Pääkirjoitus: Suomalaista kielentutkimusta suomeksi ja ruotsiksi

Pääkirjoitu

Kevät 2020 - koronaviruspandemian vaikutukset kommunikointi- ja työskentelytapoihin

Pääkirjoitu

Päätoimittajalta: Yhteiskunnalliset muutokset haastavat myös kielentutkimuksen tekijöitä

Päätoimittajalt

Pääkirjoitus: Kielellinen erityisvaikeus ja sen laaja-alaiset vaikutukset

Puhe ja kieli -lehden päätoimittaja Soile Loukusan pääkirjoitus Kielellinen erityisvaikeus -teemanumeroon

3–9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

Tässä tutkimuksessa arvioitiin 210:n 3–9-vuotiaan lapsen suoriutumista Bostonin nimentätestistä.Tulokset osoittivat, että Bostonin nimentätesti tuo esille lasten nimeämisenkehityksen etenemisen. Erityisen nopeaa nimeämisen kehittyminen oli kolmenja neljän ikävuoden välillä, jonka jälkeen kehitys jatkui tasaisempana. Tämän tutkimuksenlapset suoriutuivat hieman heikommin kuin alkuperäisen suuntaa-antavansuomalaisen normiaineiston lapset lukuun ottamatta 7-vuotiaiden lasten ikäryhmää,jossa suoriutuminen eri aineistojen välillä oli lähes vastaavaa. Bostonin nimentätestion tarkoitettu yli 5-vuotiaiden lasten nimeämistaitojen arviointiin. Tutkimus kuitenkinosoitti, että testiä voidaan käyttää jo 3- ja 4-vuotiaiden lasten nimeämisen arvioinnissa.Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää alkuperäisten Bostonin nimentätestinsuuntaa-antavien normiarvojen tukena arvioitaessa lasten nimeämisentasoa ja kehityksen etenemistä.Avainsanat: Bostonin nimentätesti, nimeämisen kehitysKeywords: The Boston Naming Test, development of namin

KUVASARJAKERRONNAN JA KIELELLISEN TYÖMUISTIN VÄLINEN YHTEYS TYYPILLISESTI KEHITTYNEILLÄ LAPSILLA JA LAPSILLA, JOILLA ON KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS

Kerronta edellyttää monenlaisen kielellis-kognitiivisen tiedon yhteensovittamista, mutta kerronnan ja työmuistin yhteyttä on tutkittu vähän. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kerronnan ja työmuistin välistä yhteyttä käyttäen kahta erilaista kerrontatehtävää: tarinan luomista ja toistokerrontaa. Tehtävät eroavat toisistaan siten, että toistokerronta perustuu aiemmin kuultuun tarinaan ja tarinan luomisessa tarina muodostetaan itse. Tutkimukseen osallistui 17 5–6-vuotiasta lasta, joilla on kielellinen erityisvaikeus ja 17 tyypillisesti kielellisissä taidoissaan kehittynyttä lasta. Lapset kertoivat kaksi tarinaa, joista Linja-autotarina perustuu toistokerrontaan ja Kissatarina tarinan luomiseen. Kertomuksista analysoitiin tuotetun relevantin tiedon määrä. Työmuistitehtävänä käytettiin NEPSY-II -testin Lauseiden toistaminen -osatestiä. Lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, tuottivat sisällöllisesti niukempia kertomuksia kummankin kerrontatehtävän osalta tyypillisesti kehittyviin lapsiin verrattuna, ja he suoriutuivat myös työmuistitehtävästä heikommin. Työmuistin ja toistokerronnan väliltä löydettiin yhteys ainoastaantyypillisesti kehittyneiden lasten osalta, kun taas tarinan luomisen jatyömuistin väliltä ei havaittu merkitseviä yhteyksiä. Tulokset osoittavat, että eri kerrontatehtävät voivat edellyttää osittain erilaisia taitoja, mikä tulisi huomioida kerrontataitoja arvioitaessa.Avainsanat: kerronta, kielellinen erityisvaikeus, tarinan luominen,toistokerronta, työmuistiKeywords: narration, specific language impairment, story generation, story retell, working memor