TUL-seurojen muuttuvat tulkinnat: Seurantatutkimus Työväen Urheiluseurojen muuttuvista näkemyksistä

The main aim of the study is to investigate the current role and future perspectives of the sports clubs of the Finnish Workers Sport Federation (Suomen Työväen Urheiluliitto, TUL) by two online surveys made in 2005 and 2018. The response rates were 23 % and 25 % (n=257 & n=200) of the clubs. According to the surveys, the working-class ideology is being replaced by an ideology of well-being, which signifies physical activity, health and equality. To activate children and youth was and will be the most significant task of the clubs, which clearly points out the strategic orientation of the clubs. The main financial assets of the clubs were volunteers, and direct and indirect support from the clubs. The main threats to the clubs were decrease of volunteers, members and financial support, and increase of the fees of the facilities. The close connection between the clubs and public sector is important for the clubs, and the clubs would like to develop this cooperation further. For the success of the main organization of the clubs, the TUL, the cooperation between the national, regional and local levels is needed, and specific attention has to been given to grass root level actors, the sport clubs

Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä

Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemyksiä Suomen rahapelijärjestelmästä. Tutkittavia osaalueita on kolme: joukkueiden 1) tietoisuus veikkausvoittovarojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista, 2) veikkausvoittovaroista saama tuki ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saama korvaus sekä tyytyväisyys tukeen/ korvaukseen ja 3) näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja mahdollisesta toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä. Kyselyn tuloksien taustoitukseksi tutkimuksessa käsitellään suomalaista rahapelijärjestelmää ja veikkausvoittovarojen merkitystä liikunnan ja urheilun rahoituslähteenä. Tutkimuksen perusjoukko koostuu kaikista niistä suomalaisista pääsarjatason palloilujoukkueista, joiden ottelut olivat kauden 2015/16 aikana säännöllisesti Veikkauksen Pitkävedon pelikohteina. Perusjoukko oli 123 joukkuetta. Aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 120 joukkuetta (98 %). Lähes puolet joukkueista (46 %) ei tiennyt, millä perustein urheilulle ja liikuntakasvatukselle osoitettavat tuet veikkausvoittovaroista jaetaan. Yli puolet (53 %) piti tukia tärkeinä lajiliitolle/sarjaorganisaatiolle, mutta ainoastaan runsas neljännes (27 %) omalle joukkueelle. Joukkueista 78 prosenttia vastasi, etteivät he saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista. Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä sponsorointi- tai verkkokumppanuusrahaa ilmoitti saavansa 65 prosenttia joukkueista. Yhteistyöstä saadut rahalliset korvaukset olivat keskimäärin varsin pieniä, noin puolella korvausta saaneista (48 %) alle 2000 euroa kaudessa. Kaikki yli 20 000 euroa korvausta saaneet olivat miesten jääkiekko- ja jalkapallojoukkueita. Korvausta saaneista yli puolet (54 %) ilmoitti olevansa tilanteeseen tyytymättömiä, noin neljännes (24 %) suhtautui asiaan neutraalisti ja noin viidennes (21 %) oli tilanteeseen tyytyväisiä. Nykyisen suomalaisen rahapelijärjestelmän arvioi parhaaksi oman toiminnan kannalta noin neljännes (24 %). Toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymistä piti kannattavana noin puolet (49 %).The study examines the views of the Finnish highest league ball games teams on the Finnish gaming system. The study focuses on three areas: the teams’ 1) awareness of the distribution principles of the gaming profits and views on the impact of the activities of Veikkaus, 2) financial support received from gaming profits and payments received from cooperation agreements with Veikkaus, as well as satisfaction with the financial support/payments, and 3) views on the current Finnish gaming system and views about the possible transfer to a licensing based gaming system. In order to provide background for the survey results, this study deals with the Finnish gaming system and the importance of gaming profits as sources of sports funding. Complete enumeration of the study includes all the Finnish highest league ball games teams whose games were during the 2015/16 season regularly available on Veikkaus fixed-odds betting (Pitkäveto). The complete enumeration included 123 teams. The material was collected by a survey, which 120 teams (98 %) responded to. Almost half (46%) of the teams did not know what are the distribution principles of the gaming profits allocated to sport and physical education. More than half (53%) considered the financial support from gaming profits important to sport federations/series organizations, but only over a quarter (27%) to their own team. 78 per cent of teams answered that they did not receive any direct financial support from the gaming profits. 65 per cent of teams reported receiving sponsorship or network partnership money from cooperation agreements with Veikkaus. The financial compensation received from such cooperation was on average relatively small: around half (48%) of the compensation recipients received under 2 000 euros per season. All the teams that had received more than 20 000 euros per season were men’s ice hockey and football teams. More than a half (54%) of the compensation recipients reported being dissatisfied with the situation, about a quarter (24%) took a neutral opinion and about a fifth (21%) were satisfied with the situation. The current Finnish gaming system was considered the best from own team’s perspective by about a quarter (24%). Transferring to the licensing based system was considered worthwhile by around a half (49%).peerReviewe

Pyöräilytaidon oppimista selittävät yksilö-, ympäristö- ja tehtävätason tekijät 1950-2010-luvuilla

Pyöräily on yksi suomalaisten yleisimmistä liikkumismuodoista. Yhteiskunnan tasolla pyöräilyn merkityksissä korostuvat väestön arkiliikunnan lisääminen ja kestävän liikenteen edistäminen. Suomalaislapsille pyöräilytaito mahdollistaa merkittävän itsenäisen liikkumisen tavan ja edesauttaa elinpiirin laajentumista. Pyöräilytaidon oppimiseen liittyvistä tekijöistä tiedetään kuitenkin hyvin vähän. Tämä tieto olisi tärkeää, jotta mahdollisimman monelle voitaisiin jo varhaisella iällä tarjota mahdollisuus omaksua pyöräilyn kautta fyysisesti aktiivinen ja ekologisesti kestävä elämäntapa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitkä yksilö-, ympäristö- ja tehtävätekijät selittävät pyöräilytaidon oppimista. Lisäksi selvitettiin pyöräilytaidon oppimisajankohdan yhteyttä oppimisikään. Tietoa kerättiin oppimisiän lisäksi oppimisen vuosikymmenestä, pyöräilyn opettajista, fyysistä harjoitteluympäristöistä sekä harjoittelussa käytetystä ensivälineestä. Aineisto (N = 929) kerättiin verkkokyselynä aikuisväestöltä koskien heitä itseään sekä heidän mahdollisia lapsiaan. Tulokset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla käyttäen kuvailevia analyysejä sekä yksisuuntaista kovarianssianalyysiä. Tulokset paljastivat, että pyöräilytaidon oppimisikä on laskenut noin 1,5 ikävuodella 1950-luvulta 2010-luvulle. Oppimisikää ei kuitenkaan selittänyt merkitsevästi oppimisen ajankohta itsessään vaan ennen kaikkea opettelussa käytetty ensiväline (8,6 %, p < ,001). Potkupyörällä opettelun aloittaneiden havaittiin oppineen pyöräilytaidon merkitsevästi varhaisemmin kuin muilla ensivälineillä opetelleiden. Pyöräily-taidon opettajissa ja fyysisissä ympäristötekijöissä havaittiin trendimuutoksia vuosikymmenten välillä, mutta ne eivät selittäneet merkitsevästi oppimisiässä havaittua vaihtelua. opettelua helpottavat välineet, erityisesti potkupyörät, vaikuttavat liittyvän pyöräilytaidon varhaisempaan oppimisikään ja mahdollistavat näin tämän liikkumisen muodon aiempaa nuoremmille lapsilleCycling, which is one of the most popular physical activities among people in Finland, promotes everyday physical activity and sustainable transport. Cycling skills allow Finnish children to move independently and contribute to expansion of the living environment. However, little is known about the factors associated with learning cycling skills. This knowledge would be important for providing as many people as possible at an early age with the opportunity to adopt a physically active and ecologically sustainable lifestyle through cycling. The aims of this study were to investigate which individual, environmental and task factors explain cycling skills and to understand the relationship between the learning decade of cycling skills and learning age. In addition to learning age and time, information was collected on cycling teachers, physical training environments and the initial equipment used in training. Data (N = 929) were collected via an online survey of the adult population concerning themselves and their children. The results were analysed with SPSS statistical software using descriptive analyses and one-way covariance analysis. The results revealed that the learning age of cycling decreased by about 1.5 years from the 1950s to the 2010s. However, learning age was not significantly explained by the time of learning itself but rather by the first equipment used in learning (8.6%, p < .001). Those who started learning on a balance bike learned cycling skills significantly earlier than those who learned with other instruments. Trend changes were observed in teachers and physical environmental factors over the decades, but they did not significantly explain the learning age. Equipment that facilitates the learning of cycling skills, particularly balance bikes, seems to be associated with an earlier cycling learning age, allowing this form of movement for younger children.peerReviewe

Erilaiset liikuntatoimet yhteisellä asialla

Kuntien liikuntapäätökset vaikuttavat koko kansaan. Kuntakoko määrittää pitkälti voimavarat, mutta kaikki kunnat yrittävät tarjota liikuntapalveluita.nonPeerReviewe

Perceived goal setting practices across a competitive season

Goal setting is an effective and frequently used tool for performance enhancement in sports. However, in the previous studies, the focus has been on goal effectiveness among individual male athletes and at one point in time. Therefore, the purpose of this longitudinal study was to examine goal setting practices in women’s sport teams across a competitive season from players’ individual and team perspectives. A total of 146 female players representing 24 teams in ice hockey, ringette, or floorball completed three online surveys. Surveys focused on setting outcome, process, and performance goals, as well as evaluating the follow-through of setting goals and actually reaching these goals across the season. The results indicated that teams set collective outcome goals, and several process, and performance goals at the outset of the season. One-third of the participants reported that these goals were recorded. Furthermore, results revealed that after the season, the achievement of the outcome goal was evaluated, whereas the attainment of process and performance goals was evaluated only occasionally. It is argued that the lack of follow-through in evaluating process and performance goals may be attributed to setting too many goals and not writing them down. It appeared that one-third of the teams did consistently follow the goal setting principles, and although this resulted in increased goal evaluation, it did not result in increased goal attainment. A number of future directions for research are offered and it is recommended that coaches should be made more aware of these guidelines and the importance of following them to achieve maximum benefits of a goal setting program.peerReviewe

Nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa : LIITU-tutkimuksen tuloksia 2020

nonPeerReviewe