Structural and interfacial adhesion elements of indirect fiber-reinforsed composite fixed dental prostheses

Crowns and fixed dental prostheses (FDP) of fiber-reinforced composite (FRC) have opened the potential for fabrication of metal-free dental restorations with direct and indirect techniques. Although direct FRC restorations are gaining popularity over indirect ones, however multiple unit restorations require fabrication in dental laboratories. FRC FDPs are composed of two types of resin composite materials: load-bearing FRC substructure and particulate filler resin composite (PFC) veneering. The objectives of this series of studies were to investigate some structural and interfacial adhesion elements of indirect FRC FPDs. In addition, incorporation of antimicrobial agent chlorhexidine digluconate (CHX) to the FRC and its release from the FRC was also evaluated. In the first study, interfacial adhesion between E-glass FRC substructure and PFC was investigated by the shear bond strength test. Attempts to improve adhesion by intermediate resin (IMR) with different treatment times were made. Applying the IMR increased the bond strength values of PFC to FRC with multiphase polymer matrix (semiinterpenetrating polymer network of BisGMA and PMMA, IPN). It was also found that the polymer matrix of FRC can be polymerized to a high degree of monomer conversion without deteriorating the bond strength between FRC and PFC. A second study demonstrated that PFC can be better bonded to the FRC substructure with randomly oriented glass fibers than to the continuous unidirectional FRC substructure. A third study analysed the flexural properties and the release of CHX laced unidirectional FRC provisional FPD polymer. Flexural properties of provisional FPD polymer were increased by the addition of FRC, and the CHX was released into water by diffusion from the FRC during the first three weeks. The fourth study aimed to characterize water sorption, flexural properties, bonding properties, and elemental composition of two different photopolymerizable FRC materials (cross-linked and IPN polymer matrix FRC). Differences were found for the percentage of water sorption, but the flexural strength and veneering PFC bonding properties did not show a difference between the materials after 30 days of water storage. These studies suggest that by using IMRs and randomly oriented glass fiber FRC the interfacial adhesion to PFC can be improved. Furthermore, it was found that FRC prepreg can be loaded with antimicrobial agent CHX, and the diffusion base released into water from the FRC lasted for three weeks

Yhteistyömallin kehittäminen Turun ammattikorkeakoulun hammastekniikan- ja Turun yliopiston hammaslääkärikoulutuksen välille

Turun ammattikorkeakoulussa alkoi syksyllä 2015 uutena koulutuksena hammasteknikkokoulutus, joka toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun ja yliopiston välisenä yhteistyönä. Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli edistää Turun yliopiston hammaslääkärikoulutuksen ja Turun ammattikorkeakoulun hammastekniikan koulutuksen yhteistyötä ja tarkoituksena oli määrittää yhteistyön toimintamuodot. Soveltavan tutkimuksen tavoite oli tunnistaa hammastekniikan ja hammaslääketieteen koulutuksen opetussuunnitelmia yhdistäviä tekijöitä, yhteisten tai päällekkäisten kokonaisuuksien yhdistämismahdollisuuksia sekä yhteisten harjoitus- ja tiimityön alueita, vertaisopetuksen mahdollisuuksia tai muuta mahdollista opetusyhteistyötä. Tutkimusaineisto koostui koulutusyhteistyöhön suunniteltujen oppiaineiden vastuuopettajien teemahaastatteluista (n=12). Kerätty aineisto analysoitiin sisällön analyysillä. Yhteistyömallia suunniteltiin koko projektin ajan molempien koulutuksien opinto-oppaita vertaillen sekä kirjallisuuteen ja haastattelun avulla saatuihin tuloksiin peilaten. Tuloksena kehittyi malli, joka perustuu moniammatillisen pedagogisen oppimisympäristön ja yhteistyöhön kehittymiseen, opetuksen ja opetusmetodien yhtenäistämiseen, keskinäiseen vuorovaikutukseen oppimiseen, asiantuntijuuden vahvistumiseen ja työssä vaadittavien kädentaitojen lisääntymiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa korkeakouluja yhteistyöhön ja kannustaa koulutuspoliittisiin uudistuksiin ja osaamiskeskittymien perustamiseen. Kehittämisprojektin tuotoksena syntynyt yhteistyömalli on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kansallisesti osoittaa osaltaan moniammatillisen Hammaskampuksen “Turku Dental Campus”, mahdollisuudet Suomen Turussa mietittäessä koulutusohjelmien priorisointia eri kaupunkeihin.Turku University of Applied Sciences started in the autumn of 2015 as a new degree program, dental technology, which is carried out jointly by the Turku University of Applied Sciences and the University of Turku, Institute of dentistry. The aim of this development project is to promote co-operation and determine the operation forms between the dental technology education in Turku University of Applied Sciences and the dental education in Turku University. The thesis is based on the collaboration agreement, made in December 2015 by the University of Turku and Turku University of Applied Sciences. The goal of the applied study is to identify the curriculum for connecting / overlapping entities and plan joint lectures and exercises, as well as the possibility for team work. The material was collected by expert (n=12) theme interviews, from prior studies and by comparing the curriculums. As a result, the co-operation model is based on multi-disciplinary pedagogical learning and co-operation. The development of manual dexterity, teamwork and student interaction during the studies. The development project demonstrates that the co-operation generates quality, efficiency and economy. The project enhances the understanding of knowledge, skills, roles, and duties of dental technicians and dentists. The Ministry of Education controls the universities into co-operation and encourages educational policy reforms and creation of expertise clusters. The output of the development project is a collaboration model which is internationally unique and demonstrates on the national level the need for a multi-professional "Dental Campus" to be based in Turku

Asiakastyytyväisyyskysely : case Vahva Energia Oy

Opinnäytetyö toteutettiin lahtelaiselle kuntosaliyritykselle Vahva Energia Oy:lle. Yhtiö on pieni, mutta kompakti kuntosali, joka on perustettu vuoden 2018 alussa. Siellä on monipuolisesti kuntosalilaitteita ja vapaita painoja erilaisiin kuntosaliharjoitteluihin. Työn aiheena oli asiakastyytyväisyyskysely. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyyttä kuntosalin viihtyvyyteen, palvelun laatuun, asiakaspalveluun sekä laitteiston valikoimaan. Teoriaosuudessa selvitettiin mitä on hyvä asiakaspalvelu, palvelun laatua, asiakaspalvelun asiakaskokemusta sekä asiakastyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä, sen tutkimusta ja merkitystä yritykselle. Kysely toteutettiin paperisella lomakkeella, johon asiakkaat pystyivät vastaamaan kuntosalin infossa. Kysely koostui taustatieto-, monivalinta-, sekä avoimista kysymyksistä. Kysely pidettiin mahdollisimman helppona ja yksinkertaisena, jotta saataisiin mahdollisimman monta vastausta. Kysely tehtiin heinä-elokuussa 2021 ja siihen vastasi 48 henkilöä. Asiakaspalvelu, laitteisto, viihtyvyys, sijainti ja aukioloajat salilla on ollut hyviä. Kyselyssä kävi ilmi, että kuntosalin siisteyteen ja ilmastointiin tulisi kiinnittää huomiota enemmän

Suun terveydenhoidon palvelua tuottaa laaja asiantuntijoiden tiimi

Suun terveyden toimijat kärsivät parhaillaan Covid-19-viruksen tuomasta toiminnan alasajosta ja suusuojainkadosta. Samaan aikaan bakteereja ja viruksia sisältävät aerosolit jylläävät ihmisten suissa pandemian lailla. Huono suunterveys ja infektiot heikentävät esimerkiksi reuman ja diabeteksen hoitotasapainoa ja on riskitekijä muun muassa valtimokovettumataudin sekä sydän- ja aivoinfarktin taustalla