Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet ja ilmastonmuutoksen väliset yhteydet : postkoloniaali feministinen analyysi

Ilmastonmuutoksen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien (SRHR) väliset yhteydet ovat herättäneet sekä kansainvälisten järjestöjen että tutkijoiden kiinnostuksen. Osalle näiden yhteyksien korostaminen on tärkeää, jotta väestön aiheuttamaa painetta luonnonjärjestelmää kohtaan voidaan vähentää, kun taas toisille kyse on haavoituvassa asemassa olevien ihmisten ja yhteisöjen ihmisoikeuksista. Monet ovat korostaneet näiden yhteyksien tunnistamisen johtavan yhteishyötyihin. Vaikka tälläisen lähestymistavan etuja puolustetaan, yhteyksien luomisen taustalla olevia motiiveja ja perusteluja ei ole juurikaan tarkasteltu. Väestökontrollin ongelmallisen historian huomioon ottaen, näiden yhteyksien taustalla olevien perustelujen ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, jotta menneisyyden uuskolonialistisista käytännöistä pystytään irtautumaan. Tämä pro gradu -tutkielma tutkii SRHR:n ja ilmastonmuutoksen välisten yhteyksien tunnistamisessa hyödynnettäviä motiiveja ja perusteluja. Tutkielma vastaa kahteen tutkimuskysymykseen: 1) Millä tavoin SRHR:n ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä perustellaan akateemisissa julkaisuissa? 2) Mitä vaikutuksia näillä perusteluilla on? Pohjaten postkoloniaali feministiseen teoriaan, jonka tapa lähestyä näitä yhteyksiä on kriittinen, ja joka keskittyy huolellisesti tunnistamaan näiden diskurssien vaikutuksia, tutkielma vastaa näihin kysymyksiin hyödyntämällä olemassa olevaa tutkimusta aiheesta. Tutkimuksen aineisto koostuu 88 akateemisesta julkaisusta, joiden järjestelmällisessä analyysissä hyödynnetään diskurssianalyysia. Tulosten perusteella voidaan erotella kuusi toisiaan läpileikkaavaa diskurssia, jotka heijastavat tapoja miten SRHR:n ja ilmastonmuutoksen välisiä yhteyksiä perustellaan. Nämä ovat kansanterveys-, väestödynamiikka-, lisääntymisoikeudet-, kriittinen-, kestävä kehitys- ja ympäristödiskurssi. Tulokset osoittavat, että diskurssit, perustelut ja motiviit SRHR:n ja ilmastonmuutoksen yhteyksistä pohjautuvat liberaaliin feminismiin ja väestönkasvun rajoittamista tavoitteleviin lähestymistapoihin. Näin ollen ne eivät huomioi tarpeeksi miten uuskolonialistiset käytännöt ja rakenteellinen epätasa-arvo vaikuttavat näihin yhteyksiin. Tämän tutkielman tulokset viittaavat siihen, että analyyttisesti postkoloniaali feminismi tarjoaa paremman lähestymistavan ymmärtää näitä intersektionaalisia diskursseja, sillä se tunnistaa, miten vallan epätasa-arvoinen jakautuminen niissä näkyy. Samalla se tukee oikeudenmukaisempia tapoja lähestyä kestävyyttä.The intersections of climate change and sexual and reproductive health and rights (SRHR) have increasingly received attention from international organisations but also from academia. For some, establishing these intersections is about reducing human pressure on the Earth systems, while for others it is about the human rights of vulnerable individuals and communities. Many have lauded these connections for providing a win-win solution for both. While these benefits are championed, there has been little reflection on the underlying motives and justifications for establishing these connections in the first place. Given the problematic past of population control policies, understanding these justifications is necessary to break away from the neo-colonial practices of the past. This thesis investigates the motives and justifications for establishing such intersections between SRHR and climate change. Specifically, the thesis addresses two questions, namely: 1) In what ways are the interconnections between SRHR and climate change justified in academic literature? 2) What are the implications of the ways in which these interconnections are justified? By drawing on a postcolonial feminist theoretical framework rooted in understanding this nexus critically, and carefully reflecting on the implications of these discourses, the thesis answers these questions by systematically drawing on a sustained body of research. The data consist of 88 academic publications that are systematised through discourse analysis. The findings identify six distinctive intersectional discourses which reflect the ways in which SRHR, and climate change are justified, namely: public health, population dynamics, reproductive rights, critical, sustainable development and environment discourses. Largely reflecting adherence to liberal feminist and populationist frameworks, these findings imply that the discourses, justifications, and motives do not sufficiently address the neo-colonial practices and structural inequalities that shape intersections between SRHR and climate change. Analytically, therefore, this thesis suggests that postcolonial feminism offers a more effective way for understanding intersectional discourses because it recognises how power inequalities manifest in the discourses, while contributing towards more justice-based approaches to sustainability