Ohjeita TKK:n julkaisujen laatijoille

Ohjeet on tarkoitettu erityisesti Teknillisen korkeakoulun painettujen ja elektronisten sarjajulkaisujen laatijoille ja sarjavastaaville, mutta ohjeita voi soveltaa myös muuntyyppisiin julkaisuihin. Julkaisussa annetaan ohjeita standarditunnusten (ISBN, ISSN) hankkimisesta, sarjan nimeämisestä ja numeroinnista sekä raporttitunnuksista. Julkaisujen tekijöitä opastetaan myös tiivistelmälomakkeen ja -sivun, asia- ja avainsanojen sekä tekijänoikeusmerkinnän käyttämisessä ja sivunumeroinnissa. Lisäksi ohjeiden loppupuolella on yleisiä tietoja koskien TKK:n julkaisutoimintaa, arkistointia ja julkaisujen tietojen tallentamista tietokantoihin ja www-sivuille. Kirjallisten ohjeiden lisäksi julkaisujen nimiölehdistä ja kansista on laadittu mallit, joita voidaan käyttää apuna tunniste- ja saatavuustietojen sijoittelussa. Mallisivujen lisäksi liitteissä ovat Word- ja PDF-muotoiset täytettävät suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset tiivistelmälomakkeet. Julkaisuun sisältyy aiheeseen liittyvien termien ja lyhenteiden sanasto, standardien luettelo, kirjallisuusluettelo ja linkkilista. Opas on Teknillisen korkeakoulun kirjaston vuonna 2003 julkaistujen ohjeiden päivitetty ja rakenteeltaan uusittu versio ja se julkaistaan ainoastaan PDF-muodossa kirjaston www-sivustolla

Teknillisen korkeakoulun painetut ja elektroniset julkaisut : ohjeita julkaisujen laatijoille

Ohjeet on tarkoitettu Teknillisen korkeakoulun omia julkaisuja laativille. Niissä on huomioitu sekä painetut julkaisut että tällä hetkellä yleisimmät elektronisen julkaisemisen muodot (PDF, HTML). Tärkeimmät elektronisia julkaisuja koskevat asiat on koottu myös erilliseksi liitteeksi. Ohjeet koskevat erityisesti sarjajulkaisuja ja tieteellisiä julkaisuja, mutta niitä voidaan soveltaa myös muuntyyppisiin julkaisuihin. Oppaan tavoitteena on yhdessä graafisen ohjeiston kanssa yhtenäistää korkeakoulun julkaisukäytäntöjä ja parantaa omien julkaisujen tunnistettavuutta ja löytyvyyttä paitsi laitoksilta ja kirjastoista myös erilaisista tietojärjestelmistä ja Internetistä. Julkaisussa annetaan ohjeita standarditunnusten (ISBN, ISSN) ja muiden tunnusten hankkimisesta, sarjan nimeämisestä, raporttitunnuksista, tiivistelmäsivun, tekijänoikeusmerkinnän, lähdeluettelon ja -viittausten laatimisesta sekä sivunumeroinnista. Verkkojulkaisemisen Dublin Core -kuvailutiedoista on lyhyt yhteenveto. Julkaisuohjeet sisältävät lisäksi yleisiä tietoja korkeakoulun omasta julkaisutoiminnasta, painattamisesta, arkistoinnista ja julkaisujen luetteloimisesta tietokantoihin. Julkaisijoita opastetaan kirjastolle kokoelmia ja arkistointia varten lähetettävien kappaleiden ja ainoastaan verkossa julkaistujen teosten kopioiden toimittamisessa. Kirjallisten ohjeiden lisäksi julkaisujen nimiölehdestä, kansista ja nimiönäytöstä on laadittu kuvitteelliset mallit, joita voidaan käyttää apuna tunniste- ja saatavuustietojen sijoittelussa. Painetun ja PDF-muotoisen julkaisun tiivistelmäsivun laatimista helpottamaan on tehty PDF-muotoiset täytettävät suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset lomakkeet. Ne ovat painetun julkaisun liitteinä ja verkossa käyttöä varten. Ohjeisiin kuuluu käytettyjen termien ja lyhenteiden sanasto. Ohjeet perustuvat julkaisutoiminnasta annettuihin standardeihin, jotka on lueteltu oppaassa, ja Teknillisen korkeakoulun käytäntöihin. Opas on Teknillisen korkeakoulun kirjaston julkaisuohjeiden uudistettu versio

Current standards of neuropsychological assessment in epilepsy surgery centers across Europe

We explored the current practice with respect to the neuropsychological assessment of surgical epilepsy patients in European epilepsy centers, with the aim of harmonizing and establishing common standards. Twenty-six epilepsy centers and members of "E-PILEPSY" (a European pilot network of reference centers in refractory epilepsy and epilepsy surgery), were asked to report the status of neuropsychological assessment in adults and children via two different surveys. There was a consensus among these centers regarding the role of neuropsychology in the presurgical workup. Strong agreement was found on indications (localization, epileptic dysfunctions, adverse drugs effects, and postoperative monitoring) and the domains to be evaluated (memory, attention, executive functions, language, visuospatial skills, intelligence, depression, anxiety, and quality of life). Although 186 different tests are in use throughout these European centers, a core group of tests reflecting a moderate level of agreement could be discerned. Variability exists with regard to indications, protocols, and paradigms for the assessment of hemispheric language dominance. For the tests in use, little published evidence of clinical validity in epilepsy was provided. Participants in the survey reported a need for improvement concerning the validity of the tests, tools for the assessment of everyday functioning and accelerated forgetting, national norms, and test co-normalization. Based on the present survey, we documented a consensus regarding the indications and principles of neuropsychological testing. Despite the variety of tests in use, the survey indicated that there may be a core set of tests chosen based on experience, as well as on published evidence. By combining these findings with the results of an ongoing systematic literature review, we aim for a battery that can be recommended for the use across epilepsy surgical centers in Europe

Current standards of neuropsychological assessment in epilepsy surgery centers across Europe

We explored the current practice with respect to the neuropsychological assessment of surgical epilepsy patients in European epilepsy centers, with the aim of harmonizing and establishing common standards. Twenty-six epilepsy centers and members of "E-PILEPSY" (a European pilot network of reference centers in refractory epilepsy and epilepsy surgery), were asked to report the status of neuropsychological assessment in adults and children via two different surveys. There was a consensus among these centers regarding the role of neuropsychology in the presurgical workup. Strong agreement was found on indications (localization, epileptic dysfunctions, adverse drugs effects, and postoperative monitoring) and the domains to be evaluated (memory, attention, executive functions, language, visuospatial skills, intelligence, depression, anxiety, and quality of life). Although 186 different tests are in use throughout these European centers, a core group of tests reflecting a moderate level of agreement could be discerned. Variability exists with regard to indications, protocols, and paradigms for the assessment of hemispheric language dominance. For the tests in use, little published evidence of clinical validity in epilepsy was provided. Participants in the survey reported a need for improvement concerning the validity of the tests, tools for the assessment of everyday functioning and accelerated forgetting, national norms, and test co-normalization. Based on the present survey, we documented a consensus regarding the indications and principles of neuropsychological testing. Despite the variety of tests in use, the survey indicated that there may be a core set of tests chosen based on experience, as well as on published evidence. By combining these findings with the results of an ongoing systematic literature review, we aim for a battery that can be recommended for the use across epilepsy surgical centers in Europe