Yksityisten sairaanhoitopalveluiden käyttö, kustannukset ja Kela-korvaukset vuosina 2013–2016 : Kuinka paljon Kela-korvausten alentamiset ovat vaikuttaneet palveluiden käyttöön?

Tässä tutkimuksessa yksityisellä sairaanhoidolla tarkoitetaan yksityissektorin lääkärissäkäyntejä, hammashoitoa sekä tutkimusta ja hoitoa, joista maksetaan sairausvakuutuslain perusteella sairaanhoitokorvauksia (Kela-korvauksia). Työpaperissa tarkastellaan yksityisten sairaanhoitopalvelujen käytön määriä, kustannuksia, korvauksia sekä asiakkaiden maksamia omavastuita rekisteriaineistolla vuosina 2013–2016. Erityisesti selvitetään sitä, miten vuoden 2016 alusta toteutetut huomattavat korvaustason alentamiset heijastuivat yksityisten sairaanhoitopalvelujen käyttöön ja korvauksiin sekä millaisia muutokset olivat eri väestöryhmissä. Tutkimuksessa hyödynnettiin rekisteritietoja Suomessa asuvan väestön iästä, sukupuolesta, voimassa olleista lääkehoitojen korvausoikeuksista, asuinpaikasta, vuosituloista sekä Kelan korvaaman yksityisen sairaanhoidon käytöstä. Tarkasteluun valittiin käynnit, jotka oli tehty tammi–kesäkuussa vuosina 2013–2016 ja joista oli maksettu korvaus kyseisen vuoden tammi–syyskuun aikana. Kun vertailtiin vuosien 2015 ja 2016 ensimmäisillä puolivuotisjaksoilla toteutuneita käyntejä, lääkärissäkäynneistä korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni 2,7 prosenttia ja tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni 2,2 prosenttia. Hammashoidosta korvausta saaneiden määrä suhteessa väestöön pieneni jonkin verran enemmän, 5,7 prosenttia. Yksityissektorin palveluiden käyttö oli vähentynyt naisilla hieman enemmän kuin miehillä. 0–9-vuotiaiden ja 10–24-vuotiaiden ikäryhmissä lääkäripalveluiden ja tutkimuksen ja hoidon käyttö yleistyi toisin kuin muissa ikäryhmissä. Lääkkeiden erityiskorvauksiin oikeutetuilla lääkäripalveluista sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuus pieneni keskimääräistä enemmän. Hammashoidosta korvausta saaneiden osuus sen sijaan pieneni enemmän niillä, joilla ei ollut erityiskorvausoikeuksia. Lääkärinpalkkioista, hammashoidosta sekä tutkimuksesta ja hoidosta korvausta saaneiden osuudet pienenivät eniten HYKSin ja TAYSin erityisvastuualueilla asuneilla. Lähes kaikkien tarkasteltujen yksityissektorin palveluiden käyttö väheni suhteellisesti sitä enemmän, mitä pienituloisemmasta ryhmästä oli kyse. Pienituloisimmillakaan palveluiden käytön väheneminen ei kuitenkaan ollut kovin suurta. Muutosten seurauksena tuloryhmien väliset erot yksityissektorin palvelujen käytössä kuitenkin suurenivat entisestään. Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset on päätetty lakkauttaa vuonna 2021. Suunnitteilla oleva sote-järjestelmä, jossa asiakas saa vapaasti valita perustason palvelut julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta, tulee muuttamaan palvelutuotannon kenttää. Kela-korvausten merkittävä pienentäminen ei näytä nykyjärjestelmässä suuresti vähentäneen yksityissektorin palveluiden käyttöä. Itse maksettaville tai yksityisen sairauskuluvakuutuksen korvaamille yksityissektorin palveluille on todennäköisesti kysyntää myös sote-uudistuksen jälkeen

Antibody responses to nasopharyngeal carriage of Streptococcus pneumoniae in adults: A longitudinal household study

Background. Natural immunity to Streptococcus pneumoniae is thought to be induced by exposure to S. pneumoniae or cross-reactive antigens. No longitudinal studies of carriage of and immune responses to S. pneumoniae have been conducted using sophisticated immunological laboratory techniques.Methods. We enrolled 121 families with young children into this study. Nasopharyngeal (NP) swabs were collected monthly for 10 months from all family members and were cultured in a standard fashion. Cultured S. pneumoniae isolates were serotyped. At the beginning (month 0) and end (month 10) of the study, venous blood was collected from family members 118 years old. Serotype-specific antipolysaccharide immunoglobulin G (IgG) and functional antibody and antibodies to pneumolysin, pneumococcal surface protein A (PspA), and pneumococcal surface antigen A (PsaA) were measured in paired serum samples.Results. Levels of anticapsular IgG increased significantly after carriage of serotypes 9V, 14, 18C, 19F, and 23F by an individual or family member. For serotype 14, a higher level of anticapsular IgG at the beginning of the study was associated with reduced odds of carriage (P = .0006). There was a small (similar to 20%) but significant increase in titers of antibodies to PsaA and pneumolysin but no change in titers of antibody to PspA.Conclusions. Adults respond to NP carriage by mounting anticapsular and weak antiprotein antibody responses, and naturally induced anticapsular IgG can prevent carriage

Kelan sairaanhoitokorvaukset tuloryhmittäin : Kenelle korvauksia maksetaan ja kuinka paljon?

Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan maksamien sairaanhoitokorvausten (lääkekorvaukset, korvaukset yksityislääkärin palkkioista, korvaukset yksityisestä hammashoidosta, korvaukset yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta sekä matkakorvaukset) jakautumista tulojen mukaan 25 vuotta täyttäneessä väestössä. Sairaanhoitokorvaukset ovat varsin merkittävä etuus: ne muodostivat noin 14 prosenttia Kelan etuuskuluista vuonna 2013. Korvauksia saaneiden osuuksia, korvaussummia ja korvauksensaajien itse maksamia omavastuuosuuksia ei ole aikaisemmin tarkasteltu systemaattisesti tulojen näkökulmasta eikä tulojen yhteyttä niihin ole tarkasteltu ikä- ja sukupuoliryhmittäin. Tämä tutkimus täydentää tietotarvetta aiheesta, josta on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Aineistona käytettiin Kelassa muodostettua, vuosia 2006–2011 koskevaa rekisteriaineistoa, jota varten yhdistettiin koko Suomen aikuisväestölle yksilötason väestötiedot, tiedot Kelan maksamista sairaanhoitokorvauksista sekä verottajan tiedot henkilöiden vuosittaisista veronalaisista tuloista. Tutkimus rajattiin 25 vuotta täyttäneisiin, joita oli aineistossa noin 3,8 miljoonaa. Tarkastelut tehtiin sekä koko 25 vuotta täyttäneelle väestölle että erikseen työikäisille ja eläkeikäisille miehille ja naisille. Henkilöt jaettiin tuloryhmiin 25 vuotta täyttäneen väestön tuloviidennesten mukaan. Iän, sukupuolen ja tulojen lisäksi huomioitiin asuinkunnan kaupunkimaisuus sekä suuralue. Ikä-, sukupuoli- ja tuloryhmittäin tarkasteltiin etuuslajeittain korvauksia saaneiden osuuksia väestöstä, korvauskertojen vuosittaisia määriä sekä keskimääräisiä maksettuja korvaussummia ja henkilöiden itsensä maksamia omavastuusummia. Pääosa analyyseista kohdistui vuoteen 2011, ja lisäksi tarkasteltiin, miten tilanne on muuttunut aikavälillä 2006–2011. Lukuja laskettiin sekä vakioimattomina aineistosta havaittuina osuuksina ja lukumäärinä että taustatekijät vakioituina, jolloin otettiin huomioon tuloryhmien väliset erot iässä, sukupuolessa ja asuinalueessa. Lääkekorvauksia saaneiden osuus väestöstä ei vaihdellut juurikaan tulojen mukaan. Matkakorvausten saaminen oli käänteisessä yhteydessä tuloihin: korvauksia saivat useammat pieni- kuin suurituloiset. Korvauksia yksityislääkärin palkkioista, yksityisestä hammashoidosta ja yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta sai johdonmukaisesti sitä suurempi osuus väestöstä, mitä suurituloisemmista oli kyse. 25 vuotta täyttäneestä väestöstä 85 prosenttia sai vähintään yhtä sairaanhoitokorvausten etuuslajia vuoden 2011 aikana. Koska eri etuuslajien korvaukset kohdistuivat tuloryhmiin eri tavalla, kaikkia sairaanhoitokorvauksia yhteensä tarkasteltaessa tuloryhmien väliset erot olivat varsin pieniä – poikkeuksena pienituloisimpien ryhmä, jossa korvausta saaneita oli jonkin verran vähemmän kuin muissa tuloryhmissä. Euromääräisesti tarkastellen sairaanhoitokorvauksia maksettiin keskimäärin selvästi suuremmassa määrin pienituloisille kuin suurituloisille, mikä oli seurausta pienituloisten suuremmista lääke- ja matkakorvauksista. Pienituloiset maksoivat myös keskimääräistä enemmän omavastuita sairausvakuutuksen korvaamista lääkkeistä ja matkoista. Sen sijaan yksityisen sairaanhoidon palveluiden käytöstä korvauksia maksettiin suuremmassa määrin suurituloisille, jotka myös maksoivat vuositasolla pienituloisia enemmän omavastuita näiden palveluiden käytöstä

Osasairauspäiväraha Suomessa : Etuutta saaneiden kokemuksia ja työhön paluu

0,00 euro

Early-life formula feeding is associated with infant gut microbiota alterations and an increased antibiotic resistance load

Background Infants are at a high risk of acquiring fatal infections, and their treatment relies on functioning antibiotics. Antibiotic resistance genes (ARGs) are present in high numbers in antibiotic-naive infants' gut microbiomes, and infant mortality caused by resistant infections is high. The role of antibiotics in shaping the infant resistome has been studied, but there is limited knowledge on other factors that affect the antibiotic resistance burden of the infant gut. Objectives Our objectives were to determine the impact of early exposure to formula on the ARG load in neonates and infants born either preterm or full term. Our hypotheses were that diet causes a selective pressure that influences the microbial community of the infant gut, and formula exposure would increase the abundance of taxa that carry ARGs. Methods Cross-sectionally sampled gut metagenomes of 46 neonates were used to build a generalized linear model to determine the impact of diet on ARG loads in neonates. The model was cross-validated using neonate metagenomes gathered from public databases using our custom statistical pipeline for cross-validation. Results Formula-fed neonates had higher relative abundances of opportunistic pathogens such as Staphylococcus aureus, Staphylococcus epidermidis, Klebsiella pneumoniae, Klebsiella oxytoca, and Clostridioides difficile. The relative abundance of ARGs carried by gut bacteria was 69% higher in the formula-receiving group (fold change, 1.69; 95% CI: 1.12-2.55; P = 0.013; n = 180) compared to exclusively human milk-fed infants. The formula-fed infants also had significantly less typical infant bacteria, such as Bifidobacteria, that have potential health benefits. Conclusions The novel finding that formula exposure is correlated with a higher neonatal ARG burden lays the foundation that clinicians should consider feeding mode in addition to antibiotic use during the first months of life to minimize the proliferation of antibiotic-resistant gut bacteria in infants.Peer reviewe

NEMA NU 4-2008 and in vivo imaging performance of RAYCAN trans-PET/CT X5 small animal imaging system

The RAYCAN Trans-PET/CT X5 is a preclinical positron emission tomography and computed tomography (PET/CT) system intended for in vivo imaging of rats and mice, featuring all-digital readout electronics for PET data acquisition.The National Electrical Manufacturers Association (NEMA) NU 4-2008 performance evaluation was conducted on the RAYCAN Trans-PET/CT X5 in addition to assessing in vivo imaging performance of the system on live animals. The performance characteristics of the system were evaluated, including system spatial resolution, count rate performance, sensitivity and image quality. The system imaging performance is assessed in dynamic in vivo PET imaging.The system resolution defined as full width half maximum (FWHM) was 2.07 mm, 2.11 mm and 1.31 mm for the tangential, radial and axial resolution, respectively, at the center of the field of view. The peak noise equivalent count rate (NECR) values measured were 61 kcps at 0.19 MBq ml(-1) for the rat size phantom and 126 kcps at 1.53 MBq ml(-1) for the mouse size phantom. Scatter fractions were 24% and 14% for the rat and mouse phantom. The measured peak sensitivity of the system was 1.70%. Image quality in static imaging was deemed sufficient based on the image quality phantom study, with average activity concentration of 155 +/- 8.6 kBq ml(-1) and image uniformity of 5.57% when using two-dimensional filtered backprojection algorithm (2D-FBP). Rods in the image quality phantom were visualized easily up to 2 mm in size. In dynamic in vivo PET imaging, time-activity-curves from several regions were successfully measured, characterizing the radioactivity distribution in myocardial blood pool, liver, left ventricle and the lung.In conclusion, the RAYCAN Trans-PET/CT X5 system can be considered a suitable option for basic imaging needs in preclinical imaging

Vascular adhesion protein-1 is actively involved in the development of inflammatory lesions in rat models of multiple sclerosis

Background: Vascular adhesion protein-1 (VAP-1) is an inflammation-inducible endothelial cell molecule and primary amine oxidase that mediates leukocyte entry to sites of inflammation. However, there is limited knowledge of the inflammation-related expression of VAP-1 in the central nervous system (CNS). Therefore, we investigated the expression of VAP-1 within the CNS vasculature in two focal rat models of experimental autoimmune encephalomyelitis (EAE) mimicking multiple sclerosis (MS).Methods: EAE was induced either with Bacillus Calmette-Guerin, resulting in a delayed-type hypersensitivity-like pathogenesis (fDTH-EAE), or with myelin oligodendrocyte glycoprotein (fMOG-EAE). A subgroup of fMOG-EAE rats were treated daily with a selective VAP-1 inhibitor (LJP1586; 5 mg/kg). On 3 and 14 days after lesion activation, rat brains were assessed using magnetic resonance imaging (MRI), and ex vivo autoradiography was conducted to evaluate the binding of Gallium-68-labelled VAP-1 ligand. Histology and immunohistochemistry (OX-42, VAP-1, intercellular adhesion protein-1 [ICAM-1], P-selectin) supported the ex vivo autoradiography.Results: EAE lesions showed MRI-detectable signal changes and binding of the VAP-1-targeting radiotracer in both rat models. Some of the VAP-1 positive vessels showed morphological features typical for high endothelial-like venules at sites of inflammation. Inhibition of VAP-1 activity with small molecule inhibitor, LJP1586, decreased lymphocyte density in the acute inflammatory phase of fMOG-EAE lesions (day 3, P = 0.026 vs. untreated), but not in the remission phase (day 14, P = 0.70 vs. untreated), and had no effect on the amount of OX-42-positive cells in either phase. LJP1586 treatment reduced VAP-1 and ICAM-1 expression in the acute inflammatory phase, whereas P-selectin remained not detectable at all studied stages of the disease.Conclusions: Our results revealed that VAP-1 is expressed and functionally active in vasculature within the induced focal EAE lesions during the acute phase of inflammation and remains expressed after the acute inflammation has subsided. The study indicates that VAP-1 is actively involved in the development of inflammatory CNS lesions. During this process, the endothelial cell lesion-related vasculature seem to undergo a structural transformation from regular flat-walled endothelium to HEV-like endothelium

Folate receptor-targeted positron emission tomography of experimental autoimmune encephalomyelitis in rats

AbstractBACKGROUND: Folate receptor-β (FR-β) is a cell surface receptor that is significantly upregulated on activated macrophages during inflammation and provides a potential target for folate-based therapeutic and diagnostic agents. FR-β expression in central nervous system inflammation remains relatively unexplored. Therefore, we used focally induced acute and chronic phases of experimental autoimmune encephalomyelitis (EAE) to study patterns of FR-β expression and evaluated its potential as an in vivo imaging target. METHODS: Focal EAE was induced in rats using heat-killed Bacillus Calmette-Guérin followed by activation with complete Freund's adjuvant supplemented with Mycobacterium tuberculosis. The rats were assessed with magnetic resonance imaging and positron emission tomography/computed tomography (PET/CT) at acute (14 days) and chronic (90 days) phases of inflammation. The animals were finally sacrificed for ex vivo autoradiography of their brains. PET studies were performed using FR-β-targeting aluminum [18F]fluoride-labeled 1,4,7-triazacyclononane-1,4,7-triacetic acid conjugated folate ([18F]AlF-NOTA-folate, 18F-FOL) and 18 kDa translocator protein (TSPO)-targeting N-acetyl-N-(2-[11C]methoxybenzyl)-2-phenoxy-5-pyridinamine (11C-PBR28). Post-mortem immunohistochemistry was performed using anti-FR-β, anti-cluster of differentiation 68 (anti-CD68), anti-inducible nitric oxide synthase (anti-iNOS), and anti-mannose receptor C-type 1 (anti-MRC-1) antibodies. The specificity of 18F-FOL binding was verified using in vitro brain sections with folate glucosamine used as a blocking agent. RESULTS: Immunohistochemical evaluation of focal EAE lesions demonstrated anti-FR-β positive cells at the lesion border in both acute and chronic phases of inflammation. We found that anti-FR-β correlated with anti-CD68 and anti-MRC-1 immunohistochemistry; for MRC-1, the correlation was most prominent in the chronic phase of inflammation. Both 18F-FOL and 11C-PBR28 radiotracers bound to the EAE lesions. Autoradiography studies verified that this binding took place in areas of anti-FR-β positivity. A blocking assay using folate glucosamine further verified the tracer's specificity. In the chronic phase of EAE, the lesion-to-background ratio of 18F-FOL was significantly higher than that of 11C-PBR28 (P = 0.016). CONCLUSION: Our EAE results imply that FR-β may be a useful target for in vivo imaging of multiple sclerosis-related immunopathology. FR-β-targeted PET imaging with 18F-FOL may facilitate the monitoring of lesion development and complement the information obtained from TSPO imaging by bringing more specificity to the PET imaging armamentarium for neuroinflammation. </div