Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus : Satunnaistettu vertailutukimus

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää satunnaistetulla,kontrolloidulla asetelmalla liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta kotona asuvien, Alzheimerin tautia sairastavien toimintakyvyn eri ulottuvuuksiin, heidän omaishoitajiensa elämänlaatuun sekä molempien palveluiden käyttöön ja niiden kustannuksiin vuosina 2008–2011. Tutkimukseen osallistui 210 pariskuntaa, joista toinen puoliso oli muistisairaan omaishoitaja. Pariskunnat randomoitiin kolmeen yhtä suureen ryhmään: 1) ryhmäkuntoutusryhmään (liikuntaharjoittelua neljä tuntia kaksi kertaa viikossa päiväkeskuksessa vuoden ajan), 2) kotikuntoutusryhmään (tunti kaksi kertaa viikossa kotona vuoden ajan fysioterapeutin ohjauksessa) ja 3) vertailuryhmään (tavallinen kunnallinen hoito). Tutkimushoitajan haastattelut tehtiin lähtötilanteessa sekä 3:n, 6:n, 12:n ja 24 kuukauden kohdalla. Päätulosmuuttujat olivat muistisairaan ihmisen toimintakyky (mitattiin FIM-toimintakykymittarilla) sekä liikuntakyky (mitattiin Guralnikin liikuntakyky- ja tasapainotesteillä = SPPB). Kotona annetulla räätälöidyllä kuntoutuksella voidaan hidastaa muistisairaiden fyysisen toimintakyvyn (mitattu FIM-mittarilla) heikkenemistä merkitsevästi. Liikuntatesteissä (SPPB) ei ollut eroja ryhmien välillä. Myös kognitiossa näkyi myönteinen muutos toiminnanohjauksen osalta kellotestillä mitattuna kotikuntoutusryhmässä. Ryhmäkuntoutuksessa palveluiden kokonaiskustannusten säästöt olivat merkittävät, joskaan muutokset toimintakyvyssä eivät saavuttaneet tilastollista merkitsevyyttä. Omaisten elämänlaadussa tai muissa mittareissa ei ollut merkitseviä eroja interventioryhmien ja vertailuryhmien välillä. Kaatumiset vähenivät molemmissa interventioryhmissä. Kuolemanvaara näytti pienentyneen kotikuntoutusryhmässä. Tutkimuksessa luotiin kuntoutusmalli, joka parantaa Alzheimerin tautia sairastavien toimintakykyä lisäämättä sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskustannuksia.15,00 euro

Justifications of national gambling policies in France and Finland

AIMS - The principles of free trade and free circulation of services within the European Union have created pressures to make the strictly controlled European gambling markets more open. According to the Court of Justice of the European Union, restrictions on gambling are only allowed if they are justified in admissible terms of consumer protection, prevention of criminal activity and protection of public order. This study compares the gambling laws of two European societies, France and Finland, to analyse how their legal frames of gambling have been adjusted to these principles. DESIGN - The data consists of up-to-date legislation on gambling in Finland and France. A qualitative analysis was conducted to study whether new ways of justifying have been included in legislative texts and if these are substantiated by measures related to consumer protection or crime prevention. RESULTS - France has mainly justified its restrictive policies on gambling in terms of preventing criminal activities while the Finnish legislation highlights the charitable causes funded by gambling proceeds, a claim not accepted by the Court of Justice of the European Union. Consumer protection is increasingly stressed in both countries, and the range of rationales has also grown notably since 2007. CONCLUSION - While the vocabularies of justification accepted by the CJEU have expanded since 2007, these have not been substantiated by many new legislative measures. This is not attributed to political ill will but rather to the difficulty of changing existing legislative traditions.Peer reviewe