Saaristomeren uhanalaiset hiippasammalet ja epifyyttisammalyhteisöt

Epifyyttisammalet ovat sopeutuneet kasvamaan puiden rungoilla. Rungon kasvuoloihin vaikuttavat sen fyysiset ja kemialliset ominaisuudet sekä sitä ympäröivä kasvillisuus. Hiippasammalet ovat monimuotoinen ryhmä epifyyttisammalia ja Saaristomeri on usean uhanalaisen lajin, aarni-, haka-, silo-, ja kertunhiippasammalen, esiintymisen ydinaluetta. Vaikka hiippasammalista tiedetään paljon, tuoretta tutkimustietoa näiden lajien ekologiasta ei löydy. Tutkielman tavoitteena onkin tutkia niiden kasvupaikkavaatimuksia, jotta ne pystytään ottamaan huomioon hoitotoimissa. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään, mitkä tekijät Saaristomerellä määrittävät epifyyttisammalyhteisöjen koostumusta. Aineisto kerättiin 49 saarelta ja otosrunkoja, joilta on mitattu ympäristömuuttujia ja joiden epifyyttisammalet on listattu, kertyi 260. Kasvupaikkavaatimuksia tutkittiin HOF-mallien sekä mallinvalinnan avulla. Tavoitteena oli löytää lajien esiintymistä selittävät mallit. Aarnihiippasammalella mallinvalinnassa korostuivat isäntäpuun ominaisuudet kuten korkeus ja sammalten peittävyys. Hakahiippasammalen parhaassa mallissa oli näiden lisäksi potentiaalisten runkojen määrä sekä puuston pohjapinta-ala. Silohiippasammalelle löydetyt mallit olivat monimutkaisimpia ja monet muuttujat viittasivat kuivuuden sietoon. Kertunhiippasammalen otoskoko jäi liian pieneksi tilastollisiin analyyseihin. Yhteisöekologisessa kysymyksessä käytettiin monimuuttujamenetelmiä, mutta siihen ei löytynyt vastausta: mikään aineiston muuttujista ei näyttänyt merkittävästi selittävän epifyyttisammalyhteisöjen koostumusta. Tuloksissa korostuivat lajien erot. Aarnihiippasammal rajoittuu kasvamaan kookkailla haavoilla ja isäntäpuun ominaisuudet vaikuttavat tärkeämmiltä kuin ympäröivän kasvillisuuden. Hakahiippasammalta löytyi tyypillisesti matalilta, kapeilta ja sileiltä rungoilta, jotka kasvavat puolivarjoisassa ympäristössä usein pähkinäpensaan kanssa. Silohiippasammalella vaikuttaa olevan laajin sietokyky kuivuuden suhteen. Sitä löytyi yllättävän kuivilta kasvupaikoilta, mikä herättää kysymyksen siitä, onko laji todella niin uhanalainen kuin aikaisemmin on arvioitu vai ainoastaan puutteellisesti tunnettu. Ylipäänsä tutkielma tuotti uutta tietoa näistä lajeista ja lähes tuplasi tunnettujen esiintymien määrän Saaristomerellä. Aineistoa kerätessä tehtiin myös Varsinais-Suomen ensimmäinen isohiippasammallöytö, mikä entuudestaan korostaa alueen merkitystä epifyyttisammalille.Epiphyte mosses are adapted to the specific microhabitats found on tree trunks. The conditions of the trunk depend on its physical and chemical qualities as well as its surrounding vegetation. Orthotrichum mosses are a diverse group of epiphytes and there are four endangered species that occur in the Archipelago Sea: Nyholmiella gymnostoma, Orthotrichum stramineum, Lewinskya striata and Orthotrichum patens. Although much is known of Orthotrichum mosses in general, there is no recent research on the ecology of these four species. Thus, the purpose of this thesis is to study their habitat requirements so that they can be taken into consideration in conservation management. In addition, the thesis aims to find out which aspects in the Archipelago Sea define the community composition of epiphyte mosses. The material was collected from 49 islands from which 260 tree trunks were sampled, meaning that the occurring epiphyte moss species were listed and that environmental variables were collected. The habitat requirements were analyzed with HOF-models and model selection. The goal was to find models that could explain the occurrence of the species. With Nyholmiella gymnostoma, variables relating to the trunk, such as height and moss cover, stood out in the model selection. The best model for Orthotrichum stramineum included these variables as well as basal area and number of potential host trees. The models created for Lewinskya striata were the most complex and many variables related to the capability to withstand dry conditions. Unfortunately, the sample size for Orthotrichum patens was too small for statistical analysis. Multivariate analyses were used to answer the community ecology question, but no answer was found - none of the measured variables seemed to significantly explain the epiphyte moss community composition in the archipelago. The results highlight the differences between the species. Nyhomiella gymnostoma is limited to large aspen trunks and the features of the trunk seem more important than surrounding vegetation. Orthotrichum stramineum was typically found on short, slim, and smooth trunks growing in half-shade, often together with hazel. Lewinskya striata seems to have the widest tolerance to drought. It was found on surprisingly dry environments, which raises the question of whether it is truly as endangered as previously estimated or just poorly known. The thesis significantly increased our knowledge of these species and almost doubled the number of known occurrences in the Archipelago Sea. It also led to the discovery of Pulvigera lyellii, which had not been found from Southwest Finland before. This further emphasizes the importance of the area for epiphyte mosses

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrum altaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta: Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species, Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographical provinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrences in biogeographical provinces are removed due to misidentifications

New national and regional biological records for Finland 10. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 9

Six species of mosses (Bryophyta: Brachythecium udum, Lewinskya fastigiata, L. elegans, Polytrichastrumaltaicum, P. septentrionale, Tortella densa) and two of liverworts (Marchantiophyta:Scapania parvifolia and Tritomaria excecta) are presented as new for Finland. One species,Brachythecium laetum, is removed from the Finnish checklist. New records in biogeographicalprovinces for 51 species of mosses and 32 species of liverworts are listed. Finally, two occurrencesin biogeographical provinces are removed due to misidentifications.</p

New national and regional biological records for Finland 11. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens

New national and regional biological records for Finland 11 : Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens.peerReviewe