Rovaniemen matkailun kasvu : nuorten aikuisten kokemukset elämänlaadun näkökulmasta

Uusimman matkailustrategian mukaan Suomi pyrkii olemaan vuoteen 2028 mennessä Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Rovaniemellä matkailijamäärät ovat toipuneet pandemiasta nopeasti, ja on ennakoitu, että vuosittainen miljoonan matkailijan raja saattaa ylittyä jo vuoteen 2030 mennessä. Matkailu tuo alueelle taloudellisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia mutta voi myös aiheuttaa ympäristöön ja paikallisyhteisöihin kohdistuvia ongelmia, kuten infrastruktuurin kuormitusta ja paikallisten vieraantumista, mitkä vaikuttavat suoraan asukkaiden elämänlaatuun. Matkailun kasvua ja sen seurauksia on tutkittu esimerkiksi Barcelonassa ja Reykjavikissa, joissa on havaittu liikamatkailuun liittyviä vaikutuksia ja matkailua on ryhdytty rajoittamaan. Rovaniemellä matkailun kasvua on tutkittu esimerkiksi jakamistaloudennäkökulmasta. Vaikka Rovaniemellä ei koeta samanlaista matkailijoiden määrää kuin näissä kaupungeissa, myös Rovaniemellä on havaittavissa vastaavia vaikutuksia runsaista matkailijamääristä erityisesti sesonkiaikana. Tutkielmani edustaa fenomenologista tutkimusta ja sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailun vaikutuksesta paikallisten asukkaiden elämänlaatuun. Tätä lähestyn päätutkimuskysymyksen avulla miten paikallisten elämänlaadun käsite voi auttaa ymmärtämään kaupunkimatkailun kehitystä avulla, ja alakysymysten miten paikalliset ovat kokeneet matkailun vaikutukset ja matkailijamäärät arjessaan sekä miten paikallisten elämänlaatu voidaan huomioida tulevaisuuden matkailun kestävässä suunnittelussa. Tutkielma osallistuu keskusteluihin liikamatkailun vaikutuksista yhdistämällä ’Tourism Quality of Life’ sekä ’Urban Quality of life’ -teorioita, joiden avulla huomio kiinnittyy matkailukaupungissa asuvien elämänlaatuun. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, jotka toteutettiin keväällä 2024. Kerätty aineisto analysoitiin alkuperäisesti Giorgin fenomenologinen menetelmää mukaillen. Suomessa menetelmää on eniten soveltanut Juha Perttula, jonka muunnosta itsekin hyödynsin. Perttulan muunnos on laajennettu versio alkuperäisestä Giorgin menetelmästä. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat positiiviset kokemukset työllisyysmahdollisuuksista, erilaisista kohtaamisista sekä runsaasta palvelutarjonnasta. Toisaalta sesongin aiheuttama kuormittavuus ja asumiseen liittyvät haasteet nousivat myös esille haastateltavien kokemuksia. Haastateltavat toivoivat kehitystä kohti ympärivuotista matkailua, jossa otetaan huomioon heidän tarpeensa. Tutkielman tulokset tarjoavat jatkotutkimuksille pohjan, jolla voidaan laajentaa ymmärrystä matkailun vaikutuksista eri ikäryhmien elämänlaatuun tai muihin Lapin kohteisiin. Nämä saattaisivat mahdollistaa paikallisten näkökulmasta matkailun nopean kasvun ajatuksen ja mahdollisesti haastaa jatkuvan kasvun ajatusta.According to the latest tourism strategy, Finland aims to become the most sustainably growing tourist destination in the Nordic countries by 2028. In Rovaniemi, the number of tourists has rapidly recovered from the pandemic, and it is predicted that the annual threshold of one million tourists may be exceeded by 2030. Tourism brings economic and cultural opportunities to the area but can also cause problems for the environment and local communities, such as infrastructure strain and alienation of locals, which directly affect the residents' quality of life. The growth of tourism and its consequences have been studied in cities like Barcelona and Reykjavik, where the impacts of overtourism have been observed and measures have been taken to limit tourism. In Rovaniemi, the growth of tourism has been examined, for instance, from the perspective of the sharing economy. Although Rovaniemi does not experience the same volume of tourists as these cities, similar effects are noticeable during peak seasons. This thesis represents phenomenological research and aims to increase understanding of the impact of tourism on the quality of life of local residents. This is approached through the main research question of how the concept of local quality of life can help understand the development of urban tourism, and the sub-questions of how locals experience the effects of tourism and tourist numbers in their daily lives, and how the quality of life of locals can be considered in sustainable tourism planning. The thesis contributes to discussions on the impacts of overtourism by combining the ‘Tourism Quality of Life’ and ‘Urban Quality of Life’ theories, which focus on the quality of life of residents in tourist cities. The research data consists of six interviews conducted in the spring of 2024. The collected data was analyzed using Giorgi's phenomenological method, as adapted by Juha Perttula in Finland. Perttula's adaptation is an extended version of the original Giorgi method. The results of the study highlighted positive experiences related to employment opportunities, various encounters, and the abundance of services. However, challenges related to seasonal congestion and housing also emerged from the interviewees' experiences. The interviewees expressed a desire for development towards year-round tourism that takes their needs into account. The findings of the thesis provide a foundation for further research to expand understanding of the impacts of tourism on the quality of life of different age groups or other destinations in Lapland. These could enable locals to reconsider the rapid growth of tourism and potentially challenge the idea of continuous growth