Autismikirjon häiriön sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet ja mielen teorian näkökulma

Tiivistelmä. Autismikirjon häiriö on keskushermoston neurobiologinen kehityshäiriö, jossa oireiden kirjo on moninainen sekä oireiden vaikeusaste voi vaihdella paljon yksilöiden välillä. Autismikirjossa oireita esiintyy kahdella pääalueella. Näitä pääalueita ovat 1.) puutteet ja poikkeavuudet vastavuoroisessa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa sekä kommunikoinnissa 2.) rajoittuneet, toistuvat ja joustamattomat käyttäytymismallit sekä rajoittuneet ja poikkeavat kiinnostuksen kohteet. Autismikirjon vaikeudet korostuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteet voidaan jakaa pragmaattisiin vaikeuksiin ja nonverbaalin kommunikaation haasteisiin. Keskeistä on, että oireista aiheutuu haittaa yksilön jokapäiväiseen elämään. Koulupäivät sisältävät paljon sosiaalista vuorovaikutusta, joka haastaa erityisesti autismikirjon lapsia. Inkluusion myötä autismikirjon lapset voivat opiskella osana yleisopetusta. Tämän myötä luokanopettajilla tulee olla tarvittavasti tietoa autismikirjon tuomista haasteista, jotta he osaavat rakentaa yksilölle sopivat tukitoimet. Autismikirjon häiriöön on liitetty tavallisesta poikkeava tapa hahmottaa muiden ajatuksia ja mielentiloja. Mielen teoria on yksi näkökulma, jonka kautta on pyritty selittämään autismikirjolle ominaisia sosiaalisia ja kommunikatiivisia vaikeuksia. Tässä kandidaatin tutkielmassa tavoitteeni on selvittää, että millainen on autismikirjon henkilön mielen teoria ja voidaanko erilaisella mielen teorialla selittää sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita. Tutkimus on kirjallisuuskatsaus, joka pohjautuu aikaisempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Tutkielmani perusteella autismikirjon henkilöillä on heikosti kehittynyt mielen teoria ja se on erilainen entä ei-autistisilla henkilöillä. Erilaisella mielen teorialla voidaan osittain selittää autismikirjolle ominaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita. Erilainen mielen teoria ei kuitenkaan yksinään riitä selittämään moninaisia vaikeuksia. Tietoisuus erilaisesta mielen teoriasta poikkeavan käyttäytymisen takana, voi auttaa ymmärtämään paremmin autismikirjolle ominaisia sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteita.Challenges of social interaction in autism spectrum disorder and a perspective on the theory of the mind. Abstract. Autism spectrum disorder is a neurobiological developmental disorder of the central nervous system where the spectrum of symptoms is diverse and the severity of symptoms can vary greatly between individuals. The symptoms occur in two main areas 1.) gaps and anomalies in mutual social interaction and communication 2.) limited, repetitive and inflexible patterns of behavior as well as limited and abnormal point of interests. The difficulties of autism spectrum are highlighted in social interaction. The challenges of social interaction can be divided into pragmatic difficulties and challenges of nonverbal communication. The essential issue is that the symptoms are causing hindrance to an individual’s daily life. School days contain social interaction that challenges children with autism spectrum disorders. Along with inclusion, children with autism spectrum can study as part of general education. This requires that teachers need to have the necessary knowledge about the challenges posed by the autism spectrum so that they can prepare appropriate support measures for the individual. The autism spectrum disorder is associated with an unusual way of perceiving the thoughts and states of mind of other individuals. The theory of the mind is one point of view which objective is to explain the social and communicative difficulties related to the autism spectrum disorder. The objective of this thesis is to resolve what the mind theory of a person with autism spectrum is like and whether an extraordinary theory of mind could explain the challenges of the social interaction. This thesis is a review which is based on the literature and research done earlier. Based on my research, individuals with an autism spectrum have a poorly developed theory of mind and it is different compared to the theory of mind of a non-autistic individual. The extraordinary theory of the mind can partially explain the social interaction challenges that are typical to individuals with the autism spectrum. The extraordinary theory of the mind doesn’t seldom explain all the difficulties. Awareness that the extraordinary theory of mind is causing abnormal behaviors may help to better understand the challenges related to the social interactions

GIS-analyysimenetelmät ArcGIS 10.2.1 -ohjelmistolla

Alkusanat Tämä opetusmoniste on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi Oulun yliopiston maantieteen laitoksen tarjoaman GIS-jatkokurssi -opintojakson (790342A) materiaalina. Moniste toimii jatkona GIS-perusteet ja kartografia -opintojaksolla (790101P) käytettävälle monisteelle Johdatus ArcGIS 10 -ohjelmiston käyttöön, mutta se soveltuu yleisemminkin oppaaksi ArcGIS-ohjelmistosta sekä GIS-menetelmien edistyneemmästä käytöstä kiinnostuneelle. Moniste perustuu ArcGIS-ohjelmiston versioon 10.2.1, mutta pääosiltaan ohjeet ovat kuitenkin soveltuvia myös vanhempiin ja todennäköisesti myös uudempiin versioihin. Monisteeseen on valittu joukko ArcGIS-ohjelmiston tarjoamia spatiaalisia analyysejä, ja ne on ryhmitelty ArcGIS:n moduulien mukaan. Lähes kaikki menetelmät esitellään käytännöllisten esimerkkien kautta käyttäen aineistoja, joista suurin osa on ladattavissa Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC) ylläpitämästä PaITuli-paikkatietopalvelusta (http://www.csc.fi/paituli), tai muista avoimen datan lähteistä. Analyysimenetelmien lisäksi monisteessa esitellään menettelytapoja ArcGIS:n toimintojen automatisoimiseksi ja laajentamiseksi. Lopuksi luodaan vielä lyhyt katsaus vaihtoehtoisiin, open source -tyyppisiin paikkatieto-ohjelmistoihin. Monisteessa esitetyt näyttökuvat ArcGIS-tuoteperheeseen kuuluvien ohjelmistojen käyttöliittymistä on julkaistu Esrin luvalla. ArcGIS on Esrin rekisteröity tavaramerkki. Toivomme monisteen olevan lukijoilleen hyödyllinen! Oulussa, huhtikuussa 2015 Tekijä

Childhood chronic condition and subsequent self-reported internalizing and externalizing problems in adolescence:a birth cohort study

Abstract Chronic conditions are common in childhood. We investigated the associations of childhood chronic conditions reported by parents with subsequent self-reported internalizing and externalizing problems in adolescence. A sample of 6290 children (3142 boys and 3148 girls) with data on chronic condition reported by parents both at 7 and at 16 years of age was obtained from the Northern Finland Birth Cohort 1986 (NFBC 1986), which is a longitudinal 1-year birth cohort (n = 9432) from an unselected, regionally defined population. Internalizing and externalizing problems were measured at 8 years of age with Rutter Children’s Behavioral Questionnaire by teachers and at 16 years of age with Youth Self-Report by adolescents. When studying the effects of history of chronic conditions on these problems at 16 years of age, childhood internalizing and externalizing problems and social relations were adjusted. A history of chronic condition predicted subsequent somatic complaints among all adolescents. Early-onset chronic conditions were related to subsequent externalizing (OR 1.35; 1.02–1.79) and attention problems (OR 1.33; 1.01–1.75) and later onset of chronic conditions with internalizing (OR 1.49; 1.22–1.82) and thought problems (OR 1.50; 1.18–1.92). The effect was specific for sex and the type of chronic condition. Conclusion: Childhood chronic conditions predicted internalizing and externalizing problems in adolescence. To prevent poor mental health trajectories, children with chronic conditions during their growth to adolescence need early support and long-term monitoring