3 research outputs found

    "Lupa unelmoida" - Piha-alueen kunnostusprojekti lastensuojelulaitoksessa

    Get PDF
    Opinnäytetyö on yhteisöllinen projekti, jonka tuotoksena lastensuojelulaitoksen piha-alue kunnostettiin perusteellisesti oman yhteisön voimin. Projektin tarkoituksena oli parantaa lastensuojelulaitoksen tiloja viihtyisämmäksi ja toimivammaksi, sekä saada nuorten kesäloma-arkeen toiminnallista tekemistä innostamalla heidät mukaan unelmoimaan paremmasta piha-alueesta. Projektin suunnitteluvaihe aloitettiin keväällä 2015, jolloin aloimme yhdessä nuorten kanssa unelmoida paremmasta takapihasta. Unelmat toteutettiin 1.6.2015 – 16.6.2015. Projekti huipentui 17.6.2015 järjestettyihin grillijuhliin, joihin oli kutsuttu yhteisölle tärkeitä ihmisiä ja tekijät, nuoret pääosassa, saivat ylpeinä esitellä vieraille projektin tuotosta. Lisäksi projektista valmistettiin muistoksi osallistuneille digitarina, joka katsottiin yhdessä 5.7.2015. Opinnäytetyön keskeisin käsite on sosiokulttuurinen innostaminen. Yhteisöllisessä projektissa tärkeitä käsitteitä ovat myös osallisuus ja yhteisöllisyys. Sosiokulttuurisen innostamisen teoriaa soviteltiin käytäntöön projektin alusta saakka sekä innostamalla ja ottamalla nuoret mukaan jo alkusuunnitteluvaiheessa, jolloin saimme projektin käyntiin ja hyvä oli myös lopputulema. Aikuisen omalla esimerkillä ja innokkuudella saatiin luotua nuorille osallisuuden tunne jakamalla valtaa ja vastuuta niin, että kaikki projektiin osallistuneet nuoret, ja aikuiset, tunsivat itsensä tärkeäksi ja kaikki huomasivat, että omalla mielipiteellä on merkitystä. Opinnäytetyön raportti koostuu teoriaosuudesta, käsitteinä sosiokulttuurinen innostaminen, osallisuus ja yhteisöllisyys. Teoriatiedosta on pyritty siirtämään suoraan oppia käytäntöön eli käsitteitä on tarkasteltu niin, että vain opinnäytetyön kannalta oleellinen on otettu mukaan. Projektin toteutus on raportoitu projektikertomuksena, sekä itsearvioinnissa ja pohdinnassa on tarkasteltu projektin onnistumista, tavoitteiden saavuttamista sekä miten teoriatietoa on pystytty projektin käytännöllisessä vaiheessa hyödyntämään.This thesis is a community project, which resulted in a thorough reconstruction of the yard of a child welfare institution by the community themselves. The purpose of the project was to improve the facilities of the child welfare institution to be more comfortable and functional, as well as to make the young people's summer vacation functional by encouraging them to dream of a better backyard. The design phase of the project was started in spring 2015, when we started dreaming together with the adolescents about a better yard. The dreams were made true 1.6.2015 – 16.6.2015. The project culminated on 17.6.2015 when we organized a barbecue to where we invited important people to the community and the adolescents were proud to introduce the results to the guests. In addition, a digital story of the project was made, which we watched together on 5.7.2015. The most important concept in the study is a sociocultural animation. Also, important concepts in a communal project are inclusion and communality. The theory of sociocultural animation was put into practice from the very beginning of the project by encouraging and involving the young people already in the initial planning phase in order to initiate the project and achieve good results. With an adult's own example and enthusiasm the young people felt the sense of inclusion by sharing power and responsibility so that all adolescents involved in the project felt that they were important and everyone noticed that their opinion was relevant. The thesis report includes of a theoretical part discussing the concepts are sociocultural animation, inclusion and communality. The theoretical knowledge was applied directly into practice and thus only concepts relevant to the thesis were included. The implementation of the project was reported as a project description, and the self-evaluation and reflection examined the success of the project, the achievement of the objectives and how the theoretical knowledge was used in the practical phase of the project

    Parempaa hyvinvointia ja työkykyä: työyhteisöjen kuuden kuukauden hyvinvointiprojektin vaikutukset

    No full text
    Työnantajien yleisin tapa tukea henkilöstön hyvinvointia on jakaa liikunta- ja kulttuuriseteleitä, kustantaa työpaikan harrastevuoroja sekä mahdollistaa työ-paikkaruokailu. Työkyvyn alentuessa tukitoimia tarjotaan työterveysyhteistyönä. Kuitenkin työpaikka on vielä vähän hyödynnetty areena kohentamaan henkilöstön hyvinvointia. Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin työyhteisöissä järjestettävän kuuden kuukauden hyvinvointiprojektin vaikutuksia henkilöstön työkykyyn, liikuntaan ja elintapamuutoksiin. Tutkimuksessa verrataan subjektiivista alkukyselyä kuuden kuukauden jälkeen toteutettuun subjektiiviseen loppukyselyyn. Objektiivisina mittareina käytettiin kehonkoostumus- ja vyötärönympärysmittausta, jotka myöskin mitattiin hyvinvointiprojektien alussa ja seurantamittaus tehtiin lopussa. Näiden mittareiden lisäksi vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin haastatteluja. Hyvinvointiprojekteihin osallistui kahdeksan työyhteisöä ja 114 työyhteisön jäsentä. Tutkimusmenetelminä käytettiin määrällistä sekä laadullista tutkimusmenetelmää. Kyselytutkimus toteutettiin Webropol-työkalulla ja analysoitiin SPSS-tilastointiohjelmalla. SPSS-ohjelman avulla tarkasteluun hyväksyttiin vain ne osallistujat, jotka olivat vastanneet sekä alku- että loppukyselyyn (n=55). Objektiivisten mittausten tarkasteluun hyväksyttiin vain ne osallistujat, jotka osallistuivat sekä alku- että loppumittaukseen (n=89). Työyhteisöistä haastateltiin seitsemän henkilöä ja aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten perusteella kuuden kuukauden hyvinvointiprojektilla oli vaikutusta osallistujien työkykyyn positiivisesti. Tuloksista voidaan myös todeta, että liikkuminen lisääntyi projektin aikana sekä ilmapiiri ja yhteisöllisyys parantui työyhteisössä. Kuuden kuukauden hyvinvointiprojektin vaikutukset osoittavat, että työnantajan kannattaa panostaa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen ja työyhteisö on selkeä voimavara elintapamuutoksia tehdessä ja muutosten hyötyjä kokiessa

    Liikuntaa lisää pienillä tempuilla - työpaikan hyvinvointiprojektin vaikutukset ja kustannukset

    No full text
    Onnistunut työyhteisön hyvinvointiprojekti vaatii alkuinnostamisen ja motivoinnin sekä selkeän alun ja lopun. Projektin lanseeraus ja työntekijän saama ensivaikutelma ovat tärkeitä. Tämä julkaisu kokoaa Tuottavuutta hyvinvointia kohentamalla -hankkeen tulokset. Itä-Savon sairaanhoitopiirin (Sosteri) toteuttaman hankkeen aikana työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua kuuden kuukauden mittaisiin hyvinvointiprojekteihin, jotka tukivat työntekijän kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan entistä paremmin. Arviointiraportissa on myös laskettu hankkeen toimintamallin kustannukset. Työntekijöiden hyvinvointia mitattiin hyvinvointi-intervention alussa ja lopussa kehonkoostumus- ja työkykymittauksilla. Erityisesti liikunnan edistämistä oli tukemassa älykello ja työyhteisökohtainen sovellus. Mittausten lisäksi arviointiaineistona ovat myös kaikille osallistuneille suunnattujen kyselytutkimuksien tulokset sekä joidenkin osallistuneiden haastattelut. Hyvinvointi-interventio lisäsi liikuntaa 1,5 tuntia viikossa. Paino putosi naisilla reilun kilon ja miehillä yli kaksi kiloa. Liikunnan lisäämiseen vaikuttivat eniten itse hankkeeseen osallistuminen, alkutilanteen kehonkoostumusmittaukset sekä hyvinvointisovelluksen yhteisöllinen merkitys. Painonpudottaminen oli haasteellisempaa kuin liikunnan lisääminen. Ravintotottumusten muuttaminen olisi vaatinut osallistujien mukaan enemmän tukea kuin vain tietoa terveellisestä ravinnosta. Viittaaminen Kuvaja-Köllner, V., & Kautonen, J. (2021). Liikuntaa lisää pienillä tempuilla - työpaikan hyvinvointiprojektin vaikutukset ja kustannukset. (Diak Puheenvuoro 40). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-385-
    corecore