Persoonallinen saa olla muttei pöljä - Selvitys viittomakielentulkkien kokemista paineista ulkonäköön ja ulkoiseen olemukseen liittyen

TIIVISTELMÄ Laura Lepistö & Heidi Luusua. Persoonallinen saa olla, muttei pöljä – Selvitys viittomakielentulkkien kokemista paineista ulkonäköön ja ulkoiseen olemukseen liittyen. Turku, kevät 2010, 85 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viittomakielentulkin koulutusohjelma, viittomakielentulkki (AMK). Opinnäytetyön tavoite oli tehdä selvitys viittomakielentulkkien kokemista ulkonäköön ja ulkoiseen olemukseen liittyvistä paineista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaisena tulkit kokevat asiakkaiden odotukset. Aineisto kerättiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen osion sisältävällä Webropolkyselyllä. Kysely lähetettiin Suomen Viittomakielen Tulkkien (SVT ry) postituslistan kautta kaikille Suomen viittomakielen tulkeille. Vastauksia kyselyyn tuli 96 kaikista lääneistä lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Tutkimuksen perusteella valtaosa tulkeista on joutunut pohtimaan habituksensa merkitystä työssään ja osa on kokenut tämän aiheuttavan jopa paineita. Noin puolet tulkeista uskoo asiakkaiden odottavan eri asioita miestulkeilta kuin naistulkeilta. Haastavimmiksi tilanteiksi koetaan suuret ja tärkeät tilaisuudet, miesvaltaisissa paikoissa tulkkaaminen, ja tilanteet, joissa asiakkaan on annettava itsestään erityisen edustava kuva. Tulokset osoittavat ulkonäöllä ja ulkoisella olemuksella olevan merkitystä viittomakielen tulkin ammatissa. Niillä voi olla vaikutusta tulkin työhön joko suorasti tai epäsuorasti. Lähes kaikki tulkit ovat saaneet palautetta asiakkailta. Pääsääntöisesti tulkit luottavat kollegoidensa ammatillisuuteen pukeutumisen osalta, mutta selviä virhearviointejakin tapahtuu. Asiasanat: ulkonäkö, ulkoinen olemus, ammatillisuus, pukeutuminen, kyselytutkimusABSTRACT Laura Lepistö & Heidi Luusua. Be Personal, Not Dumb – A Report about Sign Language Interpreters’ Experiences of Pressure Related to their Looks and Appearance. Turku, Spring 2010, 85 p., 5 appendices. Language: Finnish. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Sign Language Interpretation, Sign Language Interpreter. The aim of this thesis was to report Sign Language interpreters’ experiences of pressure related to their looks and appearance. Also one aim was to report how interpreters experience the clients’ expectations. The material was collected via Webropol-survey, which included qualitative and quantitative parts. The survey was sent to all Sign Language interpreters in Finland via the mailing list of Finnish Association of Sign Language Interpreters (SVT ry). From all interpreters, 96 replied. On the basis of the survey, a vast majority of the interpreters have had to discuss their ‘habitus’ and its significance at work and a portion of the interpreters have experienced pressure because of it. Approximately half of the interpreters believe that the clients expect different things from interpreters who are male than from interpreters who are female. The most challenging situations include big and important events, interpreting in situations where the majority of participants are men and situations where the client must be especially representative. The results substantiate that looks and appearance are significant in a Sign Language interpreter’s profession. They can influence the interpreter’s work either directly or indirectly. Almost all of the interpreters have received feedback from the clients. Mainly interpreters trust in their colleagues’ professionalism concerning clothing, but also mistakes do happen. Keywords: looks, appearance, profession, clothing, question surve

Työhyvinvoinnin kartoitus virastossa X

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja kartoittaa työhyvinvoinnin merkitystä ja tilaa työyhteisössä. Tutkimus toteutettiin suomalaiselle virasto X:lle. Virasto X:n johto on hyvin kiinnostunut kehittämään työhyvinvointia. Vuosittaisten työtyytyväisyysbarometrien lisäksi virasto X:ssä haluttiin mitata työntekijöiden hyvinvoinnin tilanne ja tuen tarve pandemian aiheuttaman muutoksen ja lisäkuormituksen takia. Yksi tutkimuksen pääaiheista oli selvittää, miten lisääntynyt etätyö on vaikuttanut työhyvinvointiin ja henkisen tuen tarpeeseen virastossa. Opinnäytetyö jakaantuu teoriaosuuteen ja tutkimusosuuteen. Teoriaosuus koostuu seuraavista aiheista; kokonaisvaltainen työhyvinvointi, työhyvinvointi etätöissä, positiivinen työpsykologia, työilmapiiri, työkyky, työhyvinvoinnin johtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Tutkimus tehtiin digitaalisena Webrobal-alustaa hyödyntäen. Tutkimusosion kysymysaiheet olivat samat kuin teoriaosuudessa. Tämän työhyvinvoinnin lähtötason mittauksen avulla virasto sai selville oman työyhteisön hyvinvoinnin heikkouksia ja vahvuuksia. Tulosten avulla jokainen voi nähdä työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät paremmin. Näin voidaan työyhteisössä luoda uusia toimintatapoja ja pelisääntöjä, joiden avulla lisätä voimavaratekijöitä sekä edistää työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksen vaikuttavuutta lisää tulosten läpikäynti yhteisesti kaikkien työntekijöiden kesken. Tämän tutkimuksen jälkeen hyvinvointiteema jatkuu virastossa erillisellä kehityshankkeella

Alueellinen selvitys uudelleenkäyttötoimijoiden saavutettavuudesta

Luonnonvarojen ylikäyttö ja maapallon kantokyky saavat meidät pohtimaan omia kulutustottumuksiamme yhä tarkemmin. Uudelleenkäyttö ja kiertotalous tulevat olemaan yhä isommassa roolissa jokapäiväisessä elämässämme. Tulevaisuudessa kuluttajat alkavat huomaavat yhä enemmän uudelleenkäytön tärkeyden ja miettimään yhä tarkemmin omia kulutustottumuksiaan. Opinnäytetyömme aihe on alueellinen selvitys uudelleenkäyttötoimijoiden saavutettavuudesta. Opinnäytetyön tutkimusalue on rajattu 15 eri kuntaan. Opinnäytetyössä selvitetään tutkimuskysymysten kautta uudelleenkäyttötoimijoiden palveluita ja saavutettavuutta. Lisäksi opinnäytetyössä kartoitettiin kuntien roolia uudelleenkäyttösektorissa uuden jätelain myötä. Työssä kartoitetaan Suomen uudelleenkäyttötoimijoita alueellisesti. Lisäksi työssä selvitetään kuntien vastuuta ja roolia uudelleenkäyttöpalveluiden tarjoajana uuden jätelain myötä. Työssä vertailtiin alueellisesti uudelleenkäyttöpalveluiden tarjontaa ja välimatkoja. Työssä selvitettiin myös kuntien roolia uudelleenkäyttöpalveluiden tarjoajana. Kyselyiden tuloksissa selvisi, että uudelleenkäyttötoimijoiden palvelut ovat melko hyvin saavutettavissa opinnäytetyöhön valituilla alueilla. Kuntien rooli uudelleenkäyttöpalveluiden tarjoamisessa ja toteutuksessa koettiin melko suppeana. Kunnissa koettiin, että kunnilla ei ole lakisääteistä vastuuta uudelleenkäyttöpalveluiden tarjoamisessa tai toteuttamisessa. Kyselyssä nousi esille myös uudelleenkäyttötoimijoiden toive kuntien aktiivisemmasta roolista uudelleenkäyttöpalveluiden osalta. Uudelleenkäyttösektorin suurimmiksi haasteiksi kunnat ja uudelleenkäyttötoimijat kokivat asenteet, kannattavuuden ja kustannukset. Kehittämiskohteina esille nostettiin muun muassa verotus. RENET-uudelleenkäyttöverkosto hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omassa toiminnassaan uudelleenkäyttöverkoston kehittämisessä.The overuse of natural resources and the Earth's carrying capacity makes consumers consider their own consumption habits more and more closely. Reuse and the circular economy will play an increasingly large role in consumers' everyday lives. ln the future, consumers will start to notice the importance of reuse more and will start to think more carefully about sustainable consumption habits. The subject of the thesis is a regional survey of the accessibility of reuse operators. The research area of the thesis is limited to 15 different municipalities. The research explores the services and accessibility of reuse activities through research questions. ln addition, the research mapped the role of municipalities in the reuse sector with the new waste law. The research maps Finnish reuse operators regionally. ln addition, the responsibility and role of municipalities in providing reuse services with the new waste law is studied. The supply of the reuse services and distances between the services are compared regionally. The research aisa explored the role of municipalities as providers of reuse services. The results of the surveys revealed that the services of reuse operators are quite accessible in the areas selected for the thesis. The role of municipalities in providing and implementing reuse services was perceived as rather limited. The municipalities saw that they have no statutory responsibility in providing or implementing reuse services. ln the survey, the desire of reuse operators for a more active role of municipalities in terms of reuse services came up. Municipalities and reuse operators teit that attitudes, profitability and costs were the biggest challenges in the reuse sector. ln addition, taxation was brought up as a topic for development. RENET - the reuse network utilizes the results of the thesis in its own activities in the development of the reuse network