Kelan toimistojen lakkauttaminen ja arviot Kelan palveluista : Kuvailevat tulokset.

Tutkimuksessa tarkastellaan, millä tavoin Kelaan suhtaudutaan asuinpaikkakunnilla, joissa Kelan palvelutoiminnan muutokset ovat ilmentyneet toimistojen sulkemisina. Tutkimuksessa selvitetään Kelassa asioinnin muutoksia sekä kuntalaisten näkemyksissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa analysoidaan kuntalaisten antamia arvosanoja Kelan ja sen eri palvelukanavien toiminnalle. Lisäksi tarkastellaan heidän näkemyksiään Kelan toimistoverkon riittävyydestä, etuuksien hakemisen vaivattomuudesta ja Kelan palvelujen saavutettavuudesta. Tutkimuksen aineisto koostuu vuosina 2010, 2011 ja 2012 kerätyistä puhelinhaastatteluista, jotka suunnattiin 12 kuntaan, jossa Kelan toimisto oli lakkautettu joko vuonna 2010 tai 2011. Puhelinhaastatteluja tehtiin kunakin vuonna noin 600 siten, että jokaisena vuotena kultakin asuinpaikkakunnalta on noin 50 havaintoa. Tulosten mukaan välittömät reaktiot toimiston lakkautukselle ovat joissakin tapauksissa negatiivisia. Esimerkiksi Kelalle annetut yleisarvosanat heikentyivät toimiston lakkautuksen jälkeen, ja ne ovat jääneet toimiston sulkemista edeltävää tasoa matalammalle tasolle. Toisaalta toimiston lakkautuksella ei vaikuta olevan selvää yhteyttä mielipiteisiin. Mielipiteet myös näyttävät lieventyvän ajan myötä. Toimiston lakkautus ei välittömästi vähennä toimistossa asiointia. Monissa kunnissa henkilökohtainen asiointi toimistossa on asuinpaikkakunnan toimiston sulkemisesta huolimatta kasvanut. Tulosten valossa toimiston sulkeminen edellyttää, että korvaavaan toimistopalveluun lisätään resursseja. Lähitoimistossa on varauduttava asiakasmäärien kasvuun. Toimiston lakkautus ei tulosten valossa toimi sinällään kannusteena siirtyä käyttämään verkkopalveluja. Verkkopalvelujen käyttö ei systemaattisesti kasvanut tutkimuskunnissa. Sen sijaan puhelinasiointi ja kirjeitse asiointi kasvoivat useissa kunnissa toimiston lakkautuksen jälkeen. Lisääntynyt puhelinasiakkuus viittaa siihen, että asiakkaat hakevat neuvontaa puhelimitse henkilökohtaisen kasvokkain tapahtuvan asiakaspalvelun tarjonnan siirtyessä kauemmaksi

Cytocompatibility of Medical Biomaterials Containing Nickel by Osteoblasts: a Systematic Literature Review

The present review is based on a survey of 21 studies on the cytocompatibility of medical biomaterials containing nickel, as assessed by cell culture of human and animal osteoblasts or osteoblast-like cells. Among the biomaterials evaluated were stainless steel, NiTi alloys, pure Ni, Ti, and other pure metals. The materials were either commercially available, prepared by the authors, or implanted by various techniques to generate a protective layer of oxides, nitrides, acetylides. The observation that the layers significantly reduced the initial release of metal ions and increased cytocompatibility was confirmed in cell culture experiments. Physical and chemical characterization of the materials was performed. This included, e.g., surface characterization (roughness, wettability, corrosion behavior, quantity of released ions, microhardness, and characterization of passivation layer). Cytocompatibility tests of the materials were conducted in the cultures of human or animal osteoblasts and osteoblast-like cells. The following assays were carried out: cell proliferation and viability test, adhesion test, morphology (by fluorescent microscopy or SEM). Also phenotypic and genotypic markers were investigated. In the majority of works, it was found that the most cytocompatible materials were stainless steel and NiTi alloy. Pure Ni was rendered and less cytocompatible. All the papers confirmed that the consequence of the formation of protective layers was in significant increase of cytocompatibility of the materials. This indicates the possible further modifications of the manufacturing process (formation of the passivation layer)