Peruna paremmaksi

Laadukas peruna on käyttötarkoitukseen sopivaa, virheetöntä, ravintoarvoltaan hyvää ja käyttöturvallista. Laadukas peruna ei sisällä kemiallisia torjunta-aineita, haitallisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Laatuvaihtelut ovat merkittävä ongelma sekä perunan tuottajalle että käyttäjälle. Ongelmat perunan laadussa tulevat yleensä esiin vasta käsittely- tai valmistusprosessin aikana. Koetut pettymykset perunan laadussa ohjaavat kuluttajia ja suurkeittiöitä käyttämään korvaavia tuotteita ja se näkyy tuotantoketjulle markkinaosuuksien menetyksenä. Riittävä ja tasapainoinen, maan ravinnevarat huomioon ottava lannoitus on keskeinen osa perunan viljelytekniikkaa. Peruna reagoi vaativana viljelykasvina vaihtelevaan tai epätasapainoiseen lannoitukseen sadon määrällä ja/tai laadulla. Lannoituksen suunnittelussa pitäisi ottaa huomioon maa-analyysien tulokset sekä esikasvin, tuotantosuunnan, lajikkeiden ym. vaikutukset. Lisäksi sadon määrään ja laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat maalaji, vesitalous, kasvukauden sääolosuhteet ja varastointi. Tässä tutkimuksessa mukuloiden ravinnepitoisuudet vaihtelivat paljon ja ravinteiden kulkeutumiseen mukuloihin vaikutti erityisesti maan pH. Maan multavuudella ei ollut yhteyttä satotasoon tai mukuloiden ravinnepitoisuuksiin. Lajikkeet reagoivat eri tavoin lannoitukseen ja kasvukauden sääolosuhteilla oli suuri vaikutus ravinteiden vapautumiseen maaperästä. Perunan laadulla tarkoitetaan sen ulkoisia ja sisäisiä käyttöominaisuuksia sekä mukulan ravintoarvoa. Ulkoisella laadulla tarkoitetaan perunan silminnähtäviä ominaisuuksia kuten ulkonäköä, kokoa, väriä, mekaanisia vioituksia ja tautioireita. Perunan sisäinen laatu muodostuu kemiallisesta koostumuksesta, tärkkelyspitoisuudesta ja käyttöominaisuuksista. Tällaisia käyttöominaisuuksia ovat esimerkiksi keitetyn perunan jauhoisuus ja maku sekä erilaisten värinmuutosten esiintyminen raa’assa, keitetyssä tai paistetussa perunassa. Tässä tutkimuksessa havaittiin lajikkeen yhteys perunan käyttölaatuun. Lisäksi laatuun olivat yhteydessä myös muut tekijät kuten lannoitus sekä maan ja mukuloiden ravinnepitoisuudet. Alkutuotannon ja perunan jatkojalostajien saumaton yhteistyö on välttämätöntä hyvän laadun turvaamiseksi kuluttajille. On varmistettava, ettei perunan käsittely jalostusprosessissa tai suurkeittiöissä heikennä laatua. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että toimijoiden määrän lisääntyminen perunaketjussa lisää ongelmia vuorovaikutuksessa ja palautteen kulussa. Yleisimpiä laatuongelmia keittiöillä olivat kuorettuminen, raakatummuminen, hajoaminen ja hilseily. Kuoritut ja paloitellut, muovipussiin pakatut perunat olivat suosituimmat perunan käyttömuodot keittiöillä. Kuorimattoman perunan käyttö lisääntyi keittiöillä vuosien 2011-2014 välisenä aikana. Tässä raportissa on esitelty Peruna paremmaksi – hankkeen keskeisiä tuloksia, tuotantoon liittyviä tuloksia on esitetty osassa I ja suurtalouskeittiötä koskevia tuloksia osassa II. Lisäksi raportin osassa II kuvataan tuottajien ja suurkeittiötoimijoiden yhteistyömallia.Good quality potato is suitable for its use, flawless, good in nutritional value and safe to use. Good quality potato doesn’t contain pesticides, harmful substances or heavy metals. The quality variations of potato are a significant problem for potato producers as well as consumers. Problems in potato quality come up usually in the handling or production processes. The disappointments in potato quality directing consumers and institutional kitchens to substitute potato with other products can be seen as a loss of market share in the production chain. Adequate and balanced fertilization that takes into consideration the nutrient substances of the soil is an essential part of the cultivation technique of potato. Potato reacts as a demanding crop for differing or unbalanced fertilization by the yield and/or quality of the crop. In the planning of fertilization should be taken into consideration the results of soil analysis, crop rotation, line of production and varieties etc. Additionally the factors influencing the yield and quality of the crop are soil type, water management, weather conditions of growing period and storing conditions. In this research the nutrient contents of tubers varied and nutrients behaved in particular according to pH –levels. The organic matter of soils had no impact on crop yields or on nutrient contents of tubers. Cultivars differed greatly in how they responded to fertilization. Also, growing season weather conditions had a great significance to the release of nutrients from the soil. With potato quality means its external and internal properties of use and tuber’s nutritional value. In external quality a potatoes visible properties like general outlook, size, colour, mechanical damages and disease symptoms are observed. The internal quality of potato consists of chemical composition, starch content and properties of use. These properties are for example the mealiness, flavor or discolorations in raw, cooked or fried potato. In this research a connection between potato variety and cooking quality was observed. There were also other factors wich affected cooking quality; fertilizing, nutrient contents in the soil and nutrient contents of tubers. Seamless co-operation of producers and processors of potato is a necessity for securing the good quality potato for consumers. It needs to be assured that the processing of potato (cleansing, pealing, chopping and cooking up) is not to weaken the quality. In this research it was observed that there are more communication problems if the production chain of potato is long. Most common flaws in potato quality were discoloration of fresh potatoes, crusting, breaking up and scaling. Peeled and chopped potatoes in plasticpacking were used most commonly in kitchens. The use of unpeeled potatoes was raised in kitchens in the years 2011-2014. The report is presenting main results of “Better quality of potato” –project concerning potato production, processors and institutional kitchens for managing potato quality. Additionally in the report is described producers and institutional kitchens co-operation mode

Resource assessment for potato biorefinery : side stream potential in Northern Ostrobothnia

201

Perunan lisälannoituskoe 2011

vo

Peruna paremmaksi -hankkeessa perehdyttiin perunan laatuun

201

Kokemuksia hyperspektrikuvauksen hyödyntämisestä siemenperunatuotannossa

202

Teräskuonan sisältämän kromin ja vanadiinin kulkeutuminen perunaan

Teräskuonia käytetään maataloudessa kalkitus- ja maanparannusaineena. Teräskuonat täyttävät lannoitevalmistelain 539/2006 ja siihen liittyvien asetusten määrittelemät laatuvaatimukset. Koska nykyään kiinnitetään yhä enemmän huomiota elintarvikkeiden turvallisuuteen ja terveellisyyteen, koko tuotantoketjun, mm. kalkitus- ja maanparannusaineiden, vaikutus lopputuotteeseen on tunnettava. MTT Ruukki selvitti vuonna 2009 teräskuonan sisältämien alkuaineiden, erityisesti kromin ja vanadiinin kertymistä maahan ja kulkeutumista perunan eri osiin. Kasvihuoneessa toteutetuissa astiakokeissa verrattiin Rautaruukki Oyj:n Raahen tehtaan teräskuonan kahden normaalin käyttömäärän (5 t/ha ja 10 t/ha) ja ylisuuren määrän (50 t/ha) vaikutusta maan ja perunan eri osien alkuainepitoisuuksiin. Maalajeina tutkimuksessa käytettiin vähämultaista ja runsasmultaista karkeaa hietaa ja perunalajikkeena Famboa. Kokeet perustettiin tammi-helmikuussa 2009 ja sato korjattiin perunoiden tuleennuttua kesäkuussa. Teräskuonan normaalit käyttömäärät (5 ja 10 t/ha) eivät lisänneet maan kromi- tai vanadiinipitoisuuksia tilastollisesti merkitsevästi. Normaaliin peruskalkituksen käyttömääriin verrattuna kymmenkertainen teräskuonan määrä (50 t/ha) lisäsi kummankin tutkimuksessa käytetyn maan sekä kromi- että vanadiinipitoisuutta. Runsasmultaisen maan kromi- ja vanadiinipitoisuudet nousivat vähämultaista maata enemmän. Ihmiselle ja ympäristölle haitallisen kuudenarvoisen kromin pitoisuus maassa oli alle määritysrajan kaikilla teräskuonan käyttömäärillä. Teräskuonan normaalit käyttömäärät eivät lisänneet perunan mukuloiden ja lehtien kromi- ja vanadiinipitoisuuksia. Perunan juurien kromi- ja vanadiinipitoisuudet olivat huomattavasti lehtien ja mukuloiden pitoisuuksia korkeampia. Tämän tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että kromi ja vanadiini voivat kertyä perunan juuriin, mutta kulkeutuvat perunan muihin osiin vain vähäisissä määrin. Perunan lehtien piipitoisuuksiin teräskuona ei vaikuttanut. Teräskuonan kaikilla käyttömäärillä perunan mukuloiden ravinnepitoisuudet vastasivat keskimääräisiä aiemmissa tutkimuksissa havaittuja mukuloiden ravinnepitoisuuksia.In Finland, steel slags are used in agriculture as liming agents and fertilizers. Steel slags fulfil the quality requirements set by the Finnish fertilizer law. As more attention is paid to the safety and healthiness of food it is important to know how different factors affecting the production chain including fertilizer and liming agents affect the endproduct. In 2009, MTT Ruukki investigated the effect of steel slags on the content of chromium and vanadium in soil, potato leaves, roots and tubers. The study was carried out as pot experiments in the greenhouse using steel slags from Rautaruukki corporation s steelworks in Raahe. Two different rates (5 and 10 t/ha) of steel slags normally used in potato production were compared to a 10-fold rate (50 t/ha) and to an untreated control (0 t/ha). Medium fine sand with low or high organic matter content was used as growing medium. Potatoes of cultivar Fambo were planted in pots in January-February 2009 and grown to maturity. Steel slags used at the rates of 5 and 10 t/ha did not significantly increase the concentration of chromium and vanadium in soils. However, the 10-fold compared to the normal basal rate (50 t/ha) increased the vanadium content in both soils. The level of Cr(VI) was under detection limit in all soils. The rates of steel slag normally used in potato production did not affect chromium and vanadium contents in potato tubers, leaves and roots. The chromium and vanadium contents in potato roots were considerably higher than those in leaves and tubers. This study indicates that chromium and vanadium taken up by potato remain mainly in roots and are not transported to tubers and leaves to a great extend. Chromium and vanadium contents in tubers did not exceed the risk levels for human even with the highest rates of the steel slags used. Steel slag did not affect the silicon content of potato leaves.vo

Perunan sadetuksen hallinta -raportti

vo