Lukutaidon käsite Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa ja mielipidekirjoituksissa vuosina 1990–2018

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella lukutaidon, funktionaalisen lukutaidon, informaatiolukutaidon, monilukutaidon, medialukutaidon sekä uusien lukutaitojen käsitteiden esiintymistä Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa vuosina 1990–2018. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten kyseisiä käsitteitä oli määritelty aiemmassa tutkimuksessa ja vertailla näitä määritelmiä tutkimusaineiston kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin hakemalla Helsingin Sanomien arkistosta hakusanalla lukutaito. Tutkimuksessa löydettiin 102 tutkimukseen sopivaa mielipidekirjoitusta ja 41 pääkirjoitusta. Näistä kirjoituksista 28:ssa käytettyjä lukutaidon käsitteitä oli määritelty tarkemmin. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen tutkimus ja käytetty tutkimusmenetelmä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aiemman tutkimuksen pohjalta luotiin taulukolla esitettävä synteesi, jonka avulla vertailtiin aiemmassa tutkimuksessa kuvailtuja eri lukutaidon käsitteiden määritelmiä tutkimusaineistoon. Synteesissä lukutaitojen käsitteiden ominaisuuksiksi havaittiin osa-alueet lukeminen, ymmärtäminen, tulkinta, tuottaminen, arviointi, käyttäminen, hakeminen tai hankkiminen, kommunikointi, esittäminen ja jakaminen. Tulokset tukevat aiempaa tutkimusta kokoamalla yhteen aiempaa lukutaitojen käsitteitä koskevaa tutkimusta synteesin keinoin ja esittelemällä näistä tutkimuksista löytyviä lukutaitojen ominaisuuksia. Tutkimus loi uutta tietoa suomalaisten lasten ja nuorten lukutaitojen kuvaamisesta julkisessa keskustelussa. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla saatiin objektiivista tietoa lukutaidon käsitteiden kuvauksesta suomalaisissa mielipideteksteissä. Tulosten perusteella aiemmassa tutkimuksessa ja julkisessa keskustelussa annetaan eri lukutaitojen käsitteille yhteisiä ominaisuuksia, mutta tutkimusaineistosta nousi myös täysin uusia ominaisuuksia. Mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa lukutaidon käsitteitä ei kuitenkaan määritellä yhtä laajasti, kuin aiemmassa tutkimuksessa. Julkisessa keskustelussa ja aiemmassa tutkimuksessa yhteistä oli tiettyjen trendien havaittavuus kaikkia lukutaidon käsitteitä koskien. Trendeiksi havaittiin päällekkäisyydet lukutaitojen eri käsitteiden välillä, digitaalisen ympäristön aiheuttamat muutokset lukutaidon käsitteissä ja tekstien ymmärtäminen laajassa merkityksessä. Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan nähdä, että lukutaidon käsite oli mielipidekirjoituksissa ja pääkirjoituksissa käytetyin lukutaidon käsitteistä. Eri lukutaitojen käsitteiden välillä on päällekkäisyyksiä sekä aiemmassa tutkimuksessa että tutkimusaineistossa

The activity and functions of soil microbial communities in the Finnish sub-Arctic vary across vegetation types

Abstract Due to climate change, increased microbial activity in high-latitude soils may lead to higher greenhouse gas (GHG) emissions. However, microbial GHG production and consumption mechanisms in tundra soils are not thoroughly understood. To investigate how the diversity and functional potential of bacterial and archaeal communities vary across vegetation types and soil layers, we analyzed 116 soil metatranscriptomes from 73 sites in the Finnish sub-Arctic. Meadow soils were characterized by higher pH and lower soil organic matter (SOM) and carbon/nitrogen ratio. By contrast, dwarf shrub-dominated ecosystems had higher SOM and lower pH. Although Actinobacteria, Acidobacteria, Alphaproteobacteria and Planctomycetes were dominant in all communities, there were significant differences at the genus level between vegetation types; plant polymer-degrading groups were more active in shrub-dominated soils than in meadows. Given that climate-change scenarios predict the expansion of shrubs at high latitudes, our results indicate that tundra soil microbial communities harbor potential decomposers of increased plant litter, which may affect the rate of carbon turnover in tundra soils. Additionally, transcripts of methanotrophs were detected in the mineral layer of all soils, which may moderate methane fluxes. This study provides new insights into possible shifts in tundra microbial diversity and activity due to climate change