Iloa vanhemmuuteen : vanhemmuutta tukeva teematapahtuma

Kehittämistyömme tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa lapsiperheille suunnattu, vanhemmuutta vahvistava teematapahtuma kolmessa Helsinkiläisessä neuvolassa. Tavoitteena oli tuottaa kuusi neuvolaympäristöön soveltuvaa tieto- ja toimintapakettia sekä niihin liittyvä materiaali sekä järjestää vanhemmille iloinen, ideoita antava ja voimauttava hetki arjen keskelle ja arkea tukemaan. Pyrimme tuottamaan sisällöllisesti innostavan ja voimauttavan kokonaisuuden, joka olisi vanhempia osallistava. Kokeilimme teematapahtumaa terveyden edistämisen työmenetelmänä vastaamaan neuvolatyön haasteisiin vanhemmuuden tukemisen alueella. Lähtökohtana tälle kehittämistyölle oli sekä käytännön neuvolatyöstä että tutkimuksista esiin noussut tarve tukea perheitä entistä enemmän vanhemmuuteen, kasvatustyöhön, voimavaroihin ja arjessa selviytymiseen liittyen. Kehittämistyömme tuotoksena oli kolme vanhemmuutta vahvistavaa teematapahtumaa sekä tapahtuman toteutukseen tarvittava materiaali. Teematapahtumat koostuivat seuraavista osa-alueista: Vauvan kehollisuus- vauvahieronta ja vauvatus, Liikkeelle vauvan kanssa, Vauvavuoden kulku, Kontakti lapseen - sadutus ja lapsihieronta, Mitä tehdä lapsen kanssa kotona ja kodin ulkopuolella sekä Tahtoikäisen kanssa selviytyminen. Teematapahtuman nimeksi muotoutui Iloa vanhemmuteen. Iloa vanhemmuuteen -tapahtumissa oli yhteensä 78 osallistujaa ja palaute oli positiivista. Osallistujat olivat pääosin vauvojen ja varhaisleikki-ikäisten lasten äitejä, mutta paikalla oli myös joitakin isiä ja terveysaseman henkilökuntaa. Osallistujat kiersivät, keskustelivat ja keräsivät tietoa tarjolla olleista aiheista. Terveydenhoitajaopiskelijoiden ja osallistujien välinen keskustelu oli rakentavaa ja tietoa välittävää, vaikkakin keskustelu jäi enimmäkseen pinnalliseksi, mahdollisesti tapahtuman messumaisen luonteen vuoksi. Tällaisen projektiluonteisen kehittämistyön tekeminen oli mielenkiintoinen, kehittävä ja opettava kokemus. Tapahtuman toteuttaminen kolmessa eri toimipisteessä mahdollisti kolmen varsin erilaisen kokemuksen saannin. Jatkoa ajatelleen olisi tärkeää löytää motivoituneet yhteistyöneuvolat sekä sopiva paikka tapahtuman järjestämiselle, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren osan kohderyhmästään eli neuvolan asiakkaista.The purpose of this final project was to plan and organise an event that was directed at families with children under school age and conducted in three maternity and child health centres in Helsinki. The aim of this project was to produce informative material that can be used when holding similar events in the future, and to arrange an event with a focus on strengthening parenthood and parental resources. Our aim was also to get into interaction with the maternity and child health centres and their customers. The starting point for this project was that both practice and research show that parents of today need even more support than before regarding parenthood, parenting, parental resources, and everyday life with small children. As an output, we organized three events with a turnout of seventy-eight parents most of which were mothers of small babies. The material consisted of topics concerning parenthood and parenting. The parents gathered up information by talking with the students and by collecting the provided material. Organizing an event such as this one was an interesting and informative experience. Because the event was organized three times in three different locations we were left with three diverse learning experiences that can be of use for future reference. When planning an event similar to this one attention should be paid to finding motivated maternity and child health centres for partners in co-operation and a more suitable location for the event to reach as many parents as possible

Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö : Tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Vaasan keskussairaalan lastensairaanhoidon yksiköissä työskentelevien hoitotyöntekijöiden valmiudet tunnistaa seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi sekä kuinka hyvin he tietävät miten toimitaan tilanteessa, jossa epäillään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tarkoituksena oli myös selvittää hoitohenkilökunnan koulutuksen tarve aiheesta. Tutkimuksen tavoitteena oli herättää keskustelua aiheesta hoitoyksiköissä sekä tuottaa hyödyllistä teoriatietoa asiasta. Tutkimukseen osallistui 36 hoitajaa eri lastensairaanhoidon yksiköistä (n=36). Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin kyselykaavakkeella, jossa oli strukturoituja ja puolistrukturoituja kysymyksiä sekä yksi avoin kysymys. Tutkimustulosten mukaan valtaosa hoitajista oli epävarmoja tietojensa ja taitojensa suhteen, kun kyseessä oli seksuaalisen hyväksikäytön oireiden tunnistaminen lapsessa. Vain erittäin pienellä osalla oli hyvät valmiudet tunnistaa seksuaalisesti hyväksikäytetty lapsi. Lähes 70 % hoitajista arvioi myös, että heidän toimipisteessään on yleisesti heikot tiedot aiheesta. Tutkimuksen mukaan lapsella on kuitenkin mahdollisuus saada asianmukaista hoitoa Vaasan keskussairaalan lastenosastoilla ja lastenpoliklinikalla, kun seksuaalinen hyväksikäyttö tulee ilmi. Yli 50 % hoitajista tiesi, miten epäilytilanteessa toimitaan ja yli 40 % oli hieman epävarmoja tietojensa suhteen. 90 % hoitajista ei kuitenkaan ollut koskaan ollut aiheeseen liittyvässä koulutuksessa, joten koulutuksen tarve koettiin suureksi