Natural history of bleeding and characteristics of early bleeders among warfarin initiators – a cohort study in Finland

AimsThe demand for oral anticoagulant therapy will continue to increase in the future along with the aging of the population. This study aimed to determine the rate of bleeding requiring hospitalization and to characterize early bleeders among persons initiating warfarin therapy. Characterization of those most susceptible to early bleeding is important in order to increase the safety of warfarin initiation.Patients and methodsUsing data from nationwide health registers, we identified persons initiating warfarin therapy between January 1, 2009 and June 30, 2012, n=101,588, and followed them until hospitalization for bleeding, death, or administrative end of the study (December 31, 2012). We defined early bleeders as persons with a bleeding requiring hospitalization within 30 days since warfarin initiation.ResultsThe rate of hospitalization for bleeding during a median follow-up of 1.9 years was 2.6% per person-year (95% confidence interval [CI] 2.5%–2.7%), with a peak within the first 30 days of warfarin initiation (6.5% per person-year, 95% CI 6.0%–7.1%). In a multivariable Cox proportional hazards regression analysis, early bleeders were characterized by prior bleeding (<180 days before initiation, hazard ratio [HR] =13.7, 95% CI 10.9–17.1; during 180 days–7 years before initiation, HR =1.48, 95% CI 1.15–1.90), male sex (HR =1.32, 95% CI 1.10–1.57), older age (HR =1.13, 95% CI 1.04–1.22, per 10-year increase), venous thrombosis (HR =1.83, 95% CI 1.44–2.34), pulmonary embolism (HR =1.46, 95% CI 1.11–1.91), alcohol abuse (HR =1.59, 95% CI 1.08–2.35), rheumatic disease (HR =1.40, 95% CI 1.07–1.83), and exposure to drugs with dynamic interaction mechanism with warfarin (HR =1.43, 95% CI 1.20–1.71). In age-adjusted models, Charlson comorbidity index and number of drugs predicted a graded increase in the hazard of early bleeding.ConclusionThe rate of hospitalizations for bleeding peaked in the beginning of warfarin therapy. Early bleeders were characterized by venous thrombosis, pulmonary embolism, and factors that increase bleeding risk without affecting the international normalized ratio

Essitalopraami ja sitalopraami masennuksen hoidossa

Masennus on monitekijäinen sairaus, jonka syntyyn liittyy useita biologisia, psykologisia ja sosiaalisia vaaratekijöitä. Vuosittain noin 5 % suomalaisesta aikuisväestöstä sairastaa kliinisesti merkittävää masennusta. Masennuksen hoitoon on tarjolla useita lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä hoitoja. Tässä katsauksessa vertailtiin kahta yleisesti masennuksen hoidossa käytettyä lääkettä, essitalopraamia ja sitalopraamia. Kokonaisuudessaan näyttö essitalopraamin ja sitalopraamin terveysvaikutusten eroista on vähäistä, kun otetaan huomioon sairauden yleisyys. Lisäksi näyttö on erittäin niukkaa iäkkäillä potilailla, joilla masennuslääkkeiden käyttö on myös yleistä. Tutkimusnäyttö antaa seuraavia viitteitä: − Varhaisessa hoitovasteessa (alle 4 viikkoa) hoitojen eroista ei ole selkeää näyttöä. − Essitalopraamilla hoitovaste saavutetaan 6–12 viikon hoidossa useammin kuin sitalopraamilla. − Pidempikestoisessa käytössä hoidoilla ei ole eroa, tosin tutkimusnäyttö on vähäistä. − Essitalopraamilla ja sitalopraamilla ei näyttäisi olevan eroa haitoissa tai hoidon keskeytymisessä. − Merkittävä osa potilaista ei hyödy kummastakaan hoidosta. Essitalopraamihoidossa 37 ja sitalopraamihoidossa 44 potilasta 100:sta ei saa hoitovastetta. − Potilaiden kannalta tärkeästä lopputuloksesta, elämänlaadusta, ei ole käytettävissä tutkimusnäyttöä. Vuonna 2012 essitalopraamista sai korvauksia noin 93 000 ja sitalopraamista noin 99 000 potilasta. Essitalopraamin lääkekustannukset korvauksen saajaa kohti olivat lähes nelinkertaiset sitalopraamiin verrattuna. Avohoidossa lääkekustannukset essitalopraamista ja sitalopraamista olivat yhteensä lähes 14 miljoonaa euroa, josta essitalopraamin osuus oli lähes 11 miljoonaa. Potilaat maksoivat itse keskimäärin yli puolet lääkekustannuksista kummassakin hoidossa. Arvioinnin perusteella jää epäselväksi, missä määrin essitalopraamin aiheuttamille lisäkustannuksille sitalopraamiin verrattuna saadaan vastinetta väestön parantuneen terveydentilan muodossa. Pohdittavaksi myös jää, voisiko aiheutunut lisäkustannus olla paremmin hyödynnettävissä masennuksen muissa lääkkeellisissä tai lääkkeettömissä hoitomuodoissa. Kliinisen asiantuntija-arvion mukaan essitalopraamin käyttöä tulisi suunnata sellaisille potilaille, jotka siitä todennäköisimmin voisivat hyötyä. Näiden potilasryhmien tunnistaminen vaatisi kuitenkin lisää tutkimusta.Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks

Dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona aivohalvausten ja systeemisten veritulppien ehkäisyssä varfariiniin verrattuna

Tiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniksiTiivistelmä myös ruotsiksi ja englanniks

Natural history of bleeding and characteristics of early bleeders among warfarin initiators - a cohort study in Finland

Aims: The demand for oral anticoagulant therapy will continue to increase in the future along with the aging of the population. This study aimed to determine the rate of bleeding requiring hospitalization and to characterize early bleeders among persons initiating warfarin therapy. Characterization of those most susceptible to early bleeding is important in order to increase the safety of warfarin initiation. Patients and methods: Using data from nationwide health registers, we identified persons initiating warfarin therapy between January 1, 2009 and June 30, 2012, n = 101,588, and followed them until hospitalization for bleeding, death, or administrative end of the study (December 31, 2012). We defined early bleeders as persons with a bleeding requiring hospitalization within 30 days since warfarin initiation. Results: The rate of hospitalization for bleeding during a median follow-up of 1.9 years was 2.6% per person-year (95% confidence interval [CI] 2.5%-2.7%), with a peak within the first 30 days of warfarin initiation (6.5% per person-year, 95% CI 6.0%-7.1%). In a multivariable Cox proportional hazards regression analysis, early bleeders were characterized by prior bleeding (Conclusion: The rate of hospitalizations for bleeding peaked in the beginning of warfarin therapy. Early bleeders were characterized by venous thrombosis, pulmonary embolism, and factors that increase bleeding risk without affecting the international normalized ratio.</p