Puheenvuoroja kieli- ja kulttuuritietoisesta varhaiskasvatuksesta

Tiivistelmä Tämä julkaisu on syntynyt osana Hyvään alkuun varhiksessa -hanketta. Hanke on toteutunut Oulun yliopiston, Kasvatustieteiden tiedekunnan koordinoimana vuosien 2018–2020 aikana ja hankkeen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke on tähdännyt kielellisten valmiuksien arvioinnin ja tukemisen kehittämiseen sekä kieli- ja kulttuuritietoisen työotteen lisäämiseen päiväkodeissa varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattujen täydennyskoulutusten avulla pohjoisessa Suomessa. Hankkeessa on suunniteltu kaksi eri laajuista täydennyskoulutuskokonaisuutta, jotka on toteutettu vuosina 2018–2019 Oulussa ja saamelaisalueella, Inarissa. Hankkeessa toteutettujen täydennyskoulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty tiivistä yhteistyötä Oulun kaupungin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa (SAKK). Tämä julkaisu on rakentunut Oulussa järjestetyn, 15 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutuksen pohjalta ja artikkelit liittyvät täydennyskoulutuksen keskeisiin sisältöalueisiin: kielellisten valmiuksien arvioinnin kehittäminen, kielen moninaisuus ja yhdenvertaisuus varhaiskasvatuksessa sekä mentorointi yhteisten käytänteiden jalkauttamisessa. Julkaisussa kirjoittavat täydennyskoulutuksessa luennoitsijoina toimineet asiantuntijat. Mukana on myös yksi varhaiskasvatuksen kentän asiantuntijan puheenvuoro. Ajankohtaiset artikkelit käsittelevät varhaisten kuuntelutaitojen merkitystä lapsen kielenkehitykselle, moninaisuutta sukupuolen näkökulmasta varhaiskasvatuksessa, saamelaisten arvojen merkitystä saamelaisessa kasvatuksessa, ohjattua vertaisryhmätyöskentelyä käytänteiden kehittämisen tukena sekä kieli- ja kulttuuritietoisuutta varhaiskasvatuksen arjessa. Lisäksi julkaisun johdantoluvussa kuvataan hanketta ja toteutuneita täydennyskoulutuksia. Julkaisu on suunnattu varhaiskasvatuksen henkilöstölle sekä varhaiskasvatuksen oppimateriaaliksi kieli- ja kulttuuritietoisuutta käsitteleville opintojaksoille eri koulutusasteilla.Abstract This publication is part of the project “Good Start in the Early Childhood Education”, during the project period 2018–2020. The University of Oulu, Faculty of Education, is coordinating the project. The project is funded by the Finnish Ministry of Education and Culture. The project goals are to develop the evaluation and supporting of linguistic skills, and language- and culture-conscious work approach in preschools through continuing education for early childhood educators in Northern Finland. The project planned and executed two continuing education courses of separate scopes. The courses were implemented during 2018–2019 in Oulu region and in Sámi region, Inari. The project cooperated closely with the City of Oulu and with the Sámi Education Institute (SAKK) in the planning and implementation of the continuing education courses. This publication is based on the 15 ECTS course organized in Oulu. The articles relate to the key content areas of this continuing education course: development of language skills evaluation, language diversity and equality in early childhood education, and mentoring in the implementation of common practices. The articles of this publication are written by experts who acted as lecturers in this continuing education. There is also one article by an expert from the field of early childhood education. The articles deal with the importance of listening skills in child´s language development, diversity from gender perspective in early childhood education, the importance of values in the Sámi early childhood education, supervised peer group working in supporting practice development, and also language and cultural awareness of early childhood education in everyday life. The introductory chapter of the publication describes the project and the completed continuing education courses. The publication is aimed at early childhood educators and as an educational material for early childhood education courses dealing with language and cultural awareness at different levels of education

Matkakertomuksia:opettajina saamelaisessa lastentarhanopettajakoulutuksessa

Tiivistelmä Luvussa pohditaan opettajien omaa positiota saamelaisessa lastentarhanopettajakoulutuksessa. Kokemusten pohjalta tarkastellaan monimuotokoulutukseen liittyviä käytänteitä, kuten etä- ja lähiopetusta sekä kieli- ja kulttuurikysymyksiä. Luvussa painottuvat kasvatuksen konteksisidonnaisuus ja yhdessä kertomisen tilat sekä interkulttuurinen kompetenssi osana opettajuuden rakentumista.Čoahkkáigeassu Logus guorahallojuvvo oahpaheaddjiid iežas posišuvdna sápmelaš mánáidgárdeoahpaheaddjiskuvlejumis. Vásáhusaid vuođul dárkkoduvvojit máŋggahámiskuvlejupmái laktáseaddji geavadagat, dego gáiddus- ja lagašoahpahus sihke giella- ja kulturgažaldagat. Logus deattohuvvet bajásgeassima konteakstačanusvuohta ja ovttas muitaleami sajit sihke interkultuvrralaš kompetánsa oassin oahpaheaddjivuođa huksemis

Educators’ narratives about belonging and diversity in northern Finland early childhood education

Abstract This study focuses on belonging and diversity in early childhood education (ECE) in northern Finland. The concept of belonging is understood as involving dynamic processes that are constructed in the multiple relations of everyday life (Juutinen, 2018; Yuval-Davis, 2011). The concept of cultural diversity can be seen through various factors, such as language, ethnicity, nationality, but also socioeconomic background, religion, gender, sexual orientation, age and ability. The study aims to deepen the understanding about belonging and diversity by asking this question: How do educators co-create the understanding about belonging and diversity in the northern ECE settings? The research material consists of peer interviews between 24 educators (Devotta et al., 2016). Each peer interview was recorded, where a pair of educators shared their experiences about belonging and diversity in ECE. The peer interviews were analysed using the three-sphere context model (Zilber, Tuval-Mashiach, and Lieblich, 2008). The findings indicated that educators approached their conceptual understanding by encountering others, intertwining various perspectives and mapping belonging and diversity. The study contributes to the scientific discussion on the conceptualisation of belonging and diversity in ECE. The ethical issues and researchers’ roles are discussed

Narratives from the North:early childhood teachers’ narrative identities in place

Abstract This study focuses on early childhood teachers’ narrative identities in the North, based on the concept of narrative identities in place. The aim of the study is to deepen understanding of early childhood teachers’ work in the culturally diverse North by approaching the teachers’ narrative identities as closely connected with place. The research question guiding this study is: How do early childhood teachers from the culturally diverse North narrate their identities? The research material consisted of 12 peer interviews (24 teachers). The findings show that early childhood teachers’ narrative identities in place are shaped in between three crucial dimensions: meaningful places, temporality, and (un)belonging to multiple communities. The study contributes to international research on teachers’ narrative identities, place-based education, and early childhood education both theoretically and methodologically. The findings of the study challenge teachers, teacher educators, and policymakers to recognise the significance of place for teachers’ identities