Visakoivun kylvö ja sen onnistuminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää visakoivikon perustamista kylvämällä ja arvioida sen onnistumista. Visakoivun kylvöä ei yleensä suositella, joten aineistoa aiheesta löytyy niukasti. Tarkoituksena oli tehdä mittauksia onnistuneista kylvövisakoivikoista, jotta voidaan verrata sen kasvua istutusvisakoivikoihin. Teemahaastatteluilla oli tarkoitus saada tietoa visakoivun kylvöstä, jota ei välttämättä löydy aineistoista. Samalla perustettiin koealoja, jotta mittauksia voitaisiin toistaa uudelleen. Mittaukset suoritettiin Sastamalassa Tuomo Haapaniemen omistamalla Innan tilalla. Häntä haastateltiin myös opinnäytetyötä varten. Haastattelimme lisäksi toista metsänomistajaa nimeltä Teuvo Koskinen. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, koska tutkittavia kohteita oli niin vähän, että voidaan keskittyä laadulliseen tutkimukseen. Mittausten ja haastatteluiden perustella visakoivun kylvö on hyvä uudistamismuoto. Kylvövisa on työläämpi vaihtoehto raivaustarpeen ja mahdollisen heinäyksen vuoksi, mutta esimerkiksi hirvituhoalueilla se voidaan todeta istutusta paremmaksi vaihtoehdoksi, sillä taimimäärä on huomattavasti istutettua visakoivikkoa suurempi. Visakoivun kylvö on sen istuttamiseen verrattuna huomattavasti edullisempi vaihtoehto.The goal of this thesis was to get more information on the sowing of curly birch and its success. Sowing curly birch is not usually recommended, so material on this matter is very scarce. The goal is to make measurements of successful sowed curly birch stands so that the results can be compared to those of curly birch plots that have been planted from seedlings. Experimental plots were also founded to ensure these measurements can be done again if any third party institutions were interested in doing so in the future. This thesis has no commissioner. The measurements were done in Sastamala, on Inna estate owned by Tuomo Haapaniemi. Haapaniemi was also one of the people interviewed during the research. The research method was qualitative, because so few subject sites qualify for this research. Because of this we can focus on qualitative research. From the results emerges the fact that sowing is as good a forest re-generation method for curly birch as planting seedlings. Sowing curly birch results in more work derived from the increased need of clearing at young ages of the forest and the possible removal of grass, however, sowing can also be considered the better option in areas more vulnerable to damages by elks and deer, because the sapling quantity per hectare is bigger than that of the stands with planted seedlings. Sowing curly birch is also a considerably cheaper alternative for founding a curly birch stand than planting seedlings