Alakoulun luokanopettajien käsityksiä yhteisopetuksen mahdollisuuksista

Tiivistelmä. Tämän laadullisen pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mihin ja milloin alakoulun yleisopetuksen luokanopettajien mielestä yhteisopetusta a) kannattaa käyttää ja b) ei kannata käyttää. Tutkimuksessa tutkittiin myös, millaisia vaikutuksia luokanopettajien työkokemuksen määrällä opettajan työstä on heidän käsityksiinsä yhteisopetuksen mahdollisuuksista. Tutkimuksessa käytettiin fenomenografista tutkimusotetta, koska tarkastelun kohteena oli luokanopettajien käsitykset. Tutkimuksessa hyödynnettiin valtakunnallisen Tuetaan yhdessä -hankkeen kyselylomakkeesta osaa ja sen pohjalta saatua aineistoa. Tutkimuksen aineistoksi muodostui 42 luokanopettajan vastaukset kyselylomakkeeseen ja aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä määritellään yhteisopetus opettajien työmuotona sekä käsitellään aikaisemmissa tutkimuksissa selvitetyt hyödyt ja haasteet yhteisopetuksessa. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan opettajan ammatillista kehittymistä työurallaan Hubermanin (1992, 123–127) vaihemallin pohjalta. Hubermanin malli valikoitui tämän tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen, koska se pohjautuu täysin opettajan työvuosien määrään kuten myös vertailu tässä tutkimuksessa vastaajien käsitysten välillä yhteisopetuksesta. Tutkimustulokset yhteisopetuksesta olivat pitkälti linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Luokanopettajat arvioivat yhteisopetuksen käyttöä opettajan, opetuksen ja oppilaan kannalta. Opettajan kannalta luokanopettajat arvioivat yhteisopetusta työn jakamisen ja työhyvinvoinnin edistymisen sekä työparin yhteensopivuuden ja opettajien yhteistyön kautta. Opetuksen kannalta luokanopettajat pohtivat opetusryhmää, työrauhaa ja käytännön tekijöitä yhteisopetuksessa, kun taas oppilaan kannalta luokanopettajat pohtivat eriyttämistä, oppilaiden tuen tarpeita ja haastavaa käytöstä yhteisopetuksessa. Tutkimustuloksissa oli löydettävissä vain hajanaisia yhtäläisyyksiä Hubermanin (1992) malliin opettajan ammatillisesta kehityksestä. Luotettavia yhteyksiä luokanopettajien työkokemusvuosien ja yhteisopetuskäsitysten välille ei kyetty tekemään tämän tutkimuksen pohjalta.Primary teachers’ conceptions of co-teaching’s potential. Abstract. The purpose of this qualitative master’s thesis research was to find out in which situations primary teachers in general education recommend co-teaching and in which situations they do not. Work experience from teaching was also investigated and used as a base of comparison between primary teachers’ conceptions of co-teaching’s potential. Phenomenographic approach was chosen since conceptions were the main interest in this study. Parts of questionnaire and research data were employed from a national cooperation project, Supporting together. In this study, data consisted answers from 42 primary teachers to the questionnaire used. Data was analyzed with theory driven content analysis. In theoretical framework, co-teaching is examined as one of the ways of teaching. Benefits and challenges of co-teaching are examined. Model describing the phases of teachers’ professional development during their teacher career composed by Huberman (1992, 123–127) is also examined. Huberman’s model was chosen to be used in this study because it is based solely on the years of teaching as is the comparison in this study between primary teachers’ conceptions. The results of co-teaching were very in line with the results from earlier research. Primary teachers assessed the usefulness of co-teaching from the perspectives of teacher, teaching and pupil. From teacher’s perspective, primary teachers assessed the advantage of dividing tasks at work and the improving effects from co-teaching towards their wellbeing at work. Also, teachers assessed co-teaching based on the features of a co-teaching partner and the functionality of co-operation in co-teaching. From the perspective of teaching, when assessing the usefulness of co-teaching teachers considered the group of pupils, peace in the working environment and the practical side of teaching. From pupil’s perspective, when assessing the usefulness of co-teaching teachers considered differentiation, pupils’ special needs and challenging behavior in co-teaching. As a result from this study, there was found only few incoherent similarities with the model of Huberman (1992). Any reliable connections between teachers’ work experience and their conceptions of co-teaching were not able to carry out based on this research