15%‐40%) in two available studies (I2 = 0%, P = 0.64). With HPV and Ki‐67, the most outlying studies needed to be removed and after that the pooled HPV positivity prevalence (I2 = 24%, P = 0.27) was 5% (95% CI 0%‐14%) and for Ki‐67 (I2 = 9%, P = 0.33) 14% (95% CI 6%‐26%). Conclusions: With the evidence of the current literature, aneuploidy could value as a biomarker of PVL but should be further validated