Äkäslompolon kylän maankäytön strateginen kehityskuva:kaivokset, maankäyttö ja paikalliset yhteisöt (DILACOMI) -hankkeen pilottikokeilun raportti

Sisällysluettelo Helka-Liisa Hentilä ja Leena Soudunsaari: Johdanto Petri Pettersson: Case Kanada. Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ja prosessin selvitys sekä niiden kytkeytyminen kaivostoimintaan Hanna Eskelinen: Plan Nord. Tie Quebecin tulevaisuuteen? Henry Kouva: Kaivostoiminta ja alueidenkäyttö. Strateginen ohjaaminen Lapissa Jenni Pitko: Matkailu ja kaivostoiminta. Miten ne voisivat tukea toisiaan? Heini Ervasti: Äkäslompolon alueen kehityshistoriallinen analyysi Jaana Tahkokorpi: Maisema ja rakentaminen. Aihkimetsä suunnittelun lähtökohtana Eemil Luukka: Kurssin kuvaus. Kuntasuunnittelun kurssi 2012 Äkäslompoloss

Simon kunnan maankäytön kehityskuva:kuntasuunnittelun kurssi ja jatkokurssi Simossa 2010

Sisällys Simo — uutta suuntaa valitsemassa. Johdanto. Helka-Liisa Hentilä ja Risto Suikkari Simon historia ja nykytilanne. Kati Matilainen Tietotekniikka vuorovaikutteisen suunnittelun tukena. Tonja Molin-Juustila, Antti Juustila, Johanna Nuojua, Saana Tauriainen, Leena Soudunsaari, Helka-Liisa Hentilä ja Kari Kuutti Vuorovaikutuksen aktivointi: kohderyhmänä kuntalaiset. Heini Kaskela Vuorovaikutuksen aktivointi: kohderyhmänä seurantaryhmäläiset. Riitta Mikkola ja Jenny Miettinen Vuorovaikutuksen aktivointi: nettigalluppien suunnittelu. Elen Paddar Osallistuva suunnittelu kuntasuunnittelun kurssilla. Leena Holmila Nettikysely opiskelijoiden asumistoiveista ja muuttohalukkuudesta Simoon. Henna Hintsala Lasten osallistaminen. Tiina Huotari Maisema-analyysit Simon maankäytön kehittämissuunnitelman planssi

Monipaikkainen elämä ja työnteko Pohjois-Pohjanmaan maaseudulla:teemahaastattelujen tuloksia

Abstract This report examines the interviews conducted in the first phase of the ongoing project “Ways to Promote Multiple Rural Housing, Entrepreneurship and Telework in Northern Ostrobothnia” (MOPPI) at the University of Oulu and their main results. In the summer of 2021, Anna Kupila, Research Assistant in the Urban Planning Research Group of the Architecture Unit, was responsible for conducting the interviews and analyzing the results. She has also participated in writing this report together with Professor Helka-Liisa Hentilä. The project is funded by the Northern Ostrobothnia Centre for Economic Development, Transport and the Environment. The objectives of the project are linked to the Rural Development Programme for Mainland Finland 2014–2020. The aim of the resident interviews was to find out the views of employed people attached to the rural area of Northern Ostrobothnia on the challenges and opportunities of pluralism and teleworking. People who already have an attachment to Northern Ostrobothnia, for example in the form of an apartment, holiday home, roots or workplace, were sought for interviews. The aim was to find people of different ages in different life situations for interviews. The purpose of the interviews was to obtain information on, for example, services and other development targets in rural areas, which can be utilized in the development of rural areas in Northern Ostrobothnia in the coming years. The qualitative goal of the interviews was to find out the views of people attached to the rural areas of Northern Ostrobothnia about multi-site life and work in the area. The interviews were also intended to pave the way for the next stages of the MOPPI project by identifying themes that can be utilized in subsequent company and municipal surveys. The quantitative target was to conduct 10 interviews. There were 11 final interviews and a total of 14 people participated. The quantitative and qualitative goals of the resident interviews were achieved. The interviews were conducted as thematic interviews. The body of the question was divided into eight themes, which were housing, transport connections, work, telecommunications connections, services, leisure and free speech. In the answers of the interviewees, the peace brought by living in rural areas and the opportunities offered by nature were emphasized as factors that created traction and holding power. However, more diverse services were also wanted for children and young people, for example. This would be important in order to make the younger population also feel comfortable and take root in the areas. Mobility in rural areas was clearly focused on passenger cars, alongside which many wanted more efficient public transport, which would make business in the city, for example, smoother. Many of the respondents had worked remotely from the countryside over the past year and were interested, at least in some form, in continuing it in the future. Telecommunication connections were seen as very important for teleworking from the countryside. Needs for services and development aspirations were diverse. For example, health services and the possibilities for a multi-site resident to use them came to the fore. Development needs were seen in real estate and waste management services, e.g. snow plowing and waste sorting points. Many of the interviewees planned to continue living in rural areas and living in multiple places in the future, but there were also those who planned to move to the city due to shortcomings in the provision of rural services. Multi-location was seen as a positive phenomenon that was thought to bring new opportunities and renew familiar ways of working and spending. However, there were also reflections on the structural challenges of how to implement diversity in a sustainable way and make its benefits available to as many people as possible.Tiivistelmä Tämä raportti käsittelee Oulun yliopistolla käynnissä olevan ”Maaseudun monipaikkaisen asumisen, yrittämisen ja etätyöskentelyn edistämisen keinot Pohjois-Pohjanmaalla” (MOPPI) -hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettuja asukashaastatteluja ja niiden keskeisimpiä tuloksia. Asukashaastattelujen toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista on kesällä 2021 vastannut arkkitehtuurin yksikön yhdyskuntasuunnittelun tutkimusryhmän tutkimusavustaja Anna Kupila, joka on osallistunut myös tämän raportin kirjoittamiseen yhdessä professori Helka-Liisa Hentilän kanssa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus. Hankkeen tavoitteet nivoutuvat Manner-Suomen kehittämisohjelmaan 2014–2020. Asukashaastatteluilla pyrittiin selvittämään Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueelle kiinnittyneiden työssäkäyvien henkilöiden näkemyksiä monipaikkaisuuden sekä etätyöskentelyn haasteista ja mahdollisuuksista. Haastateltaviksi haettiin henkilöitä, joilla on jo jokin kiinnike Pohjois-Pohjanmaalle esimerkiksi asunnon, vapaa-ajan asunnon, juurien tai työpaikan muodossa. Haastateltaviksi pyrittiin etsimään eri ikäisiä henkilöitä erilaisista elämäntilanteista. Haastatteluilla haluttiin saada esim. maaseutualueiden palveluita ja muita kehittämiskohteita koskevaa tietoa, jota voidaan hyödyntää Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueiden kehittämisessä jo lähivuosien aikana. Haastatteluiden laadullisena tavoitteena oli selvittää Pohjois-Pohjanmaan maaseudulle kiinnittyneiden henkilöiden näkemyksiä monipaikkaisesta elämästä ja työnteosta alueella. Haastatteluilla oli myös tarkoitus pohjustaa MOPPI-hankeen seuraavia vaiheita tunnistamalla teemoja, joita voidaan hyödyntää myöhemmin toteutettavissa yritys- ja kuntakyselyissä. Määrällisenä tavoitteena oli toteuttaa 10 haastattelua. Lopullisia haastatteluja toteutui 11 kappaletta ja niihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Asukashaastattelujen määrälliset ja laadulliset tavoitteet toteutuivat. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Kysymysrunko oli jaettu kahdeksaan teemaan, joita olivat asuminen, liikenneyhteydet, työnteko, tietoliikenneyhteydet, palvelut, vapaa-aika ja vapaa sana -osio. Haastateltavien vastauksissa veto- ja pitovoimaa luovina tekijöinä korostuivat maaseudulla asumisen tuoma rauha ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet. Kuitenkin myös monipuolisempia palveluja toivottiin esimerkiksi lapsille ja nuorille. Tämä olisikin tärkeää, jotta myös nuorempi väestö saadaan viihtymään ja juurtumaan alueille. Liikkuminen maaseudulla keskittyi selvästi henkilöautoiluun, jonka rinnalle moni toivoi toimivampaa julkista liikennettä, joka sujuvoittaisi esimerkiksi kaupungissa asiointia. Moni vastaajista oli viimeisen vuoden aikana työskennellyt etänä maaseudulta käsin ja oli kiinnostunut ainakin jossain muodossa jatkamaan sitä myös tulevaisuudessa. Tietoliikenneyhteydet nähtiin erittäin merkittävänä etätyöskentelyn teolle maaseudulta käsin. Palveluja koskevat tarpeet ja kehitystoiveet olivat moninaisia. Esille nousivat esimerkiksi terveyspalvelut ja monipaikkaisen eläjän mahdollisuudet käyttää niitä. Kiinteistö- ja jätehuollon palveluissa nähtiin kehittämistarpeita mm. lumen aurauksen ja jätteiden lajittelupisteiden osalta. Haastateltavista moni aikoi jatkaa maaseudulla asumista ja monipaikkaista elämää myös tulevaisuudessa, mutta joukossa oli myös sellaisia henkilöitä, jotka suunnittelivat kaupunkiin muuttoa maaseudun palvelutarjonnan puutteiden vuoksi. Monipaikkaisuus koettiin positiiviseksi ilmiöksi, jonka ajateltiin tuovan uusia mahdollisuuksia ja uudistavan totuttuja työskentely- ja ajanviettotapoja. Esille nousi kuitenkin myös pohdintoja rakenteellisista haasteista liittyen siihen, miten monipaikkaisuutta on mahdollista toteuttaa kestävästi ja tuoda sen edut mahdollisimman monen saataville