Lappi valmistautuu muutokseen:Lapin maakunta- ja kuntatason toimijoiden odotukset maakunta- ja sote-uudistusta kohtaan

Tiivistelmä. Menneellä hallituskaudella Suomen aluehallinto oli kohtaamassa uutta murrosta hallituksen kaavaileman maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Siinä oli määrä toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä maakuntauudistus tavalla, jota kuvaillaan yhdeksi suurimmista hallinnon toimintatapojen uudistuksista, mitä Suomessa on tehty. Sote- ja maakuntauudistuksen tarkoituksena oli perustaa uudet maakunnat, uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirtää maakunnille uusia tehtäviä. Tutkielman perimmäisenä tarkoituksena on selvittää, millaisia odotuksia Lapin maakunta- ja kuntatason toimijoilla ja organisaatioilla oli suunniteltua maakunta- ja sote-uudistusta kohtaan, sekä miten nämä odotukset käyvät yhteen maakunta- ja sote-uudistuksen tärkeimpien tavoitteiden kanssa. Tarkoituksena on samalla kerätä kyseisten toimijoiden arvioita uudistuksen tavoitteiden toteutumisesta uuden organisaation myötä. Yksi tutkimuksen tarkoituksista on odotusten rakenteiden ja alueellisen identiteetin käsitteiden kautta lähestyä asiaa lappilaisesta näkökulmasta uudistuksen sitoessa pinta-alaltaan Suomen mittakaavassa hyvin laajan alueen yhden maakunnallisen hallinnon alle. Tutkielmaa varten haastateltiin yhdeksää maakuntavalmisteluissa mukana ollutta maakunta- ja kuntatason toimijaa. Haastatteluiden avulla pyrittiin kattavasti etsimään vastauksia johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin sekä kartoittamaan, millaisia näkemyksiä Lapissa on alueuudistusta kohtaan päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Pääasiallisena teemana haastatteluissa toistui haastateltavien odotukset alueuudistuksen tärkeimpiä tavoitteita ja niiden toteutumista kohtaan. Tutkimustulosten perusteella Lapissa suhtauduttiin alueuudistukseen melko skeptisesti ja uudistuksen viivästyminen aiheutti myös turhautumista valtiojohtoista uudistusprosessia kohtaan. Erityisestä kritiikkiä kohdistui uudistuksen rahoitusmallia ja valinnanvapausmallia kohtaan. Osaltaan nämä tekijät ilmentävät Lapin päätöksentekijöiden odotusten rakenteita suhteessa valtiojohtoiseen muutosprosessiin, jossa Lapin erityispiirteitä ei osata kylliksi ottaa huomioon uudistusta valmistellessa. Uudistuksen vaikutus Lapin odotusten rakenteisiin jää sen sijaan vielä pääosin hämärän peittoon. Tutkielman johtopäätösten avulla voidaan analysoida, mitkä tekijät osaltaan vaikuttivat uudistuksen kaatumiseen ja millä tavalla vastaavaa uudistusta pitäisi jatkossa lähestyä

Strategian käyttö kuntaliitoksessa:esimerkkinä Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistyminen

Strategian käyttö kuntaliitoksissa on tutkimisen arvoinen kohde nykypäivän Suomessa, jossa kuntakartta elää jatkuvassa muutoksessa kuntien kohdatessa entistä enemmän yhdistymispaineita. Suomen kuntien määrä on 2000-luvulla vähentynyt ennätystahtia kuntien yhdistyessä ja tämä trendi vaikuttaisi jatkuvan edelleen. Tutkielmassa selvitetään Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan niin sanotun strategisen yhdistymisen luomia vaikutuksia yhdistymisen onnistumisen suhteen 10 vuotta yhdistymisen jälkeen. Tutkielmassa selvitetään, kuinka strategisuus näkyy Rovaniemien yhdistymisessä sekä mitä hyötyä strategisuudesta on ollut. Tutkielman teoreettinen tausta sisältää sekä suomen kuntakartan ja kuntaliitosten perusteita ja historiaa sekä strategian ja strategisen johtamisen käsitteiden läpikäyntiä. Tutkimus perustuu täysin kirjalliseen lähdemateriaaliin, kuten Suomen kuntaliitoksista aiemmin toteutettuihin tutkimuksiin sekä Rovaniemien yhdistymisestä toteutettuihin arvioihin ja kaupungin tuottamiin tilastotietoihin. Tutkielmassa tarkastellaan Rovaniemien yhdistymistä palveluiden, hallinnon sekä talouden näkökulmasta. Viisi vuotta yhdistymisen jälkeen tuotettu yhdistymisen arviointi antoi Rovaniemelle neljä eri mahdollista suuntaa, ja nyt 10 vuotta yhdistymisen jälkeen tämä suunta alkaa hahmottua tarkemmin, muttei kuitenkaan varmuudella. Rovaniemen tapauksessa voidaan nähdä merkkejä sekä Rovaniemen kehittymisen kohti pohjoista metropolia, mutta toisaalta epävarmat olosuhteet ja ennustamattomuus ovat johtaneet pienimuotoiseen pysähtyneisyyden tilaan. Tutkielman tuloksena voidaan pitää sitä, että strategisuuden merkittävästä roolista on ollut jonkin verran etua Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisessä useiden eri indikaattoreiden perusteella, kuten yrityskannan lisääntyminen sekä syntyneet työpaikat kunnassa. Sen lisäksi kuntalaisten mielipide yhdistymisestä on ollut valtaosin tyytyväinen. Täysin perusteellista kuvaa yhdistymisen eduista ja haitoista ei aineiston perusteella kuitenkaan saa, johtuen pitkälti hyvän alkuvaiheen jälkeen alkaneesta globaalista finanssikriisistä, joka on pistänyt kuntatalouden Rovaniemellä ahtaalle. Toinen tutkimustulosten tarkkaa määrittelyä vaikeuttava tekijä liittyy vertailupohjan katoamiseen yhdistymisen jälkeen. On mahdoton todentaa, kuinka kuntaliitoksen osapuolten olisi käynyt, mikäli kunnat eivät olisi yhdistyneet

Hyvinvointia mukautuvalla ja älykkäällä valaistuksella kouluihin ja työympäristöihin

Tiivistelmä Sirkadiaaninen valaistus lisää hyvinvointia tiloissa, joissa päivänvalon saatavuus on rajoittunut. Arkkitehtonisen valaistussuunnittelun keinoilla voidaan vaikuttaa kokemukseen moniulotteisesti. Mukautuvan ja älykkään valaistuksen hyvinvointivaikutuksia tutkittiin muun muassa Rantaroustin koulussa Tyrnävällä sekä Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisissa työympäristöissä