Mitä muut edellä, sitä minä perässä, hieman jäljessä vain : Perässä- ja jäljessä-grammien merkitykset ja käyttö.

Tutkielmassani tarkastelen perässä- ja jäljessä-grammien merkityksiä ja käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, minkälaisia erilaisia merkityksiä ja käyttötapoja grammeilla on kaunokirjallisuuden klassikkoteoksista ja Suomi24-keskustelupalstan keskusteluista koostuvassa aineistossa, sekä selvittää, ovatko grammit keskenään synonyymeja. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen kielentutkimus, jonka piirissä täydellistä synonymiaa pidetään mahdottomana, sillä eron muodossa ajatellaan vastaavan aina myös eroa merkityksessä. Kandidaatintutkielmassani (Kelloniemi 2014) tekemäni päätelmät perässä- ja jäljessä-grammien täydellisen synonymian kumoutumisesta saavat tässä tutkielmassa vahvistusta. Perusmerkitykseltään spatiaalisia suhteita kuvaavat perässä- ja jäljessä-grammit voivat esiintyä myös temporaalisia ja abstrakteja suhteita kuvaavissa ilmauksissa. Tutkielmani kaunokirjallisessa aineistossa suurin osa kummankin grammin esiintymistä on merkitykseltään spatiaalisia, mutta internetkeskusteluaineistossa enemmistö kummankin grammin esiintymistä on merkitykseltään abstrakteja. Tämä sopii yhteen sen olettamuksen kanssa, että sanojen kieliopillistuminen tapahtuu ajan kuluessa konkreettisemmasta merkityksestä abstraktimpaan. Spatiaalisissa ilmauksissa perässä-grammiin liittyy tiiviisti pyrkimys etenemiseen ja kiintopisteen sijainnin saavuttamiseen, kun taas jäljessä-grammiin liittyy pikemminkin kiintopisteestä tietyn välimatkan päässä pysyttelyn merkitys. Tekstin osien suhteita kuvaavissa teksteissä tulee lisäksi esiin se, kuinka perässä oleva muuttuja tulkitaan osaksi kiintopistettä mutta jäljessä oleva muuttuja kiintopisteestä erilliseksi entiteetiksi. Temporaalisessa merkityksessä grammit esiintyvät erityisesti JONOMETAFORAA edustavissa ilmauksissa. Erot grammien merkityksissä tulevat esiin vahvimmin niiden adverbikäytössä, jossa perässä keskittyy ilmaisemaan ajankohtien tai tapahtumien neutraalia peräkkäisyyttä ja jäljessä myöhemmän ajankohdan myöhäisyyttä suhteessa aikaisempaan. Abstrakteissa ilmauksissa jäljessä-grammi kuvaa lähinnä muuttujan huonommuutta, vähäisempää kehittyneisyyttä ja vähäisempää tärkeyttä suhteessa kiintopisteeseen tai vanhanaikaisuutta. Perässä-grammi keskittyy kuvaamaan tavoittelua ja kausaalista merkitystä. Näiden merkitysten lisäksi kummallakin grammilla voidaan kuvata henkistä seuraamista

Bussissa takana vai letkan perässä? Sijainnin ilmaiseminen liikkuvan kiintopisteen sisäpuolella

Spatiaalisen semantiikan alalla spatiaalisten grammien eli kieliopillisten sanojen tutkimuksessa on vanhastaan keskitytty tilanteisiin, joissa muuttuja eli suhteutettava sijaitsee kiintopisteen eli suhteutuskohdan ulkopuolella, kuten ilmauksen pallo on puun edessä kuvaamassa relaatiossa. Muuttuja voi kuitenkin sijaita myös kiintopisteen sisäpuolella, jolloin voidaan puhua sisältävästä kiintopisteestä. Sisältävän kiintopisteen sisällä voi muuttujan lisäksi sijaita muita kiintopisteitä (teatterissa Heikki istui aivan pylvään edessä). Sisältävä kiintopiste voi myös liikkua muut osallistujat mukanaan. Esimerkkejä ovat bussi, jonka sisä­puolella on matkustajia, tai letka, joka koostuu useasta juoksijasta.Artikkelissa selvitetään kahden kyselyaineiston avulla, millaisia grammirakenteita äidinkieliset suomenpuhujat pitävät sopivina ilmaisemaan liikkuvan sisältävän kiintopisteen sisäpuolella olevien osallistujien sijaintia suhteessa toisiinsa (istua bussissa toisen edessä) sekä osallistujien sijaintia suhteessa sisältävään kiintopisteeseen itseensä (istua bussin perällä). Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 229 suomenpuhujan vastauksista. Päähuomion kohteena ovat perusmerkityksessään tilaa ilmaisevat grammit edellä, edessä, takana, perässä ja jäljessä sekä temporaaliset grammit ennen, jälkeen, alussa ja lopussa.Artikkelissa osoitetaan, että grammirakenteiden soveltuvuuteen vaikuttavat sekä sisältävän kiintopisteen säiliömäisyyden aste että osallistujien rooli liikkujina. Esi­merkiksi säiliömäisessä bussissa matkustava on pikemminkin toisen edessä tai takana, epäsäiliömäisessä jonossa seisova tai letkassa juokseva taas toisen edellä, perässä tai jäljessä. Artikkelin esittämiin tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava suuntaa-antavina, sillä vastaajien arviot grammirakenteiden sopivuudesta vaihtelivat suuresti niin kyselyiden sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi kohtalaisen pieni vastaajajoukko heikentää tulosten yleistettävyyttä.‘At the back’ of a bus or ‘at the end’ of a line: How Finnish grams code the location of entities inside a moving containerThis article explores the acceptability of Finnish front–back grams (multi­functional grammatical words) for the expression of the location of smaller entities (Figures) inside a moving, encompassing entity (Ground), e.g., passengers in a bus or runners in a pack. Finnish front–back grams comprise two sets: 1) two-mover grams that indicate motion by Figure and Ground in the same direction: edellä (‘ahead of’ ~ ‘before’), perässä and jäljessä (‘behind ~ after’), and 2) general front–back grams: edessä (‘in front of ~ ahead of’) and takana (‘behind’). In two surveys, the acceptability of the grams in different gram constructions (adpositional, adverbial) was rated using pictorially illustrated scenarios. The two surveys comprise a total of 229 respondents, all of which are native speakers of Finnish.The overall result is that the specialised two-mover grams are least felicitous for scenarios in which the encompassing entity is a prototypical container (such as a bus) and most felicitous for scenarios in which the encompassing entity is a container only in a weak sense (such as a pack of runners). In the latter case, the entities inside the container (the runners) are conceptualised as independent movers. The result is the opposite for the semantically general grams. However, these results should be taken as approximations, as the acceptability ratings of different gram constructions vary both within and between the surveys, and the number of respondents is relatively small.</p

Mitä muut edellä, sitä minä perässä, hieman jäljessä vain : Perässä- ja jäljessä-grammien merkitykset ja käyttö

Tutkielmassani tarkastelen perässä- ja jäljessä-grammien merkityksiä ja käyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, minkälaisia erilaisia merkityksiä ja käyttötapoja grammeilla on kaunokirjallisuuden klassikkoteoksista ja Suomi24-keskustelupalstan keskusteluista koostuvassa aineistossa, sekä selvittää, ovatko grammit keskenään synonyymeja. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen kielentutkimus, jonka piirissä täydellistä synonymiaa pidetään mahdottomana, sillä eron muodossa ajatellaan vastaavan aina myös eroa merkityksessä. Kandidaatintutkielmassani (Kelloniemi 2014) tekemäni päätelmät perässä- ja jäljessä-grammien täydellisen synonymian kumoutumisesta saavat tässä tutkielmassa vahvistusta. Perusmerkitykseltään spatiaalisia suhteita kuvaavat perässä- ja jäljessä-grammit voivat esiintyä myös temporaalisia ja abstrakteja suhteita kuvaavissa ilmauksissa. Tutkielmani kaunokirjallisessa aineistossa suurin osa kummankin grammin esiintymistä on merkitykseltään spatiaalisia, mutta internetkeskusteluaineistossa enemmistö kummankin grammin esiintymistä on merkitykseltään abstrakteja. Tämä sopii yhteen sen olettamuksen kanssa, että sanojen kieliopillistuminen tapahtuu ajan kuluessa konkreettisemmasta merkityksestä abstraktimpaan. Spatiaalisissa ilmauksissa perässä-grammiin liittyy tiiviisti pyrkimys etenemiseen ja kiintopisteen sijainnin saavuttamiseen, kun taas jäljessä-grammiin liittyy pikemminkin kiintopisteestä tietyn välimatkan päässä pysyttelyn merkitys. Tekstin osien suhteita kuvaavissa teksteissä tulee lisäksi esiin se, kuinka perässä oleva muuttuja tulkitaan osaksi kiintopistettä mutta jäljessä oleva muuttuja kiintopisteestä erilliseksi entiteetiksi. Temporaalisessa merkityksessä grammit esiintyvät erityisesti JONOMETAFORAA edustavissa ilmauksissa. Erot grammien merkityksissä tulevat esiin vahvimmin niiden adverbikäytössä, jossa perässä keskittyy ilmaisemaan ajankohtien tai tapahtumien neutraalia peräkkäisyyttä ja jäljessä myöhemmän ajankohdan myöhäisyyttä suhteessa aikaisempaan. Abstrakteissa ilmauksissa jäljessä-grammi kuvaa lähinnä muuttujan huonommuutta, vähäisempää kehittyneisyyttä ja vähäisempää tärkeyttä suhteessa kiintopisteeseen tai vanhanaikaisuutta. Perässä-grammi keskittyy kuvaamaan tavoittelua ja kausaalista merkitystä. Näiden merkitysten lisäksi kummallakin grammilla voidaan kuvata henkistä seuraamista

Bussissa takana vai letkan perässä? : Sijainnin ilmaiseminen liikkuvan kiintopisteen sisäpuolella

Spatiaalisen semantiikan alalla spatiaalisten grammien eli kieliopillisten sanojen tutkimuksessa on vanhastaan keskitytty tilanteisiin, joissa muuttuja eli suhteutettava sijaitsee kiintopisteen eli suhteutuskohdan ulkopuolella, kuten ilmauksen pallo on puun edessä kuvaamassa relaatiossa. Muuttuja voi kuitenkin sijaita myös kiintopisteen sisäpuolella, jolloin voidaan puhua sisältävästä kiintopisteestä. Sisältävän kiintopisteen sisällä voi muuttujan lisäksi sijaita muita kiintopisteitä (teatterissa Heikki istui aivan pylvään edessä). Sisältävä kiintopiste voi myös liikkua muut osallistujat mukanaan. Esimerkkejä ovat bussi, jonka sisä­puolella on matkustajia, tai letka, joka koostuu useasta juoksijasta. Artikkelissa selvitetään kahden kyselyaineiston avulla, millaisia grammirakenteita äidinkieliset suomenpuhujat pitävät sopivina ilmaisemaan liikkuvan sisältävän kiintopisteen sisäpuolella olevien osallistujien sijaintia suhteessa toisiinsa (istua bussissa toisen edessä) sekä osallistujien sijaintia suhteessa sisältävään kiintopisteeseen itseensä (istua bussin perällä). Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 229 suomenpuhujan vastauksista. Päähuomion kohteena ovat perusmerkityksessään tilaa ilmaisevat grammit edellä, edessä, takana, perässä ja jäljessä sekä temporaaliset grammit ennen, jälkeen, alussa ja lopussa. Artikkelissa osoitetaan, että grammirakenteiden soveltuvuuteen vaikuttavat sekä sisältävän kiintopisteen säiliömäisyyden aste että osallistujien rooli liikkujina. Esi­merkiksi säiliömäisessä bussissa matkustava on pikemminkin toisen edessä tai takana, epäsäiliömäisessä jonossa seisova tai letkassa juokseva taas toisen edellä, perässä tai jäljessä. Artikkelin esittämiin tuloksiin on kuitenkin suhtauduttava suuntaa-antavina, sillä vastaajien arviot grammirakenteiden sopivuudesta vaihtelivat suuresti niin kyselyiden sisällä kuin niiden välillä. Lisäksi kohtalaisen pieni vastaajajoukko heikentää tulosten yleistettävyyttä. &nbsp; ‘At the back’ of a bus or ‘at the end’ of a line: How Finnish grams code the location of entities inside a moving container This article explores the acceptability of Finnish front–back grams (multi­functional grammatical words) for the expression of the location of smaller entities (Figures) inside a moving, encompassing entity (Ground), e.g., passengers in a bus or runners in a pack. Finnish front–back grams comprise two sets: 1) two-mover grams that indicate motion by Figure and Ground in the same direction: edellä (‘ahead of’ ~ ‘before’), perässä and jäljessä (‘behind ~ after’), and 2) general front–back grams: edessä (‘in front of ~ ahead of’) and takana (‘behind’). In two surveys, the acceptability of the grams in different gram constructions (adpositional, adverbial) was rated using pictorially illustrated scenarios. The two surveys comprise a total of 229 respondents, all of which are native speakers of Finnish. The overall result is that the specialised two-mover grams are least felicitous for scenarios in which the encompassing entity is a prototypical container (such as a bus) and most felicitous for scenarios in which the encompassing entity is a container only in a weak sense (such as a pack of runners). In the latter case, the entities inside the container (the runners) are conceptualised as independent movers. The result is the opposite for the semantically general grams. However, these results should be taken as approximations, as the acceptability ratings of different gram constructions vary both within and between the surveys, and the number of respondents is relatively small