Minästä kiinni ja Kielestä koppi – uutta oppimateriaalia peruskouluun

Minästä kiinni ja Kielestä koppi -oppimateriaalipari tuo oppijalle näkyväksi moninaisen identiteetin ja kielen kaikessa oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Materiaalin tehtävät tukevat kaikkien oppijoiden oppimisedellytyksiä ja kulttuuri-identiteettiä, ja ne perustuvat tutkimukseen. Oppimateriaalia voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa sekä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa kaikilla vuosiluokilla. Kirjojen tehtäviä voidaan hyödyntää esimerkiksi nivelvaiheiden ryhmäytymisessä, kielivalintoihin valmistautumisessa sekä kodin ja koulun yhteistyössä.</p

Minästä kiinni – Perusopetuksen oppimateriaali moninaisista identiteeteistä

Ota minästä kiinni, vahvista luokan yhteisöllisyyttä ja opasta oppilaasi kiehtovalle matkalle omiin identiteetteihinsä! Minästä kiinni ja Kielestä koppi -oppimateriaalipari sisältää toiminnallisia, yhteisöllisiä ja innostavia tehtäviä moninaisten identiteettien tarkasteluun, kielitietoiseen oppimiseen sekä monikielisten taitojen kehittämiseen. Tehtäviä tukee tiivis pedagoginen teoriaosuus. Tämän materiaalin avulla opettajan on helppo tuoda opetussuunnitelman edellyttämä kieli- ja kulttuuritietoisuus osaksi opetusta! Minästä kiinni -materiaali tarjoaa opettajalle välineitä jokaisen oppilaan moninaisuuden, identiteettien ja vahvuuksien esiintuomiseen. Lisäksi se herättelee keskustelua yksilön ja yhteiskunnan arvoista, eriarvoisuudesta sekä mahdollisuuksista. Oppimateriaalia voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa sekä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Asioita lähestytään itseilmaisun ja yhdessä tekemisen kautta turvallisessa ilmapiirissä. Materiaali on kehitetty Turun yliopistolla yhteistyössä alan eri asiantuntijoiden ja opettajien kanssa.</p

Dialogipartikkelit joo ja niin pikaviestikeskusteluissa

Tutkimukseni käsittelee dialogipartikkeleita joo ja niin pikaviestikeskusteluissa. Otan huomioon myös partikkeliketjut, jotka sisältävät dialogipartikkelin joo tai niin. Aineistona tutkimuksessa käytän kahta Whatsapp-pikaviestiohjelmalla käytyä keskusteluketjua. Keskustelut on käyty reaaliaikaisesti älypuhelimella. Tavoitteenani on selvittää, minkälaisia tehtäviä dialogipartikkelit joo ja niin saavat pikaviestikeskusteluissa ja eroavatko niiden tehtävät puhutuissa keskusteluissa käytettyjen dialogipartikkelien tehtävistä. Vertaan tuloksiani Marja-Leena Sorjosen tekemiin tutkimuksiin dialogipartikkeleista. Tarkastelen dialogipartikkeleita keskustelunanalyyttisin metodein. Huomioin dialogipartikkelia edeltävän vuoron ja sen, miten keskustelu etenee partikkelin sisältävän vuoron jälkeen. Otan myös huomioon laajemman sekvenssin ja toiminnan, johon partikkelin sisältävä ja sitä edeltävä vuoro kuuluvat. Lisäksi tarkastelen sitä, miten pikaviestikeskusteluissa prosodian puuttuminen ja vierusparien jakautuneisuus vaikuttavat dialogipartikkelien joo ja niin käyttöön. Dialogipartikkelit saavat keskusteluissa pääosin samoja tehtäviä kuin puhutuissa keskusteluissa. Suurimman poikkeuksen muodostaa jatkajina toimivien dialogipartikkelien ryhmä. Pikaviestikeskusteluissa jatkajina toimivat dialogipartikkelit eivät koskaan vastaa jaoteltuun tietoon ja kehottavat erittäin harvoin keskustelukumppaniaan jatkamaan. Keskustelukumppania saatetaan pyytää jatkamaan kysyvällä dialogipartikkelilla joo tai niin, jos keskustelija ei koe saaneen tarpeeksi tietoa toiselta keskustelijalta. Tällöin partikkelin lopussa on kysymysmerkki. Prosodian puuttumista pikaviestikeskusteluista keskustelijat kompensoivat venyttämällä dialogipartikkelien kirjoitusasua, esimerkiksi muotoon jooo tai niii. Dialogipartikkelien sävyyn vaikutetaan myös välimerkeillä, kuten huutomerkillä tai kysymysmerkillä. Dialogipartikkelin sisältämä sävy ja se, sisältääkö partikkeli esimerkiksi erimielisyyttä, on kuitenkin aina tulkittava suhteessa dialogipartikkelin esiintymiskontekstiin. Vierusparien jakautuneisuus pikaviestikeskusteluissa ei vaikuta dialogipartikkelien käyttöön. Tutkimukseni laajentaa dialogipartikkelien tutkimusta, sillä tutkimukseni aineisto koostuu puhuttujen keskustelujen sijaan kirjoitetuista pikaviestikeskusteluita. Pikaviestikeskustelut muistuttavat paljon puhuttuja keskusteluja, ja siksi niihin keskittyvä tutkimus tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman puhutun ja kirjoitetun kielen rajankäyntiin. Tutkimukseni paneutuu tähän rajankäyntiin tietyn kieliopillisen kategorian, dialogipartikkelien,Siirretty Doriast

“Jokaiselle yksi hampurilainen: yksi sinulle ja yksi Marialle” – kielitietoisuutta kotitalouteen

DivED-hankkeessa tarjosimme kouluille isommille ryhmille suunnattujen koulutusten lisäksi myös yksilöllistä ohjausta opettajille. Harva koulu tai opettaja lähti mukaan yksilölliseen ohjaukseen, mutta ne yhteistyöt, joita saimme luotua hankkeen aikana, olivat sitäkin hedelmällisempiä. Tässä artikkelissa DivED-hankkeen kouluttaja Kiia Kuusento kertoo yhteistyöstään kotitalousopettajan kanssa.nonPeerReviewe

DivED – kohti kieli- ja kulttuuritietoisempaa opettajuutta ja opettajankoulutusta

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan opetus rakentuu kielitietoisuudelle, eri kielten ja kulttuurien arvostukselle sekä eri kulttuureiden vuorovaikutukselle. Opettajat ja opettajankouluttajat tietävät, että kielet, kulttuurit ja identiteetit ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Haasteena on, miten kieli- ja kulttuuritietoisuutta voidaan käytännön tasolla toteuttaa. DivED on pyrkinyt vahvistamaan sekä jo nyt työelämässä olevien opettajien että opettajaopiskelijoiden osaamista tällä saralla. Tässä artikkelissa kuvaillaan hankkeemme toimintaa, saavutuksia, haasteita sekä tulevaisuudennäkymiä.nonPeerReviewe

Kielestä koppi – Oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen

Ota kielestä koppi, kesytä kielitietoisuus ja opasta oppilaasi kiehtovalle matkalle kielten ulottuvuuksiin! Kielestä koppi ja Minästä kiinni -oppimateriaalipari sisältää toiminnallisia, yhteisöllisiä ja innostavia tehtäviä kielitietoiseen oppimiseen ja monikielellisten taitojen kehittämiseen sekä moninaisten identiteettien tarkasteluun. Tehtäviä tukee tiivis pedagoginen teoriaosuus. Tämän materiaalin avulla opettajan on helppo tuoda opetussuunnitelman edellyttämä kieli- ja kulttuuritietoisuus osaksi opetusta! Kielestä koppi -materiaali tarjoaa strategioita lukemiseen ja kirjoittamiseen, kieleilyyn ja kielitietoisuuden lisäämiseen. Lisäksi se herättelee valmiuksia kielten oppimiseen sekä antaa tukea monikielisten oppilaiden huomioimiseen. Oppimateriaalia voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa sekä monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Materiaali on kehitetty Turun yliopistolla yhteistyössä alan eri asiantuntijoiden ja opettajien kanssa.</p