Preoperative intravenous iron treatment reduces postoperative complications and postoperative anemia in preoperatively anemic patients with colon carcinoma

Purpose Anemia is common among patients with colorectal cancer and is associated with an increased risk of complications and poorer survival rate. The main objective of our study was to determine the effect of preoperative intravenous iron supplementation therapy on the need for red blood cell transfusions, other postoperative complications, and length of hospital stay in colon cancer patients undergoing colon resection. Methods In this retrospective cohort study, data were collected from medical records of all 549 colon carcinoma patients who underwent a colon resection in Helsinki University Hospital during the years 2017 and 2018. The patients were divided into two cohorts: one with anemic patients treated with preoperative intravenous iron supplementation therapy (180 patients) and one with anemic patients without preoperative intravenous iron supplementation therapy (138 patients). Non-anemic patients and patients requiring emergency surgery were excluded (231 patients). Results Patients treated with intravenous iron had less postoperative complications (33.9% vs. 45.9%, p = 0.045) and a lower prevalence of anemia at 1 month after surgery (38.7% vs. 65.3%, p < 0.01) when compared with patients without preoperative iv iron treatment. No difference was found in the amount of red blood cell transfusions, length of stay, or mortality between the groups. Conclusion This is the first study demonstrating a significant decrease in postoperative complications in anemic colon cancer patients receiving preoperative intravenous iron supplementation therapy. This treatment also diminishes the rate of postoperative anemia, which is often associated with a facilitated recovery.Peer reviewe

Inflammatory Bowel Disease and Anemia : Treatment with Ferric Carboxymaltose

Anemia on tulehduksellisten suolistosairauksien yleisin ekstraintestinaalinen komplikaatio, jonka hoidossa perinteinen peroraalinen rautahoito ei välttämättä riitä. Ensinnäkin peroraalisen raudan hoitovaste on usein heikompi tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla potilailla, mikä johtuu raudan heikentyneestä imeytymisestä tulehtuneesta suolesta. Toiseksi suolistosta imeytymätön rauta ei ainoastaan heikennä hoitovastetta, vaan voi myös aiheuttaa haittavaikutuksia. Se voi esimerkiksi pahentaa suolen limakalvontulehdusta, aiheuttaa muutoksia suolen mikrobifloorassa ja eläinkokeiden perusteella suolistosta imeytymättömällä raudalla on mahdollisesti karsinogeenisiä vaikutuksia. Myös tavalliset peroraalisen rautahoidon haittavaikutukset ovat yleisempiä kuin suonensisäisellä rautahoidolla ja jopa 20% IBD-potilaista joutuu keskeyttämään peroraalisen rautahoidon niiden takia. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää suonensisäisen ferrikarboksimaltoosi-hoidon tehoa sekä kokonaisuutena, että eri ryhmien - kuten esimerkiksi miesten ja naisten - välillä. Muina tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, mitkä tekijät ennustavat hyvää hoitovastetta ja millaisia haittavaikutuksia hoidon yhteydessä esiintyy. Tutkimusaineistona käytettiin vuosina 2014-2016 Meilahden kolmiosairaalassa suonensisäistä rautahoitoa Ferinject®-valmisteella saaneiden potilaiden potilasasiakirjoja, joista kerättiin muun muassa laboratoriotestien tuloksia ja muita tietoja. Kerätyistä laboratoriotestien tuloksista merkittävimmät olivat hemoglobiini (B-Hb), punasolujen keskimääräinen tilavuus (B-MCV), plasman transferriinireseptoripitoisuus (P-TfR) ja plasman ferritiinipitoisuus (P-Ferrit). Tutkimuksemme perusteella suonensisäinen ferrikarboksimaltoosi on tehokas hoitokeino anemiaan IBD-potilailla ja tutkimuksessamme ilmi tulleet haittavaikutukset olivat kaiken kaikkiaan melko harvinaisia ja lieviä. Lisäksi vahvasti raudanpuuteanemiaan viittaavat laboratoriotestien tulokset vaikuttaisivat ennustavan hyvää hoitovastetta. Tutkimustulokset vahvistavat nykyistä käsitystä Meilahden kolmiosairaalassa käytetyn hoidon tehosta ja turvallisuudesta.Anemia is the most common extraintestinal complication of inflammatory bowel disease and usual per oral iron treatment might not be sufficient enough. The main objective of our study was to determinate the effectiveness of intravenous iron treatment with ferric carboxymaltose. Our other objectives were to find out if there were any parameters that would predict a good response to the treatment and to chart out possible side-effects of the treatment. In our study we used data collected from medical records of IBD patients who were treated with ferric carboxymaltose in Meilahti Triangle hospital between 2014 and 2016. The collected data included laboratory test results and general patient information related to IBD. According to our study, intravenous iron treatment with ferric carboxymaltose is effective in patients with anemia and IBD and the side-effects that occured in our study were all in all quite rare and mild. The results of our study further strengthens the current knowledge of the effectiveness and safety of the treatment used in Meilahti Triangle hospital