Hyvinvointia peruskoulusta:yhteisöllinen oppilashuolto hyvinvoinnin edistäjänä

Tiivistelmä. Lasten ja nuorten hyvinvointi vaikuttaa heikentyneen. Ilmiö on huolestuttava, sillä se vaikuttaa monin tavoin ennen kaikkea yksilöön, mutta myös yhteiskuntaan. Kun laajaan ilmiöön etsitään ratkaisua, on kiinnitettävä huomiota koko järjestelmään. Perusopetus tavoittaa merkittävän osan lapsista ja nuorista, joten koulut ovat luonnollisia paikkoja edistää heidän hyvinvointiaan. Vaikka koulujen hyvinvointityössä yhteisöllinen oppilashuolto määritellään ensisijaiseksi oppilaiden hyvinvointia edistäväksi toiminnaksi, sen toimintaa on tutkittu vain vähän. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on luoda katsaus siitä, mitkä tekijät vaikuttavat oppilaiden hyvinvointiin peruskoulussa ja miten oppilaiden hyvinvointia edistetään suomalaisessa perusopetuksessa yhteisöllisen oppilashuollon keinoin. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytetään kuvailevaa integroivaa kirjallisuuskatsausta. Menetelmä mahdollistaa tutkittavan ilmiön tarkastelun monipuolisesti, vaikka siitä ei olisi vielä juurikaan tutkimustietoa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto koostuu kansainvälisestä hyvinvointitutkimuksesta sekä yhteisöllistä oppilashuoltoa käsittelevistä artikkeleista, raporteista ja säädöksistä. Osallisuus on yhteisöllisen oppilashuollon toiminnan lähtökohta, minkä takia tutkielmassa hyödynnetään myös sellaisia aineistoja, joista välittyy koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa näkemykset. Tässä parityönä toteutetussa tutkielmassa on hyödynnetty triangulaation periaatetta. Prosessissa on pyritty huolellisuuteen, analyyttisyyteen ja refleksiivisyyteen. Tutkielman tulosten luotettavuutta ja yleistettävyyttä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava kandidaatintutkielmassa käytetyn menetelmän rajallisuus. Tutkimusaineiston perusteella oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät peruskoulussa voidaan jakaa neljään kategoriaan: 1) yhteenkuuluvuus ja yhteisöllisyys 2) vertaissuhteet 3) luokan ilmapiiri ja opettaja-oppilassuhteet sekä 4) oppimisympäristö ja koulun ulkoiset järjestelyt. Tutkielman perusteella nämä hyvinvointiin vaikuttavat tekijät huomioidaan yhteisöllisen oppilashuollon järjestämistä ohjaavissa säädöksissä sekä koulujen käytännöissä monipuolisesti. Yhteisöllinen oppilashuolto on osa koulujen toimintakulttuuria, minkä takia sen toteutumista on haastava mitata. Hyvinvoinnin edistäminen näyttää kuitenkin ilmenevän niin koulun arkisissa tilanteissa kuin koulutyön suunnittelussa. Vaikka hyvinvoinnin edistäminen on sisäänkirjoitettu suomalaiseen kasvatustyöhön, normatiivisia ja konkreettisia ohjeita yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseksi on vähän. Tämän tutkielman perusteella tutkimusta peruskoulussa toteutettavasta hyvinvointityöstä ja toisaalta sen vaikuttavuudesta tarvitaankin lisää. Aihetta voitaisiin tutkia tarkemmin myös pro gradu -tutkielmassa.Well-being from school : promoting pupils’ well-being through collective pupil welfare services. Abstract. The well-being of children and young people appears to have decreased. This phenomenon is worrying because it affects the individual and society in many ways. When looking for a solution to this widespread phenomenon, attention must be paid to the whole system. Basic education reaches a significant proportion of children and young people hence schools are natural places to promote their well-being. Although collective pupil welfare services are defined as a priority activity for promoting the well-being of pupils, little is known about it. The purpose of this Bachelor’s thesis is to provide an overview of the factors affecting the well-being of pupils in comprehensive school and how to promote the well-being of pupils in Finnish basic education through collective pupil welfare services. The method used in this thesis is descriptive integrative literature review. It allows a diverse analysis of the phenomenon although it is not widely researched. The data of this review consists of international welfare research and articles, reports and regulations on collective pupil welfare services. The thesis aims to also consider the views of school personnel, pupils and their carers as their involvement is the basis for pupil welfare services. This thesis is an overview of a wide topic. This thesis is collaborative research that has taken advantage of the principle of triangulation. The process sought to be analytical, reflective and thorough. When assessing the reliability and generality of its results, the limitations of the method used in this thesis must be considered. Based on the data of the review the factors affecting the well-being of pupils in comprehensive school can be divided into four categories: 1) relatedness and communality 2) peer relations 3) class atmosphere and teacher-student relationships and 4) learning environment and external arrangements in school. These factors appear to be considered in multiple ways in the regulations of collective pupil welfare services and school practices. Since collective pupil welfare services is part of the school culture, it is challenging to measure its implementation. However, the promotion of well-being seems to emerge in organizing the education and in everyday school practices. Although the promotion of well-being is included in Finnish education there are few normative guidelines for the implementation of collective pupil welfare services. Based on this review more research is needed on the welfare work and its effectiveness in comprehensive schools. This subject could be further researched on Master’s thesis