Overview of Central Government Risks and Liabilities, Autumn 2019

The good economic development in recent years has strengthened the general government finances, but at the same time, the risks of general government finances have grown. Direct government liabilities have grown considerably in ten years. In 2008, central government debt amounted to EUR 54 billion, compared to EUR 105 billion at the end of 2018. During the same period, government contingent liabilities have grown strongly and the growth does not appear to be subsiding. Central government guarantees and collateral in effect totalled EUR 57 billion at the end of 2018. The corresponding figure in 2010 was EUR 23 billion. The risk level of guarantee liabilities increases due to their concentration in certain sectors and companies. In addition to direct liabilities, guarantee liabilities and collateral, central government’s risk position is influenced by implicit liabilities. They are not legally binding on central government, but due to social factors, central government is expected to bear the ultimate responsibility for them. The key implicit liabilities are those pertaining to the banking sector and local government. Finland’s banking sector involves structural factors that increase its sensitivity to disruptions. These are the banking system’s relatively large size, concentration and close links with other Nordic countries. These special features have gained strength in recent years. Local government’s implicit risks have also increased due to the growth in municipalities’ financial liabilities. At the end of 2018, municipalities’ debt was EUR 17 billion, having been EUR 5.5 billion in the early 2000s. In addition, guarantees granted by municipalities have grown significantly. The growth in government liabilities and modest growth prospects, driven by structural factors in the form of weak productivity development and ageing population, have reduced the leeway for central government in the event of a macroeconomic disruption. Particular attention should thus be given to indebtedness and growth in contingent liabilities and their risk management. There is also a need for structural reforms that support the development of employment and productivity

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, syksy 2019

Viime vuosien hyvä talouskehitys on vahvistanut julkisen talouden tasapainoa, mutta samanaikaisesti julkisen talouden riskit ovat kasvaneet. Valtion suorat vastuut ovat kasvaneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 valtiolla oli velkaa 54 miljardia kun vuoden 2018 lopussa sitä oli jo 105 miljardia. Samaan aikaan valtion ehdolliset vastuut ovat kasvaneet voimakkaasti eikä kasvu ole näyttänyt laantumisen merkkejä. Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva määrä oli vuoden 2018 lopussa 57 miljardia. Vuonna 2010 vastaava luku oli 23 miljardia. Takausvastuiden riskisyyttä lisäävät niiden keskittyminen tietyille toimialoille ja yrityksille. Valtion riskiasemaan vaikuttavat suorien ja takaus- ja takuuvastuiden lisäksi ns. piilevät vastuut. Ne eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta yhteiskunnallisista tekijöistä johtuen valtion odotetaan kantavan niistä viimekätisen vastuun. Keskeisiä piileviä vastuista ovat pankkisektoriin ja paikallishallintoon liittyvät vastuut. Suomen pankkisektorissa on rakenteellisia tekijöitä, jotka kasvattavat sen häiriöherkkyyttä. Näitä ovat pankkijärjestelmän suuri suhteellinen koko, keskittyneisyys ja tiiviit kytkökset muihin Pohjoismaihin. Nämä erityispiirteet ovat viime vuosina vahvistuneet. Paikallishallinnon piilevät riskit ovat myös kasvaneet kuntien talousvastuiden kasvun myötä. Vuoden 2018 lopussa kuntien lainakanta oli 17 miljardia kun se vielä 2000-luvun alussa oli 5,5 miljardia. Lisäksi kuntien myöntämät takaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Valtion vastuiden kasvu sekä vaatimattomat kasvunäkymät, jonka taustalla on rakenteellisia tekijöitä heikon tuottavuuskehityksen ja ikääntyvän väestön muodossa, ovat pienentäneet valtion liikkumatilaa mahdollisessa makrotalouden häiriötilanteessa. Velkaantumiseen ja ehdollisten vastuiden kasvuun ja niiden riskienhallintaan tulisikin kiinnittää erityistä huomiota. Myös rakenteellisille uudistuksille, jotka tukevat työllisyys- ja tuottavuuskehitystä, on tarvetta

Overview of Central Government Risks and Liabilities, Autumn 2021

Central government liabilities have been increasing for many years, not only in terms of their nominal value but also in relation to the size of the economy. The COVID-19 pandemic has further intensified this long-term trend. In 2008, just before the start of the financial crisis, central government debt totalled EUR 54 billion, representing approximately 28 per cent of GDP. At the end of 2020, central government debt amounted to about EUR 125 billion, nearly 53 per cent of GDP. In other words, the amount of debt in euros has more than doubled in just over a decade, and the debt ratio has almost doubled. Central government contingent liabilities have also shown strong growth over a long period. At the beginning of last decade, the government's guarantee liabilities totalled about EUR 23 billion, or about 12 per cent of GDP. At the end of 2020, liabilities amounted to EUR 62 billion, bringing the liabilities-to-GDP ratio to over 26 per cent. Significant growth in liabilities over a long period, combined with moderate long-term growth prospects, raises concerns about the central government's risk-bearing capacity. In the coming years, it would be important to strengthen the sustainability of general government finances to ensure Finland is prepared to face a potential negative economic shock in the future

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin, syksy 2020

Valtion vastuut ovat kasvaneet pitkään. Valtionvelka oli vielä finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 54 mrd. euroa. Vuoden 2019 lopussa se ylitti 106 mrd.. Vastaavalla ajanjaksolla takausvastuut ovat kasvaneet noin 37 mrd. eurolla ollen 60,2 mrd. vuonna 2019. Viime vuosien suotuisa talouskehitys koki keväällä äkkipysäyksen koronakriisin myötä. Talous lähti supistumaan, työttömyys kasvamaan ja työllisyys heikentymään. Samaan aikaan valtio on erilaisin tukitoimenpitein pyrkinyt lieventämään kriisin haittoja talouteen. Tämä on kuitenkin lisännyt merkittävästi valtion vastuita, jotka olivat jo valmiiksi kasvu-uralla. Valtion riskiasemaa arvioitaessa myös ns. piilevillä vastuilla on merkitystä. Ne eivät ole valtiota oikeudellisesti velvoittavia, mutta yhteiskunnallisten tekijöiden takia valtion odotetaan kantavan niistä vastuun. Yksi keskeinen piilevä vastuu liittyy paikallishallintoon. Myös sen vastuut ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosina. Pelkästään vuonna 2019 kuntien lainamäärä kasvoi 1,7 mrd. eurolla lainakannan ollessa viime vuoden lopussa yli 18 mrd. euroa. Valtion vastuiden kasvun hillitseminen on osoittautunut viime vuosina vaikeaksi verrattain suotuisasta talouskehityksestä huolimatta. Koronakriisin jälkeisinä vuosina vastuiden kasvun taittaminen on vieläkin haastavampaa. Tuleviin kriiseihin varautumiseksi valtion riskinkantokyvyn parantaminen on kuitenkin tärkeää

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin : Syksy 2022

Valtion vastuut ovat olleet pitkään kasvu-uralla. Ne ovat kasvaneet paitsi nimellisarvoisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. Viime vuosien kriisit ovat osaltaan voimistaneet tätä pidemmän aikavälin kehitystä. Valtionvelka oli finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2021 lopussa velan määrä oli jo noin 129 miljardia euroa ja yli 51 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (bkt). Myös valtion ehdolliset vastuut ovat olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bkt:hen. Vuoden 2021 lopussa vastuut olivat jo 64 miljardia euroa, mikä oli yli 25 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vastuiden voimakas ja pitkään jatkunut kasvu yhdistettynä maltillisiin pidemmän aikavälin kasvunäkymiin ovat heikentäneet valtion riskinkantokykyä. Jatkossa olisikin tärkeä vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusi negatiivinen talouden sokki tulevaisuudessa

Overview of central government risks and liabilities : Autumn 2023

Central government liabilities have been increasing for many years, not only in terms of their nominal value but also in relation to the size of the economy. Just before the start of the financial crisis in 2008, central government debt totalled EUR 54 billion, representing 28 per cent of GDP. At the end of 2022, central government debt amounted to nearly EUR 142 billion, which is over 53 per cent of GDP. Central government contingent liabilities have similarly shown strong growth over a long period. At the beginning of the last decade, the government’s guarantee and collateral liabilities totalled about EUR 23 billion, or about 12 per cent of GDP. At the end of 2022, liabilities amounted around EUR 68 billion, which is nearly 26 per cent of GDP. Increased liabilities, moderate economic growth and weak economic growth prospects have weakened the central government’s risk-bearing capacity. At the same time, there are many instabilities and risks in the overall economic environment. It would be important to be able to improve the sustainability of general government finances so that Finland would be prepared to face new negative economic shocks in the future

Overview of central government risks and liabilities : Autumn 2022

Central government liabilities have been on a rising trend for many years. They have increased not only in terms of nominal value but also in relation to the size of the economy. The crises of the past few years have intensified this long-term trend. Just before the start of the financial crisis in 2008, central government debt totalled EUR 54 billion, representing 28 per cent of GDP. At the end of 2021, central government debt amounted to about EUR 129 billion, which is over 51 per cent of GDP. Central government contingent liabilities have also shown strong growth over a long period. At the beginning of the last decade, the government’s guarantee and collateral liabilities totalled about EUR 23 billion, or about 12 per cent of GDP. At the end of 2021, liabilities amounted to EUR 64 billion, bringing the debt-to-GDP ratio to over 25 per cent. Significant growth in liabilities over a long period, combined with moderate long-term growth prospects, have weakened the central government’s risk-bearing capacity. Moving forward, it would be important to strengthen the sustainability of general government finances to ensure Finland is prepared to face new negative economic shocks in the future

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin : Syksy 2023

Valtion vastuut ovat olleet pitkään kasvussa paitsi nimellisarvoisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. Valtionvelka oli finanssikriisin kynnyksellä vuonna 2008 54 miljardia euroa, mikä oli 28 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Vuoden 2022 lopussa velan määrä oli jo lähes 142 miljardia euroa ja yli 53 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtion ehdolliset vastuut ovat niin ikään olleet pitkään voimakkaassa kasvussa. Viime vuosikymmenen alussa valtion voimassa olevat takaus- ja takuuvastuut olivat noin 23 miljardia euroa eli noin 12 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuoden 2022 lopussa vastuut olivat jo noin 68 miljardia euroa, mikä oli lähes 26 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Kasvaneet vastuut, maltillinen talouskasvu ja heikot talouden kasvunäkymät ovat heikentäneet valtion riskinkantokykyä. Samaan aikaan talouden yleinen toimintaympäristö on monin tavoin epävakaa ja riskinen. Olisikin tärkeää pystyä vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi valmiudet kohdata uusia negatiivisia talouden sokkeja myös tulevaisuudessa

Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin, kevät 2018

Valtion velka on lähes kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana ollen vuoden 2017 lopussa noin 105 miljardia euroa. Myös suhteessa kansantalouden kokoon velka on kasvanut voimakkaasti. Valtion epäsuorat vastuut ovat kasvaneet jopa velkaa nopeammin. Kun vuonna 2008 valtiontakausten ja –takuiden määrä oli noin 22 miljardia euroa, niin viime vuoden lopulla luku oli jo 52 miljardia euroa. Valtiontalouteen kohdistuu suorien ja epäsuorien vastuiden ohella myös ns. piileviä vastuita. Merkittävimmät näistä koskevat pankkisektoria ja paikallishallintoa. Rakennemuutosten seurauksena pankkisektorin koko suhteessa kokonaistuotantoon tulee Suomessa kasvamaan vuoden lopulla merkittävästi yli EU-keskiarvon. Vaikka valtiolla ei ole oikeudellista velvoitetta pelastaa pankkeja niiden ongelmatilanteissa, niin kokemus on osoittanut, että kriiseissä valtiot ovat tukitoimillaan joutuneet turvaamaan talletusten saatavuuden jatkuvuuden ja kriittisen infrastruktuurin toimivuuden. Pankkiunioni voi onnistuessaan rajoittaa näitä piileviä vastuita. Suomessa kunnilla on perustuslain nojalla laaja itsehallinto, eikä valtio ole vastuussa kuntien taloudellisista velvoitteista. Kuntatalous on kuitenkin osa julkista taloutta ja kuntatalouden ongelmat vaikuttaisivat todennäköisesti myös valtiontalouteen. Valtion tavoin kuntien laina- ja takauskanta on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntatalous on myös suuren rakennemuutoksen keskellä. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset muuttuvat valtion piilevästä vastuusta nykyistä enemmän valtion suoraksi vastuuksi. Suorien, epäsuorien ja piilevien vastuiden toteutuminen on riippuvainen talouskehityksestä. Suomen talousnäkymien odotetaan olevan lähivuosina myönteiset. Kehitykseen liittyy kuitenkin riskejä. Poliittisten päättäjien onkin syytä varautua myös odotettua heikompaan kehitykseen. Velkaantumisen ja epäsuorien vastuiden kasvun myötä valtion liikkumavara ja kyky kohdata negatiivisia sokkeja on viime vuosina heikentynyt. Julkisen talouden vahvistamista tulisikin jatkaa ja valtion takausvastuiden kasvua rajoittaa, jotta mahdollisten häiriöiden sattuessa finanssipolitiikkaa ei tarvitsisi tarpeettomasti kiristää valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi ja luottokelpoisuuden säilyttämiseksi

A Deep Learning-Based Automated CT Segmentation of Prostate Cancer Anatomy for Radiation Therapy Planning-A Retrospective Multicenter Study

A commercial deep learning (DL)-based automated segmentation tool (AST) for computed tomography (CT) is evaluated for accuracy and efficiency gain within prostate cancer patients. Thirty patients from six clinics were reviewed with manual- (MC), automated- (AC) and automated and edited (AEC) contouring methods. In the AEC group, created contours (prostate, seminal vesicles, bladder, rectum, femoral heads and penile bulb) were edited, whereas the MC group included empty datasets for MC. In one clinic, lymph node CTV delineations were evaluated for interobserver variability. Compared to MC, the mean time saved using the AST was 12 min for the whole data set (46%) and 12 min for the lymph node CTV (60%), respectively. The delineation consistency between MC and AEC groups according to the Dice similarity coefficient (DSC) improved from 0.78 to 0.94 for the whole data set and from 0.76 to 0.91 for the lymph nodes. The mean DSCs between MC and AC for all six clinics were 0.82 for prostate, 0.72 for seminal vesicles, 0.93 for bladder, 0.84 for rectum, 0.69 for femoral heads and 0.51 for penile bulb. This study proves that using a general DL-based AST for CT images saves time and improves consistency