Introduction:studying under-floor church burials in Finland — challenges in stewarding the past for the future

Abstract Two ongoing projects at the University of Oulu, Finland, are studying burials situated below the floorboards of Finnish churches. The projects examine mortality and materiality in Finland using an exceptionally well-preserved assemblage of mummified human remains. Multidisciplinary research methods, including CT scanning, μCT scanning, sampling for DNA and isotope analysis, and insect and plant samples, are providing multifaceted information concerning past societies. The samples provide rich insight into the material dimensions of mortality in northern Europe in the 18th and 19th centuries. Since the studied material is located under the floors of church buildings that are still in use by congregations, obtaining permits for research and sampling has required managing relationships with separate parishes. This article outlines the projects and examines the ethical and legal dimensions of research on human remains conducted in partnership with individual parishes

Notes on early childhood diets in early modern Oulu, Finland, based on the stable isotope case studies of archeological dentin

Abstract In mid-18th-century Sweden, the newly enhanced census records revealed higher-than-expected infant mortality rates in certain regions of the kingdom. This convinced contemporary elite men of common women deliberately refusing to breastfeed out of vanity and lack of care. One of the worst regions in terms of infant mortality was the province of Ostrobothnia, located in the area of what is now Finland. To explore the allegations, we measured the carbon (δ¹³C) and nitrogen (δ¹⁵N) stable isotope ratios in the collagen of incremental crown dentin segments of the permanent first molars (M1) of six individuals excavated from the early modern churchyard of the town of Oulu, Ostrobothnia. The results do not directly support the worries over the lack of breastfeeding but imply a variety of related practices in Oulu at the time

Pappissäädyn haudat Pohjois-Pohjanmaan kirkkojen lattioiden alla:tapaustutkimuksia 1300–1700-luvuilta

Abstrakti Aina 1800-luvun alkupuolelle saakka Suomessa oli tapana haudata yhteisöjen korkeimmassa asemassa olevat henkilöt kirkkojen lattioiden alle. Eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois-Suomessa, näitä kirkkohautauksia on säilynyt erinomaisessa kunnossa, mikä on mahdollistanut niiden tarkan analysoinnin. Tässä artikkelissa perehdymme pappien ja heidän perheidensä hautauksiin 1300–1700-luvuilta. Pohdimme papillisiin kirkkohautauksiin liittyviä perinteitä erityisesti pappien aseman näkökulmasta sekä miten pappien asema näkyi heidän perheenjäsentensä hautauksissa. Varhaisimmat pappeihin yhdistettävät hautaukset on löydetty Keminmaan Valmarinniemestä. Nämä nuoret aikuiset on haudattu Kristus-aiheiset sormukset käsissään. Kuuluisin suomalainen kirkkohautaus kuuluu Kemin kirkkoherralle Nikolaus Rungiukselle (noin 1560–1629), jonka muumioituneet jäännökset ovat nähtävillä Keminmaan keskiaikaisessa kirkossa. Hänen hauta-asuaan, elintapojaan ja ruokavaliotaan koskevat tutkimustulokset osoittavat, että hän eli yltäkylläistä elämää, jota ei suinkaan haluttu peitellä hautajaisten aikana. Myös pappien lapset saivat isänsä aseman mukaisen hautauksen. Tämän voimme todeta Haukiputaan kirkon alle haudattujen kappalainen Frosteruksen lasten hautojen perusteella. Haudattujen yhteiskunnallisen statuksen lisäksi kirkkohautojen tarkastelu avaa mahdollisuuden ymmärtää myös niitä uskonnollisia lähtökohtia, joiden perusteella vainajat ja arkut valmistettiin hautaamista ja ylösnousemusta varten

Preparing children’s burials in postmedieval Finland:emotions awakened by sensory experiences

Abstract Examination of northern Finnish postmedieval funerary attire and coffins reveals culturally constructed sensory experiences and emotions of the individuals who took care of preparing dead children for burial. Based on historical sources, the attire and coffins for small children were generally made by adolescent godparents, whereas dressing and handling of the dead bodies were left to mature women. Because of their beliefs, parents rarely took care of these duties. Archaeological funerary remains provide an avenue through which to explore the sensory experiences of social groups with strongly held religious beliefs and conceptions regarding the dead and the deceased. Common features in the burials allow the interpretation of emotional patterns and collective memories of contemporary people from three starting points: sleep and eternal life, the innocence of children, and coping mechanisms dealing with child deaths

Matkaopas lapsuuden historian tutkimukseen:monitieteisiä näkökulmia ja menetelmiä

Abstract A Guide to Studying the History of Childhood: Multidisciplinary Perspectives and Methods This edited volume is a handbook of research methodologies for the history of childhood. The history of childhood is a vibrant, multidisciplinary field that incorporates a rich variety of methodological approaches developed in disciplines across the social sciences and humanities, including archaeology, education, ethnology, literature, and history. The volume presents a collection of chapters that engage a range of different research traditions and employ different research material, conceptual tools, and methods of analysis for the historical study of childhood. In doing so, the volume attends to issues specific to the study of children and childhood, such as those related to research ethics and the theoretical complexities of defining ‘the child’ and ‘childhood’. While the central focus is on the history of childhood in Finland, the volume also includes international and transnational cases, contexts, and perspectives.Sisällys Monitieteinen lapsuuden historia Kaisa Vehkalahti, Essi Jouhki, Sanna Lipkin, Johanna Sitomaniemi-San & Tiina Kuokkanen I Tutkimustraditioiden risteyksessä Lapsuuden löytämisestä toimijuuden tutkimukseen: Lapsuuden historian kuusi vuosikymmentä Kaisa Vehkalahti Historiallisen ajan lapsuuden arkeologiaa: Lapset, tunteet ja kuolema Sanna Lipkin II Eletyn elämän muistot Lapsuuden rajoilla: Lapsuusmuistot omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa Essi Jouhki Kerrostuneet tulkinnat: Vaikeat lapsuusmuistot muistitietohaastattelussa Eerika Koskinen-Koivisto & Kirsi-Maria Hytönen Kollektiivinen biografia: Lähestymistapa kylmän sodan lapsuuksien tutkimiseen Mnemo ZIN III Materiaalisuus ja ruumiillisuus Maalaiskylä oppimisen ympäristönä ja kohteena: Uusmaterialismi näkökulmana lasten oppimisen elettyyn historiaan Antti Malinen Visuaaliset menetelmät historiatietoisuuden tutkimuksen välineinä Helena Ristaniemi Varhaismoderni imetysongelma: Luonnontieteet humanistin palveluksessa Tiina Väre IV Kulttuuriset katseet Toimijuus ja kokemus lapsuuden historiassa: Hieronymus, kokemusyhteisöt ja tutkijan katse Ville Vuolanto Kolonialistinen diskurssi ja rodullistaminen vanhassa suomalaisessa lastenkirjallisuudessa: Metodologisia pohdintoja Raita Merivirta Konteksti, genealogia, tunne: Elokuvallisia katseita tyttöyteen ja tyttöyden historiaan Heta Mulari Hauraat subjektit: Lapsuuden rakentuminen 1800-luvun suomalaisessa tieteessä ja kirjallisuudessa Kati Launis, Jutta Ahlbeck, Päivi Lappalainen & Kirsi Tuohela V Asiantuntijatiedon kentät Paluumuuttajalapset 1940–1950-luvun Suomessa: Metodologisia reittejä lapsuuden historiaan Tuomas Laine-Frigren Normaalin ja epänormaalin rajapinnoilla: Lapsuuden kategorioiden historiallisesta analyysista Laura Tiitinen & Timo Harrikari Olemassaolemattomuus ja hajanaisuus: Metodologisia pohdintoja uteliaan lapsen genealogiasta Johanna Sitomaniemi-San Kriittisen historianfilosofian näkökulmia lapsuuden historioihin Juuso Tervo Kirjoittajat Abstract Asiahakemisto Henkilöhakemist

Research methods for heritage cotton fibres:case studies from archaeological and historical finds in a Finnish context

Abstract Cotton (Gossypium species) was used as textile fibre already in the early Indus culture, and since then it has been cultivated in Tropical and Subtropical regions around the whole planet. The species G. hirsutum is nowadays the dominant cotton crop with more than 90% of the world market, while G. barbadense, G. herbaceum and G. arboreum combined, the other cultivated species of Gossypium genus total a minor part of world’s cotton production. Even in places where cotton was not cultivated, it could be an important trade item and income source for local textile centres, with the imported raw cotton lint being spun, woven and for some part exported from such sites around the globe. This all occurred far away from Finland, until changes brought by the development of long-distance trade and the Industrial Revolution. Based on archaeological finds, cotton as a textile material reached Finland relatively late, in the early Middle Ages. The article focuses on the problematic nature of identifying these cotton finds: whereas modern cotton fibres are easy to identify, the archaeological finds can at first sight be confused with bast or un-degummed silk fibres. This issue will be approached through reviewing recent Finnish cotton finds in heritage textiles. Additionally, the article examines whether the four cultivated cotton species could be differentiated using both classical and newly developed fibre identification methods, such as optical microscopy methods, a Scanning Electron Microscope (SEM), Fourier-transform infrared spectroscopy (FTIR) or Wide-Angle X-ray Scattering (WAXS)